Suomi haluaa palata mitalikantaan kolmen vuoden tauon jälkeen

MAAJOUKKUE, Muut Sarjat / Artikkeli
Suomen joukkue viimeisteli kuvioitaan Vierumäen leirillä.
Kuva © Marianne Suntio
Suomen naisten jääkiekkomaajoukkue lähtee tulevana viikonloppuna Malmöön MM-kisoihin. Suomen selkeä tavoite on päästä takaisin mitalin makuun, sillä kaksissa edellisissä MM-kisoissa Suomi on ollut pronssiottelussa häviävänä osapuolena. Sotšin olympialaisissa Suomi sijoittui viidenneksi.

Maalivahdeissa vara parempi

Meeri Räisänen (SKIF, Venäjä)
Eveliina Suonpää (Bulldogs UMD, USA)
Vilma Vaattovaara (Wildcats UNH, USA)

Maalivahtiosasto on Suomen joukkueen tukipilari, ja se oli MM-kisoihin valmistavalle leirille ainut pelaajaryhmä, jota ei lyöty jo aiemmin lukkoon. Selkeänä ykkösenä MM-leirityksen listalla ulkopuolisten silmissä oli Kiekko-Vantaan maalilla Mestiksessä kiekkoja torjunut Noora Räty, jolla on takanaan seitsemät MM-kisat ja peräti kolmet olympialaiset.

Maanantaina kuitenkin ilmoitettiin, että Räty jää sivuun, joten Malmössä ykkövahdin roolin ottanee Meeri Räisänen. Sotšin olympialaisissa pelanneeseen joukkueeseen kuulunut Räisänen on pelannut kuluvan kauden Venäjällä SKIF Nižni Novgorodin riveissä. Räisänen on kehittynyt vuosi vuodelta eteenpäin, ja on vakuuttanut myös Euroopan seuramestaruuskilpailuissa.

Maalille on kuitenkin laittaa monta eri vaihtoehtoa, joista jokaisella on kansainvälistä kokemusta. Tänä vuonna kolmannen maalivahdin paikasta kilvoittelevat Eveliina Suonpää ja Vilma Vaattovaara. Rädyn poisjäännin myötä kahdesta hyvästä ei tarvinnut valita parempaa, vaan molemmat pääsivät kisoihin. Suonpää oli jo Sotšissa naisten mukana haistelemassa arvokisatuulia, kun taas Vaattovaara on kerännyt kokemusta yliopistosarjassa.

Selkeästä kakkosvahdin viitasta ei kuitenkaan ole vielä tietoa, ja on suomalaisvahteja ennenkin toki peluutettu laajemmalla rintamalla. 2012 Räisänen avasi alkusarjan Venäjää vastaan, Kanada testasi Rätyä ja Yhdysvallat Isabella Portnojta.

Noora Rädyn kausi ollut odotusten mukainen

Meeri Räisänen, pelipaikkana Nižni Novgorod

Puolustuksen taso kestää kansainvälisen vertailun

Jenni Hiirikoski (JYP)
Mira Jalosuo (SKIF, Venäjä)
Anna Kilponen (Ilves)
Rosa Lindstedt (JYP)
Eve Savander (Kuortane)
Ronja Savolainen (Blues)
Minnamari Tuominen (Blues)

Suomen pakisto on osittain olosuhteiden pakosta muovautunut uuteen uskoon Sotšin jälkeen. Olympiajoukkueesta sivuun jäivät Tea Villilä, Emma Terho ja Saija Tarkki. Heidän tilalleen nousivat nuoret Eve Savander ja Ronja Savolainen sekä viime kauden lopussa keskushyökkääjästä puolustajaksi siirtynyt Minnamari Tuominen.

Kisoihin valitut puolustajat ovat samat kuin viimeisessä MM-kisoihin valmistavassa EHT-turnauksessa, mutta on vaikea nähdä pakkiparien pysyvän samana. Sotšissa ykköspakkiparina nähtiin Jenni Hiirikoski-Mira Jalosuo. Suomessa pelatulla EHT:llä Hiirikosken parina oli otteluiden pöytäkirjojen mukaan Savander, mutta aiemmin Ruotsissa pelatussa turnauksessa Jalosuo oli Hiirikosken pari.

