Sportin kausi alkoi hiukan takkuillen, mutta joulutaukoon mennessä vaasalaiset olivat kirineet selvään sarjakärkeen. Sportin ero toisena olevaan TUTOon joulutauolla oli reilut kymmenen pistettä.
Mutta juhlat olivat ennenaikaisia. Joulutauon jälkeen vaasalaisten otteet eivät olleet toivotunlaisia. Ennen runkosarjan loppua Sportin sijoitus sarjassa ehti laskea toiseksi. Ennen pudostupelejä Sport ehti potkia ulos päävalmentajansa Pasi Räsäsen ja loppu kauden vaasalaisia luotsasi Ari-Pekka Pajuluoma.
Runkosarjaan mahtui paljon hyvääkin. Pelaajistosta Samuli Kivimäki onnistui rikkomaan Mestiksen yhden kauden maaliennätyksen tekemällä 38 maalia runkosarjassa. Eikä Eetu Heikkinenkään ollut kaukana rikkoa Mestiksen puolustajien piste-ennatystä. Tunnetusti nämä tilastot eivät kuitenkaan vaikuta enää pudotuspeleissä.
Pudotuspeleissä Sport sai vastaansa perinteikkään Mestis-seuran Jukurit. Taistelu oli tällä haavaa joukkueiden viimeinen pitkään aikaan ja vaasalaisten odotettiin pyyhkäisevän materiaalillaan Jukurit jäänrakoon. Sport johtikin ottelusarjaa jo voitoin 3-1, mutta taipui lopulta vahvasti taistelleelle jukurinipulle seitsemännessä ottelussa kotijäällään.
Vaikka kausi päättyi lähes katastrofiin, niin Sport onnistui saamaan paikkansa Liigaan ensi kaudeksi kabinettipäätöksellä. Nousukausi olisi voinut sujua paljon paremminkin, sillä Sportilla oli joukkue, jolla olisi pitänyt mestaruus irrota. Näin ei kuitenkaan käynyt.
Joukkueessa oli monia valonpilkahduksia ja tähtiä, mutta kaikki eivät suinkaan olleet tasollaan. Pudotuspeleissä tehomiehet olivat täysin varjossa, josta kertoo se, että Sportin kultaista kypärää kantoi Markus Piispanen, eikävätkä runkosarjassa tehoilleet pelaajat.
Jatkoaika arvioi jokaisen Sportin kuluneen kauden pelaajan. Kolmen tähden pelaajat ovat esiintyneet odotusten mukaisella tasolla, siitä enemmän tähtiä rohmunneet ovat olleet myönteisiä yllätyksiä, ja vähemmillä tähdillä varustetut pelaajat eivät ole täyttäneet heihin kohdistettuja odotuksia.
Maalivahdit
#30 Frans Tuohimaa
5/56, 2,60 pm/o, 92,49 %, ei nollapelejä
(7/7, 2,00 pm/o, 92,63 %, ei nollapelejä)
Tuli siirtorajan kynnyksellä Sportiin. Pelasi runkosarjan loppuun varsin hyvin, mutta pudotuspeleissä sipuli ei kestänyt ratkaisun paikoissa. Tuohimaan selän taakse iskettiin muutamia liian helppoja maaleja, ja hän hävisi taistelun Jukurit-vahti Oskari Setäselle puolivälieräsarjassa. Potentiaalia oli parempaan suoritukseenkin ja enemmän olisi voinut odottaa Liigassakin pelanneelta kassarilta.
#32 Tuomas Saarela
10/56 2,3 om/o, 87,96 %, ei nollapelejä
Saarela sai kauden aikana muutamia tilaisuuksia näyttää kykynsä ja suoritui niistä kohtalaisesti. Edelleen nuori veskari pelasi myös Sportin A-nuorten mukana ja hänellä on aikaa kehittyä, kuten Sportin toisella nuorella veskarilla Jean Aurénilla. Saarela ei ole kuitenkaan vielä valmis Mestis-vahti. Mikään häikäiseviä suorituksia muutamat ottelut eivät olleet, mutta liikaa ei häneltäkään voinut odottaa.
#67 Joonas Kuusela
45/56 2,53 om/o, 90,79 %, kolme nollapeliä
Kuusela tuli Vaasaan hiukan vaikean jakson jälkeen. Ennen tuloaan Kuusela oli kärsinyt loukkaantumisista, eikä harjoituskausi antanut odottaa kovin kummoisia suorituksia. Kokonaisuudessaan kausi oli vuoristorataa. Välillä mies pelasi hyviä otteluita ja venyi upeasti kiekkojen tielle, mutta aika ajoin veskarin räpylä vuosi pahemman kerran. Sportilta puuttui selkeästi se varma vahti läpi kauden. Kuusela ei lunastanut odotuksia, josta antoi osviittaa sekin, että Sport hankki Tuohimaan luukulle vielä ennen pudotuspelejä. Kuusela ei pystynyt olemaan tasainen torjuja, joka oli selkeä ja erittäin paha puute.
