St. Louis Blues - runkosarjadynastian pitäisi menestyä myös pudotuspeleissä

NHL / Artikkeli
Viime kausina on totuttu, että Bluesin yli kävellään pudotuspelien tullen.
Kuva © Getty Images
Viime kausien parhaisiin runkosarjajoukkueisiin lukeutuvan St. Louis Bluesin olisi aika voittaa myös pudotuspeliotteluita.

Tuttu juttu nähtiin taas. St. Louis Blues voitti kovan keskisen divisioonan, mutta joukkueesta ei ollut jatkamaan pudotuspelien toiselle kierrokselle. Divisioonaneloseksi sijoittunut Wild osoittautui liian vahvaksi vastustajaksi, joten Bluesin kausi päättyi kuuden pudotuspeliottelun jälkeen.

Se oli jo kolmas kerta putkeen, kun Blues putoaa ensimmäisellä kierroksella kuuden ottelun jälkeen, vaikka jokaiseen sarjaan on Blues lähtenyt kotiedulla. Blues on muodostunut joukkueeksi, jota vastaan ei tahdottaisi pelata montaa kertaa runkosarjassa, mutta joka halutaan pudotuspeleissä vastaan. Miten tämä voi olla mahdollista?

Pelaajakartta St. Louis Bluesin pelaajakartta

VLH

Alexander Steen
Jaden Schwartz
Patrik Berglund
Steve Ott
Dmitrij Jaskin

KH

David Backes
Paul Stastny
Jori Lehterä
Kyle Brodziak
Robby Fabbri

OLH

Vladimir Tarasenko
Troy Brouwer
Ty Rattie
Ryan Reaves
Jordan Caron

P

Alex Pietrangelo
Kevin Shattenkirk
Jay Bouwmeester
Carl Gunnarsson
Robert Bortuzzo
Petteri Lindbohm
Chris Butler
Joel Edmundson

MV

Jake Allen
Brian Elliott
Pheonix Copley

Valmentaja

Ken Hitchcock

Hei hei, Oshie!

Kesällä oli T.J. Oshien aika lähteä joukkueesta, kun taitava hyökkääjä kaupattiin itään ja tarkemmin Capitalsiin. Kauppa oli Bluesin suunnalta odotettu, sillä huhuja amerikkalaispelaajan kauppaamisesta oli ilmoilla pitkään. Mitään pakkoa Bluesilla ei kuitenkaan kauppaamiseen ollut, joten ihmetystä herättää, miten halvalla Oshie lähti. Vaihdossa Capitalsista saapui voimahyökkääjä Troy Brouwer ja pari pienempää palasta.

Oshien myötä joukkueesta lähti paljon taitoa, kun Brouwer tuo lähinnä lisää voimaa hyökkäyspelaamiseen. Voimaa hyökkäykseen saapui muutenkin lisää, kun Kyle Brodziak poimittiin vapaista pelaajista joukkueen alempiin ketjuihin. Hän paikkaa kotimaahansa palanneen Marcel Gocin.

Puolustuksen ainoa lähtijä oli kesken viime kauden hankittu Zbynek Michalek. Bluesin tilanne on jälleen sama kuin viime talvena, puolustus on varsin hyvä, mutta yksi kokenut vahvistus voisi auttaa. Näin ollen on odotettavissa, että puolustajahankinta tapahtuu taas vasta keväällä, jos sellaiselle on yhä silloin tarvetta.

Kärkipelaajien taso erinomainen

Blues on ollut NHL:n vahvimmista joukkueista viime kaudet, ja on sitä edelleen, sillä muutokset ovat olleet pieniä. Ykköshyökkääjä Vladimir Tarasenko pelasi loistavan viime kauden tehden yli 35 maalia ja 70 tehopistettä. Tarasenkoon kohdistuvat tällekin kaudelle suuret odotukset, kuten myös eräänlaiseksi tutkapariksi muodostuneeseen Jori Lehterään. Suomalaissentterillä on edessä toinen kausi NHL:ssä, eikä varaa olisi siihen kuuluisaan kiroukseen.

Sentteriosasto on muutenkin vahva. Paul Stastny ja David Backes ovat monipuolisia pelaajia, mutta kummaltakin odotetaan tasaisempia otteita kuin viime kaudella. Esimerkiksi Stastnyn urakka uudessa jengissä käynnistyi yskien, mutta ajoittain hän oli joukkueensa paras pelaaja. Nyt kun Stastny on vuoden kokeneempi Missourissa, on häneltä lupa odottaa parempaa suorittamista.

Puolustuksen kärki on myös kova, yksi NHL:n kovimmista. Alex Pietrangelon viime kausi ei ollut aivan loistelias, mutta näitä sattuu kaikille. Kokenut Jay Bouwmeester on edelleen eliittiä ja erityisesti loistava pari Pietrangelolle. Lisäksi aina tehokas Kevin Shattenkirk täydentää kolmikon. Tämän jälkeen puolustuksessa tuleekin iso pudotus, kun Carl Gunnarsson ja Robert Bortuzzo ovat lähinnä keskinkertaisia NHL-puolustajia, joiden tasoa liian suuri kuorma voi heikentää. Nuoret Petteri Lindbohm ja Joel Edmundson voivat yllättää, mutta sen varaan ei voi laskea.

Vladimir Tarasenko on joukkueen ykköstykki.
Kuva © Getty Images

Tasainen maalivahtikaksikko, mutta onko riittävän hyvä?

Bluesin maalivahtikaksikko, Jake Allen - Brian Elliott, on tasainen ja mielenkiintoinen. Elliott pelasi viime kaudella odotetusti enemmän, mutta lopulta Allen nappasi pudotuspeleihin ykkösveskarin viitan itselleen. Se ei toki johdu siitä, että Allen olisi ollut erityisen loistava lopuissa peleissä. Hän vain oli kaksikosta parempi.

Elliottin käyrä on hieman laskusuunnassa. Hän pystyy edelleen pelaamaan yli 30 ottelua hyvällä tasolla runkosarjassa, mutta hän on jo osoittanut, ettei hänestä ole voittavaksi vahdiksi loppupeleihin.

Allenin ensimmäinen täysi kausi NHL:ssä oli todellista vuoristorataa. Ajoittain näytti, että hän ottaa selkeästi ykkösvahdin paikan itselleen, mutta välillä kiekko ei tarttunut, kuten huippujoukkueessa kuuluu. Allen on kuitenkin nuori, 25-vuotias, joten häneltä on lupa odottaa kehitystä. Mutta jos sitä ei merkittävästi tapahdu tälle kaudelle, Bluesilla on jälleen kevällä ongelmia maalinsuulla.

Toimituksen arvio: Blues on jälleen runkosarjassa mukavuusalueellaan, ja joukkue taisteleekin loppuun asti Blackhawksin kanssa divisioonan voitosta. Kevät näyttää, onko kotiedusta vieläkään hyötyä Missourissa. Jatkoaika arvioi Bluesin keskisen divisioonan sijalle kaksi.

» Lähetä palautetta toimitukselle