Oletettavaa on, että Hiirikoski ja Jalosuo palaavat yhteen ja muodostavat kisojen vaarallisimman pakkiparin. Hiirikoski valittiin ansaitusti Sotšin parhaaksi puolustajaksi sekä SM-runkosarjan parhaaksi pelaajaksi. Hän oli pistepörssin jaetulla toisella sijalla, mutta ennen kaikkea Hiirikosken vahvuutena voidaan pitää liikettä.

Jenni Hiirikoskea pidetään yhtenä maailman parhaista puolustajista.
Kuva © Getty Images

Jalosuo on puolestaan kehittynyt huimasti pelatessaan Venäjällä ammattilaisena ja hänen pelilukutaitonsa on kerännyt kehuja, vaikkakin liikkuvuudessa on vielä parannettavaa. Suomalaiseksi pelaajaksi Jalosuo on kookas ja hänen laukauksensa on painava.

Jos Hiirikoski ja Jalosuo ovat ykköspakkipari, on Tuomisen paikka selvästi toisessa puolustajaparissa. Puolustavasta hyökkääjästä hyökkääväksi puolustajaksi muuntautunut Tuominen oli SM-sarjan neljänneksi tehokkain pelaaja ja on tällä kaudella vaikuttanut uudesti syntyneeltä. Hän totesi itsekin, että pelipaikka on tuntunut enemmän omalta.

Varsinainen pähkinä on Tuomisen sijoittaminen pakkien hierarkiaan, tai tarkalleen ottaen se, kenet hän saa parikseen. Sekä Sotšissa että viimeisellä EHT:llä kolmannessa ketjussa kiekkoilivat Rosa Lindstedt ja Anna Kilponen, joten heitä tuskin erotetaan. Tuominen on pelannut seurajoukkuetoveri Savolaisen kanssa EHT:llä, ja luultavasti tällä parilla myös jatketaan.

Kilposessa ja Lindstedtissä piilee oma jokerikorttinsa. Kilponen tullee hoitamaan puolustavan puolustajan tonttia, kun taas Lindstedtillä on potentiaalia ratkaista pelejä. Lindstedt oli SM-sarjan maalipörssin neljäntenä, joskin yli puolet osumista tuli ylivoimalla.

Pelicansin nuoria vastaan pelatussa harjoitusottelussa nähtiin sellainenkin erikoisuus, että YV-viisikossa pelasi kolme päätoimista puolustajaa - Suomen joukkueen pisin pelaaja Lindstedt oli maskissa maalin edessä, kun Jalosuo ja Hiirikoski rakensivat peliä.

Nuorten MM-kisoissa pelanneen Savanderin osaksi jäänee seitsemännen puolustajan pesti, jos loukkaantumisia ei satu. Kuortaneen joukkueesta on ennenkin nostettu naisten mukaan nuoria pelaajia, ja esimerkiksi Kilposen tapauksessa maajoukkueeseen kasvattaminen on onnistunut.

Anna Kilponen - Kuortaneen opeilla maailmalle

Mira Jalosuo, perusrempseä lieksalainen

Minnamari Tuominen - puolustavasta hyökkääjästä hyökkääväksi puolustajaksi

Onko hyökkäyksellä käsiä tekemään tarvittavat maalit?

Jennica Haikarainen (MoDo, Ruotsi)
Michelle Karvinen
Sari Kärnä (Ilves)
Niina Mäkinen (Kärpät)
Emma Nuutinen (Blues)
Suvi Ollikainen (KJT)
Karoliina Rantamäki (SKIF, Venäjä)
Saila Saari (JYP)
Vilma Tanskanen (Blues)
Susanna Tapani (HPK)
Noora Tulus (Blues)
Riikka Välilä (JYP)
Linda Välimäki (Blues)

Suomen hyökkäys on kokenut muutoksia, jos sitä verrataan Sotšin olympialaisiin. Olympiaturnauksen kokoonpanosta puuttuvat kokeneet Venla Hovi, Nina Tikkinen ja Annina Rajahuhta. Malmön jäillä nähdään paljon uutta verta, sillä Jennica Haikarainen, Saila Saari, Sari Kärnä, Noora Tulus ja Suvi Ollikainen eivät ole aiemmin pelanneet naisten arvokilpailuissa.