Sportin maalilla torjui myös Jean Aurén, jolla on sopimus ensi kaudeksi.
Puolustajat
#5 Eetu Heikkinen (A)
55. 10+34=44, +21, 26 min
(7. 1+1=2, +3, 4 min)
Heikkinen oli yksi Sportin onnistujista. Tasaista suorittamista läpi kauden ja puolustajaksi tehoja äärimmäisen hyvin. Kiekollinen osaaminen on mennyt vuosien aikana eteenpäin ja nyt kun mies pääsi pelaamaan hyvän ehjän kauden, se konkretisoitui kentällä. Heikkinen ei myöskään turhia hölmöillyt omassa päässä, vaan hoiti tarpeen tullen myös puolustustehtävän, mistä kertoo myös hyvä tehotilaston lukema. Nousee Sportin mukana Liigaan.
#10 Antti Uitto (C)
51. 8+11=19, +10, 81 min
(7. 0+2=2, +3, 28 min)
Iso kotkasydän. Ei ole koskaan syntynyt pistenikkariksi, mutta edelliskausiin verrattuna pelasi paljon enemmän kiekon kanssa. Pelasi perinteiseen tapaansa vastustajia säästelemättä. Pienikokoiseksi pelaajaksi todella hyvä vääntämään, ja hän on ollut Sportin kapteenina jo usean kauden ajan. Jäähyminuutteja tuli melkoisesti, mutta se kuuluu Uiton pelityyliin. Melko hyvä kausi kapteenilta, joka jatkaa Sportissa myös Liigassa.
#20 Simon Nässlin
6. 0+0=0, -2, 0 min
Nässlin vietti pääosan kaudestaan muualla. Hän pelasi S-Kiekossa Suomi-sarjaa ja Sportin A-nuorissa SM-liigaa. Muutaman ottelun Nässlin pelasi myös Sportin edustusjoukkueessa, mutta vielä ei ollut Nässlinin aika pelata tällä tasolla. Mies osoitti vahvuuttaan pelaamissaan otteluissa olemalla nopeajalkainen puolustaja, mutta pelikäsitys ei vielä riitä. Joutuu harjoittelemaan vielä ainakin kauden muissa sarjoissa ennen Mestistä.
#26 Oskari Manninen
Runkosarja yhteensä: 41. 2+15=17, -10, 24 min
Sportissa:
8. 0+4=4, -2, 6 min
(7. 0+1=1, 0, 4 min)
Pelasi kaudella Kiekko-Vantaassa ja Jokereissa, mutta tuli siirtorajalla vaihtokaupassa Joni Haverisesta Sportiin. Hämmästyttävää kyllä, mutta Jokereissa Mannisella meni selkeästi parhaiten kaudella ja miehen tehotilasto näytti hyvältä (6. 2+0=2, +3, 2 min). Sportissa Mannisen pelistä ei tullut yhtään mitään ja näytti siltä, ettei pelaaminen maistunut. Turhia kiekonmenetyksiä tuli runsaasti ja pudotuspeleissä hän ei pystynyt hoitamaan tehtäväänsä puolustuksessa eikä hyökkäyksessä. Haverinen olisi ollut hyvä säilyttää kauden loppuun ja jättää Manninen Kiekko-Vantaaseen. Jatkaa Sportin liigamiehistössä.
#34 Joni Haverinen
Koko kausi: 53. 1+17=18, +1, 42 min
(5. 1+4=5, -1, 10 min)
Sportissa: 44. 1+10=11, -1, 36min
Ennen siirtorajaa Haverinen meni vaihtokaupassa Vantaalle ja vaihdossa tuli Oskari Manninen. Haverisen kiekolinen peli meni kauden aikana eteenpäin ja puolustuksessa hän pärjäsi ison kokonsa vuoksi vähintäänkin kohtuullisesti. Muutamia virheitä lukuunottamatta kelpo kausi. Vantaalla Haverinen tehoili myös melko hyvin, sillä pelaamansa 14 ottelun aikana Haverinen teki Vantaalla yhteensä 12 tehopistettä. Kenties ei sopinut Sportissa haluaamansa rooliin, mutta olisi ollut tärkeämpi pelaaja pudotuspeleissä kuin vaihdossa tullut Manninen.
