KÄR - HPK
WSH - CAR 2.00

Tappara-Lukko, vuoden 1988 finalistit kohtaavat

LIIGA / Artikkeli
Tappara ja Lukko kohtaavat toisensa torstaina alkavissa pudotuspeleissä. Lukko on joutunut taistelemaan jatkopaikastaan viimeiseen otteluun asti kun taas Tappara on saanut pelailla notkistellen viime pelit. Nähtäväksi jää, tarjoaako jompi kumpi lähtökohta edun pudotuspeleihin.

Tappara jyrää koolla ja liikeellä

Tappara on saanut otteisiinsa tasaisuutta viime kauteen verrattuna. Valmentaja Jukka Rautakorpi on hionut monista pelaajista liigakelpoisia ja kehittänyt heidän heikkoja osa-alueitaan ja nostanut erityisharjoitteillaan jo entuudestaan hyvien ominaisuuksien tasoa. Esimerkkeinä käyvät mm.Tuukka Mäntylä, Pekka Saravo, Mikko Luoma ja Jaakko Uhlbäck. Vanhojen konkareiden, kuten Janne Ojasen ja Aleksander Barkovin otteisiinkin on saatu nuorekasta vauhtia.

Maalivahtipeli

on Tapparan epävarmin osa-alue. Jussi Markkanen on erinomainen maalivahti, mutta kakkosmaalivahdin kehitys näyttää tyssänneen. Timo Järvinen ei oikein ole päässyt sille tasolle, jolla mies nosti viime kaudella Tapparan kuuden pelin tappioputkesta ylös ennen Jason Muzzattin tuloa. Miehessä on kuitenkin potentiaalia paikaamaan Markkasta, mutta eväät eivät taida riittää hoitamaan koko ottelusarjaa.

Puolustus

haukuttiin vereslihalle ennen kautta. Luoman kaltaiset hankinnat herättivät negatiivissävytteistä keskustelua, jotka kuitenkin hiipuivat jo ennen joulua, kun huomattiin Tapparan sarjasijoitus. Alain Côte osoittautui alkukauden kangertelujen jälkeen kelpo hankinnaksi ja tuo kokemusta muuten niin nuoren pakkikaluston sekaan. Tuukka Mäntylästä on kasvanut yhdessä Janne Grönvallin kanssa huima pelimies, jonka itseluottamus hakee vertaistaan.

Hyökkäykalusto

on tällä kaudella saatu hiottua tasaisemmaksi kuin viime keväänä. Neljä tehokasta ketjua, joista jokainen kykenee ratkaisuihin. Jokaisessa kentällisessä pelaa isokokoisia miehiä, joilla myös kädet käyvät ja luistimet viuhtovat piirtojä jäähän.

Valmennusta

on moitittu viime kevään putoamisen jälkeen. Rautakorven kykyjä on arvosteltu. Huomaamatta kuitenkaan sitä tosiasiaa, että monet pelaajat ovat hänen ohjauksessaan kehittyneet tähänastisen uransa parhaimpiin saavutuksiin. Kaiken kaikkiaan nyt on Rautakorven näyttöjen paikka. Maalivahtivalmentaja Jaakko Sirenin palkkaaminen oli Jussi Markkasen uran kannalta varsin merkittävä teko. Muutoinkin Sirenillä on sellainen määrä kokemusta liigapeleistä ja myös Play-offspeleistä, että hänen roolinsa tulee korostumaan varsinkin kopissa.

Lukko yllätysvalmiina

Lukon taival ihmetytti monia jo kesällä. Valmentaja Vasili Tihonov antoi pelimiestensä pitää kunnollisen kesäloman ja kun muut joukkueet jo treenasivat yhdessä, Lukon pelaajat hioivat kukin kuntoaan ja valmiuttaan omissa oloissaan. Monet ajattelivat tuolloin, että Lukon juna pysähtyy muutaman pelatun kierroksen jälkeen asemalle puuskuttamaan, mutta toisin kävi. Joukkue jaksoi pelata vauhdilla ja vauhdin hyytyessä ottivat vauhdin pois myös vastustajilta. Kotiottelut olivat läpi sarjan hyvin tasaisia ja vähämaalisia.

Maalivahtipeli

on Lukolla pari kautta nojannut ulkomaalaisiin. Bruce Racine hankittiin tuntemattomuudesta Tom Draperin tilalle ja mies onkin hoitanut tonttinsa tyylikkäästi. Kakkosmaalivahdin suhteen on Lukkokin hiukan epävarma. Petri Vehanen on pelannut vain kolmessa ottelussa ja kolmas maalivahti Antti Jokela vain yhden erän osittain. Tällä kohtaa joukkueet menevät tasatahtiin, kummallakaan ei ole intressejä laittaa muita kuin ykkösmaalivahtinsa maalin suulle. Tarkoitaa myös sitä, että maalivahteja suojellaan hanakasti.

Puolustus

on Lukolla ollut vajaamiehinen pitkin kautta. Välillä puutteet riveissä ovat olleet sellaisia, että hyökkääjätkin Matti Kaipaisen johdolla on laitettu peräpäätä valvomaan. Konkari Erik Hämäläinen on merkittävässä roolissa valtavan kokemuksensa ansiosta. Mieshän pelasi jo kauden -88 finaalissa samaan aikaan Janne Ojasen kanssa.

Hyökkäyksessä

Lukolla on pieniä puutteita. Maalintekijöitä ei ole ilmoitautunut koko kauden aikana, ja jos on maaleja ropissut vähän Racinen taakse, niin vastaavasti eivät ole hyökkääjätkään päässeet vastustajan maalivahtia usein yllättämään. Pasi Saarela tuo kokeneena pelaajana aggressiivisuutta tälle osa-alueelle. Myös Zdenek Nedvedin osa on merkittävä, sillä hänen harteilleen kasautuvat suurimmat maalineteko-odotukset.

Valmentaja

Tihonov on persona, jonka keinot ja välineet herättävät aika ajoin keskustelua. Toisinaan mies itse toimii keskustelun aloittajana. Lukon pelityyli on hyvin puolustusvoittoinen ja hiukan venäläiseksi moitittu. Tehokas se on silti, sillä vastustaja on saatu pidettyä hyvin pois maalintekosektoreilta. Vanhana kettuna Tihonov tuo aivan varmasti jotain jekkua myös joukkueen Play-offspelaamiseen.

» Lähetä palautetta toimitukselle