Suomella on heittää kehiin neljä tasapainoista ketjua, joista jokainen pystyy tarvittaessa maalintekoon. Ylivoimarotaatioonkin löytyy tarvittaessa monia vaihtoehtoja. Suomen fyysinen pelaaminen on mennyt eteenpäin. Harjoitusottelussaan Pelicansin nuoria vastaan joukkue kommunikoi hyvin, eikä oman maalin edustalla painimisessa ollut moitteen sijaa.

Sotšin olympialaisten piste- ja maalipörssin voittanut Michelle Karvinen kuuluu siihen osastoon pelaajia, jotka pystyvät parhaimmillaan kääntämään kokonaisia otteluita oman joukkueen eduksi. Karvinen on pelannut tällä kaudella suhteellisen vähän otteluita, mutta perussuorittamisen taso on äärimmäisen korkea. Viimeisessä kisoja edeltävässä harjoitusottelussa Pelicansin nuoria vastaan Karvinen iski hattutempun ja päälle muutaman syötön.

Sotšissa Karvisen kanssa peliä pyörittänyt Susanna Tapani on hyvätasoinen pelaaja Suomen SM-sarjan jäillä, ja häneltä on lupa odottaa vahvoja otteita myös MM-kisoissa. Karvisen tavoin myös Tapani on pelannut tällä kaudella selvästi vähemmän kiekkopelejä kuin Sotšiin valmistautuessa, mutta Tapanin kohdalla takana ovat henkilökohtaisesti tehokkaat pudotuspelit.

Tanskanen, Tulus ja Karvinen muodostivat Euroopan seuramestaruusfinaaleissa tehoketjun.
Kuva © Marianne Suntio

Kokeneempaa kaartia edustavat Karoliina Rantamäki ja Riikka Välilä. 37-vuotiaalta Rantamäeltä löytyy tililtään peräti viidet olympialaiset ja 12 maailmanmestaruuskilpailut. 41-vuotias Välilä palasi pitkän tauon jälkeen tositoimiin Sotsin olympialaisissa.

Välilän taso ei ole laskenut iän myötä mihinkään, päinvastoin. Huikean uran pelannut hyökkääjä kuuluu edelleen peliälyltään maailman parhaimpiin pelaajiin. Kuluneella kaudella Välilä on muodostanut tehokkaan parin Karvisen kanssa, kun taas Tapania on peluutettu Rantamäen kanssa.

Runsaasti kansainvälistä kokemusta löytyy myös Linda Välimäeltä. Välilä ja kahtena kautena peräkkäin naisten SM-sarjan pistepörssin voittanut Välimäki ovat mitä luultavimmin joukkueen ykkös- ja kakkossentterit.

Ensikertalaisia ja nuoruutta joukkueessa piisaa. Suomen joukkueen ainoa Ruotsin pääsarjassa pelaava pelaaja Jennica Haikarainen on ensimmäistä kertaa arvokisajäillä. MoDossa pelaava Haikarainen lukeutuu Ruotsin pääsarjan parhaimpiin aloittajiin ja hänet nähtäneenkin nelosketjun keskushyökkääjänä. Haikarainen pelasi kauden aikana MoDossa myös ylivoimaa, mutta Malmön kisoissa hän pelannee enemmän alivoimaa.

Kauden aikana pelatuissa maajoukkueturnauksissa trio Niina Mäkinen-Haikarainen-Sari Kärnä muodosti muutamaan otteeseen Suomen nelosketjun. Tällä kombinaatiolla pelattiin myös Vierumäen harjoitusotteluissa ja on todennäköistä, että valmennus kokoaa tämän kokonaisuuden yhteen myös Malmössä.

Espoo Bluesin nuori kolmikko Vilma Tanskanen-Emma Nuutinen-Noora Tulus on mielenkiintoinen seurattava. 19-vuotias Tulus on jääkiekon puolella arvokisojen ensikertalainen, kun taas saman ikäinen Tanskanen ja vuotta nuorempi Nuutinen olivat mukana jo Sotšin olympialaisissa.