#41 Mikael Aaltonen
52. 2+8=10, +9, 50 min
(7. 0+0=0, -2, 2 min)
Peruspuolustaja, joka pystyi myös tehoilemaan. Turussa syntyi kaudella 2012-13 peräti 21 tehopistettä, mutta tällä kaudella tehot olivat enemmän kortilla ja niitä olisi voinut odottaa enemmänkin. Hoiti kuitenkin tonttiaan kohtuullisesti kauden aikana, joskin kaksiminuuttisia olisi voinut ottaa vähemmän runkosarjassa. Pudotuspeleissä ote oli jokseenkin hukassa.
#71 Kai Lehtinen
49. 4+8=12, +7, 22 min
(1. 0+0=0, 0, 0 min)
Tuskin mitään paraatikautta odoteltiin, mutta suoriutui tehtävistään varsin hyvin. Pelasi useasti myös sentterin paikalla, kun Sport kärsi pienistä ongelmista sentteriosastolla. Hyvä puolustuspään pelaaja, joka kykenee pelaamaan myös haalarikentän keskellä, kuten tällä kaudella osoitti. Odotuksia parempi suoritus.
#76 Kristian Tuohilampi (A)
51. 2+5=7, +1, 67 min
(7. 0+1, 0, 6 min)
Tuohilammelta olisi voinut odottaa enemmänkin tehoja, kuten hän teki edellisellä Vaasan vierailullaan, vaikka hän ei rooliltaan mikään pistenikkari olekaan. Mies sortui tällä kaudella liian usein kiekollisena virheisiin sekä hävisi kaksinkamppailuja. Liigaorganisaatiossa kaksi kautta pelanneelta olisi voinut odottaa hiukan varmempia otteita. Suoritus ei kuitenkaan ollut mikään umpisurkea, sillä Tuohilampi oli mies maalin edustalla, kun siivoojia kaivattiin.
#81 Ari Gröndahl
52. 5+13=18, +5, 70 min
(6. 0+0, -1, 0 min)
Vaikka pudotuspelit menivät hiukan penkin alle, niin runkosarjassa puolustaja esiintyi vahvasti. Pisteiden valossa miehen paras kausi ja olihan Gröndahl laittaa kiekon Jukurien maaliin vain hetki ennen Joonas Kalliolan ratkaisuosumaa puolivälierissä, mutta tolppa pelasti mikkeliläiset. Mennyt joka kausi eteenpäin sekä puolustuksessa että hyökkäyksessä ja nyt tulokset alkavat näkyä. Monipuolinen puolustaja pelasi hyvin molempiin päihin. Palkittiin liigasopimuksella.
Hyökkääjät
#11 Jussi Tapio
22. 4+7=11, +4, 6 min
(3. 0+0=0, +1, 0 min)
Tuli joulukuussa Vaasaan epäonnistuneelta ulkomaankiertueelta. Odotukset eivät varmasti olleet järin suuret, vaikka mies edellisellä Sportin vierailullaan etenikin yli piste per ottelu -tahdilla. Kohtuullinen suoritus, sillä alkukauden vaikeudet ja pelaamattomuus osaltaan näkyivät otteissa, eikä voinut odottaakaan, että samankaltaista tehomiestä saataisiin lähtökohdista. Siltikin, parempaankin miehellä oli mahdollisuudet.
#12 Jere Laaksonen
53. 12+14=26, +16, 4 min
(6. 1+1=2, 0, 0 min)
Laaksonen pääsi pelaamaan käytännössä uransa ensimmäisen ehjän kauden, sillä viime kausina miehen etenemistä ovat estäneet useat lainat. Kausi oli sentteriltä hyvä ja hän pelasi hyvin kahteen suuntaan: pisteitä tuli, mutta omassa päässäkin vääntäminen onnistui tarpeen vaatiessa. Odotusarvona oli, että tämä kausi olisi Laaksoselle hyvä näytön paikka ja hän onnistui siinä kiitettävästi. Epäonnistui pudotuspeleissä hiukan kuten valtaosa joukkueesta. Liigakelpoinen mies.
#15 Mika Kujanpää
47. 8+27=35, -1, 22 min
(7. 3+2=5, +1, 6 min)
Runkosarja meni miehellä melko hyvin hiukan rikkonaiseksi jääneen kauden 2012-13 jälkeen. Pudotuspeleissä Kujanpää oli yksi Sportin parhaista pelaajista niin tehopisteissä kuin puolustuksessakin. Kun tehomiehet nukkuivat, Kujanpää teki töitä. Vieläkin riittää kehityttävää, mutta suoritus oli tällä kaudella hyvä.