Nopea luistelija ja ikäisekseen fyysisesti vahva Nuutinen ja taitava maalintekijä Tulus pelasivat molemmat tehokkaan kauden naisten SM-sarjassa. Nuutisen runkosarjan kaksi pistettä per peli -tahti oli vakuuttava, sillä pelejä kertyi puolet vähemmän kuin Tulukselle.

Tanskanen pelasi alkukauden KJT:n riveissä, mutta säväytti maaliskuun alussa Blues-paidassa tekemällä kovia tehoja naisten Euroopan seuramestaruusfinaalien otteluissa.

Ensikertalaisiin lukeutuvat myös 25-vuotias Saila Saari ja 19-vuotias Suvi Ollikainen. Saari on iskenyt kahden viime kauden aikana naisten SM-sarjassa 71 otteluun 54 maalia, joten maalintekijän leima on lyöty vahvasti Saaren otsaan. Turnauksen aikana onkin mielenkiintoista seurata, saako hän verkot heilumaan myös MM-tasolla.

Keskushyökkääjän tontilla operoiva Ollikainen pelasi helmikuussa pelatuissa EHT-otteluissa kolmosketjun keskellä, ja tämä saattaa olla myös Malmössä hänen tonttinsa. Joukkueessa tehtäneen myös kierrätystä kisojen aikana, joten nuori hyökkääjä saattaa olla joissakin otteluissa myös 13. hyökkääjän roolissa.

Jennica Haikarainen, ruotsalaistunut tamperelainen

Susanna Tapani, kahden lajin taituri

Tanskanen vastuun ja kokemusten perässä

Tuluksessa kytee monen lajin kipinä

Riittävätkö tutut eväät?

Jatkoaika haastatteli kauden aikana muutamaa kisakoneeseen nousijaa. Maajoukkueen luottohyökkääjiin kuuluva Susanna Tapani luki puolustuspelaamisen Suomen joukkueen vahvuuksiin.

− Mielestäni vahvuutemme ovat yhä puolustuspäässä, kuten on ollutkin jo monet vuodet. Hyvä maalivahtipeli ja tiivis puolustuspelaaminen ovat avainasemassa hyvään lopputulokseen, Tapani sanoi.

Jos omassa päässä sakkaa, Suomi on ongelmissa. Vaikka SM-sarjan mittapuulla mukaan lähtee huippupelaajia, on kansainvälisellä tasolla hyökkääjien kärki kapea. Harjoitusturnauksissa tulokset ovat ailahdelleet, ja on ollut perisuomalaista taipumusta tehottomuuteen. Paineet ovat monesti purkautuneet yliyrittämisenä.

MM-kisat ovat myös koetinkivi uudelle päävalmentaja Pasi Mustoselle.

− Mustosen Pasi on painottanut pelirohkeutta ja sitä, että pitää uskaltaa tehdä ja toteuttaa omaa itseänsä. Jos tulee joku virhe, se ei haittaa. Mutta mitä sen virheen jälkeen tapahtuu – pystytkö kokoamaan itsesi siitä, Minnamari Tuominen puolestaan kuvaili loppusyksystä.

− Mustosta kiinnostaa enemmän se, missä onnistut. Hän on tuonut vielä uuden askeleen tuolle henkiselle puolelle.

Susanna Tapani vinkkasi myös keitä kannattaa kisoissa seurata:

− Hyökkäyksessä kannattaa seurata Tuluksen Nooran älykkäitä ratkaisuja ja pehmeitä käsiä. Puolustuspäässä Savolaisen Ronja on kiekkovarma ja ulottuva pelaaja, joka huolehtii varmasti siitä, että kiekko on nopeasti takaisin omalla joukkueella.

Jatkoajan arvio

Suomi on usean pelaajan suulla asettanut tavoitteekseen mitalikantaan palaamisen. Tavoite on itsestäänselvyys, mutta ollut myös sama olympialaisissa ja viime MM-kisoissa. Suomi jää Pohjois-Amerikkalaisten taakse kolmanneksi, muttei häviä kolmatta MM-pronssipeliä peräkkäin.

Ennakkoa muokattu 23.3.15 16.55: Noora Rädyn poisjäänti

» Lähetä palautetta toimitukselle