#16 Jani Kiviniemi
33. 2+4=6, -13, 71 min
(4. 0+0=0, -1, 0 min)
Vaikka onkin tunnettu aivan muista puuhista kuin pisteiden teosta, niin kausi oli Kiviniemen yksi huonoimmista. Kaudella 2012-13 hyökkääjä haki vauhtia jo Red Ducksista, mutta nousi takaisin Sportin kokoonpanoon kesken kyseisen kauden loukkaantumissuman. Tämä kausi ei millään mittarilla ollut vakuuttava, mutta hoiti tonttiaan jokseenkin kohtalaisesti. Enemmänkin olisi voinut silti odotaa.
#17 Michal Kristof
50. 2+29=31, +9, 20 min
(1. 0+0=0, 0, 0min)
Kristofin debyyttikausi Mestiksessä oli hyvä ja sen aikana hän osoitti, että hänellä on potentiaalia vaikka miten paljon. Todella nopea sentteri, jolla on loistava peliäly ja taito rakentaa peliä. Ei mikään maaleja takova hyökkääjä, mutta pelinrakentajana tulee lähivuosina olemaan Liigassakin todella etevä. Pienen kokonsa vuoksi jää fyysisyydessä hiukan jälkeen, mutta pystyy paikkaamaan sitä nopeudellaan. Jatkaa Sportissa.
#18 Markus Piispanen
48. 6+15=21, -9, 20 min
(6. 3+3=6, +4, 4 min)
Oli kevään yksi harvoja onnistujia. Pudotuspeleissä Piispanen pelasi joka ilta hyvin joukkueelleen ja teki kentällä pisteitä ja töitä sekä kantoi kultaista kypärää puolivälierissä. Enempää ei olisi voinut vaatiakaan. Ei ollut runkosarjassa häikäisevä, mutta ykköskorin pistenikkariksi häntä ei voi laskeakaan.
#21 Nico Aaltonen
28. 2+8=10, -13, 6 min
(7. 0+1=1, 0, 2 min)
Ei mitenkään häikäisevä suoritus. Aaltonenkin kuuluu enemmän haalariosastoon kuin tehomiehistöön, mutta Liigassa pyörineenä olisi voinut odottaa parempaakin suoritusta. Oli ajoittain omissa helisemässä pahemman kerran, vaikkakaan ei ollut jäähyherkkä. Vaikka kausi oli sotkuinen, niin Kanada-maljaa kautta ennen Vaasaan tuloa nostaneelta olisi odottanut parempaa suoritusta.
#23 Markus Nässlin
41. 2+9=11, +2, 8 min
(3. 0+0=0, -1, 0 min)
Ei mahtunut jokaisena iltana edes kokoonpanoon, mutta ollessaan siellä hoiti tonttinsa odotusten mukaisesti. Muutama pistekin tarttui kauden aikana miehen plakkariin.
#26 Anssi Köykkä-Luopa
Koko kausi yhteensä: 20. 2+0=2, -6, 8 min
Sportissa: 8. 0+0, -6, 4 min
Köykkä-Luopa siirtyi kesken kauden SaPKoon. Sportissa peliaika jäi kortille, mutta sitä tuli Savonlinnassa jo enemmän. Haalariketjun työläinen, eikä mitenkään hassumpi Mestikseen, mutta Sportin nimivahvaan joukkueeseen hän ei sopinut. SaPKossa peli kulkikin paljon paremmin. Sportissa täytti muutamassa pelaamassaan ottelussa tonttinsa kohtuullisesti.
#28 Samuli Kivimäki (A)
47. 38+16=54, +18, 43 min
(6. 1+4=5, -1, 0 min)
Jos pelkkä runkosarja otettaisiin mukaan, niin Kivimäki olisi ansainnut täydet viisi tähteä muutamasta ylilyönnistä ja heikommasta jaksosta huolimatta. Kivimäki pisti Mestiksen runkosarjan maaliennätyksen uusiksi, eikä sitä tulla ihan hetkeen varmastikaan rikkomaan. Laukaus oli ehdottomasti Mestiksen tulisin. Pudotuspeleissä Kivimäki ei kuitenkaan kyennyt runkosarjan kaltaiseen dominointiin, eikä maalejakaan syntynyt kuin yksi. Pudotuspeleissä olisi voinut odottaa paljon enemmänkin, mutta ote oli hiukan hukassa. Mukana myös Sportin liigamiehistössä.
#33 John Henrion
11. 6+8=14, +3, 14 min
(7. 1+3=4, +1, 8 min)
Ihailtavaa pohjoisamerikkalaisuutta. Henrionin tulo toki aluksi epäilytti varmasti monia, mutta vauhtiin päästyään jenkki oli rautaa. Pelasi joka ilta joukkueelle, teki töitä, karvasi, raastoi, ärsytti vastustajaa ja suunta oli aina kohti maalia. Yhtälön päätteeksi Henrion ei pelannut itseään pihalle tilanteesta kuin vain muutaman kerran. Menetettyään kiekon Henrion meni monesti hakemaan sen takaisin vastustajalta. Tämän esityksen jälkeen on turha epäillä, oliko Henrion tarpeellinen hankinta. Jatkanee Sportissa tulevallakin kaudella.
#36 Lassi Kokkala
54. 28+29=53, +23, 38 min
(7. 2+4=6, 0, 4 min)
Oli kiistatta yksi sarjan parhaita senttereitä. Hyvä kahden suunnan pelaaja. Varsin vakuuttava kausi ja pudotuspeleissä ei epäonnistunut yhtä pahoin kuin moni muu kärkimiehestä. Jatkaa Sportin liigamiehistössä.
#38 Robert Nyholm
49. 7+11=18, -3, 53 min
(7. 0+1=1, -3, 2min)
Urheilullinen kaveri. Vaikka ei varmasti tullut Mestikseen tekemään haalarihommia, niin otti roolinsa vastaan. Teki hyvä määrän töitä joka ilta joukkueen eteen, söi kiekkoja ja höyrysti kavereita tarpeen tullen. Olisi hyvä samaan rooliin myös Liigassa.
#71 Marko Luomala
48. 12+12=24, 0, 38 min
(5. 2+0=2, -2, 0 min)
Luomala tuli kovin odotuksin Vaasaan, mutta aluksi diesel kangerteli. Kun vanha pääsi kunnolla vauhtiin, niin homma toimi varsin mallikkaasti. Loppukaudesta Luomala oli hyvä ja hoiti tonttiaan myös pudotuspeleissä, vaikka se ei pisteissä niin paljolti näkynytkään. Ennen Vaasaan tuloaan Luomalalla oli melko paljon heikompia ja rikkonaisempia kausia, mutta parhaimpana kautena Liigassakin on tullut kovia pistelukemia. Nousee Sportin kanssa takaisin Liigaan ja nyt kun hän on päässyt vauhtiin, niin ensi kaudella nähdään jo paljon vakuuttavampaa Luomalaa.
#87 Jarkko Hattunen
49. 19+28=47, +25, 30 min
(7. 1+3=4, +1, 4 min)
Tahkosi TPS:ssä Liigaa usean kauden ennen Sportia. Oli varsin kova hankinta ja vielä enemmänkin olisi voinut odottaa, mutta ei Hattusen kausi mikään pannukakku ollut. Siirtyy ensi kaudeksi Liigaan Sportin mukana.
#91 Mika Halava
36. 7+8=15, -2, 46 min
(7. 1+0=1, +1, 25 min)
Missä lie oli se Halava, mitä näimme muutama kausi sitten? Tuntui, ettei tällä kaudellakaan onnistunut mikään. Halava tunnetaan myös jäähyalttiina pelaajana ja kuluttihan hän tälläkin kaudella jäähypenkkiä vähintäänkin riittävästi. Halava on kuitenkin taitava pelaaja, jolta olisi saattanut odottaa paljon enemmän kuin tällä kaudella näimme. Jatkaa seurassa.
Lisäksi Sportissa pelasivat:
#7 Tommi Tikka
Oma juniori (1. 0+0, 0, 0 min)
#21 Christoffer Seppelin
Oma juniori. Pääosa kaudesta S-Kiekossa (Yhteensä kaudella: 10. 1+1=2, -5, 0 min, Sportissa: 4. 0+0=0, -4, 0 min, kävi lainalla Mestiksessä myös SaPKossa)
#40 Jarkko Kauvosaari
Lainalla Lukosta (5. 1+3=4, +3, 0 min)
#70 Tomi Kankaanpää
Sopimuspelaaja. Pelasi lähes koko kauden lainalla S-Kiekossa. (Sportissa: 3. 0+0=0, +1, 2min)
#72 Ville Saukko
Oma juniori (3. 0+0=0, +1, 2min / 1. 0+0=0, 0, 0 min)
Ennen kautta harjoitusringissä/try-outilla olivat Jonas Elola ja Jevgeni Fofanov.