Isä Paul Reinhart pelasi NHL:ssä 648 ottelua, joissa syntyi puolustajalle kunnioitettavat 559 pistettä. Isä varattiin vuonna ensimmäisellä kierroksella varaustilaisuuden kahdentenatoista pelaajana 1979 Atlanta Flamesiin, jossa ura alkoikin jo seuraavana syksynä. Kaikkiaan hän edusti Atlanta- sekä seuraaja Calgary Flamesia yhdeksän kauden ajan, ennen kuin löysi uuden osoitteen Vancouver Canucksista kaudeksi 1988-89. Vancouverissa Paul viihtyi vielä kahden kauden ajan, kunnes ripusti luistimet naulaan.
Flamesia edustaa myös Samin veli Max Reinhart, jonka kanadalaisseura varasi kesän 2010 varaustilaisuudessa kolmannella kierroksella. Max on pelannut Flamesin organisaatiossa kolmella edelliskaudella, muttei ole onnistunut vakiinnuttamaan paikkaansa NHL-miehistössä. Kaikkiaan Max on pelannut 19 NHL-ottelua, joissa on syntynyt yksi maali sekä neljä syöttöpistettä.
Veljeksistä keskimmäinen, Griffin Reinhart, on niin ikään varattu NHL:ään. Varausnumero on ainakin toistaiseksi perheen pienin, sillä New York Islanders varasi hänet 2012 koko varaustilaisuuden neljäntenä pelaajana. Varausvuoden jälkeen Griffin on pelannut WHL:n Edmonton Oil Kingsin riveissä, johdattaen joukkueensa Memorial Cupin voittoon. Kuluneella kaudella hänet valittiin myös WHL:n pudotuspelien tärkeimmäksi pelaajaksi.
Veljeskatraan viimeisenä on vuorossa Sam, joka voi rikkoa perheen ennätyksen pienimmällä numerolla varattuna pelaajana. Varausennakosta riippumatta nuorukainen on listattu kolmen kärkeen.
Askel kerrallaan kohti korkeuksia
Nuoruusvuotensa Sam vietti ja pelasi synnyinkaupungissaan Vancouverissa. Kesällä 2010 WHL:n Kootenay Ice varasi hänet ensimmäisen kierroksen viidentenätoista pelaajana. Joukkueen riveissä pelasi ennestään isoveli Max, joka oli varattu kolme vuotta aiemmin neljännellä kierroksella.
Varauksen jälkeen 2010-2011 Sam jatkoi uraansa Brittiläisen Kolumbian juniorisarjassa Vancouver NorthWest Giantsin riveissä, pelaten 34 ottelua, joissa syntyi 78 tehopistettä ja sarja huipentui mestaruuteen. Lisäksi otteluita Kootenay Icen paidassa kertyi runkosarjassa neljä ja pudotuspeleissä seitsemä.
Samin ensimmäisessä WHL-ottelussa kentällä luisteli kolme Reinhartia, sillä Kootenay Icea vastassa oli Griffinin edustama Edmonton Oil Kings. Sam onnistui heti debyytissään ja iski ottelun voittomaalin.
Ensimmäisellä täydellä kaudellaan Sam otti paikkansa joukkueessa ja oli kauden loputtua joukkueen sisäisen pistepörssin toisena, heti veljensä perässä. Hänet palkittiin myös WHL:n vuoden tulokkaana. Hyvät esitykset poikivat kutsun myös Kanadan alle 18-vuotiaiden MM-kisoihin, joissa syntyi kuusi pistettä seitsemässä pelissä ja palkintokaappi sai täytettä pronssimitalin verran.
Toisella täydellä WHL-kaudellaan 2012-13 Sam kiristi tahtiaan, kokosi 72 ottelussa 85 pistettä ja nousi joukkueen ykköstähdeksi isoveljen siirryttyä Flamesin organisaatioon. Myös maajoukkuetasolla hän otti seuraavan askeleen, kirkasti edelliskauden pronssia ja johdatti joukkueen kapteenina Kanadan alle 18-vuotiaat maailmanmestaruuteen. Seitsemässä ottelussa kertyi kolme maalia ja neljä syöttöpistettä.
Kuluneella kaudella Reinhart sai kapteenin vastuun kannettavakseen myös seurajoukkueessa. Pistetahti yltyi entisestään ja vaikka Reinhartilta jäi 12 ottelua väliin, kasasi hän silti uransa parhaat pisteet ja 60 ottelun jälkeen kasassa oli 105 pistettä, joilla irtosi pistepörssin viides sija ja kauden loputtua valinta WHL:n vuoden parhaaksi pelaajaksi. Pudotuspeleissä tahti pysyi loistavana ja 13 ottelussa syntyi 23 pistettä. Kootenay kuitenkin putosi toisella kierroksella Medicine Hat Tigersia vastaan, vaikka karkasi sarjassa jo 3-1-johtoon. Seurajoukkueen tapaan myös maajoukkueessa oli tarjolla tappion karvasta kalkkia, kun alle 20-vuotiaiden maailmanmestaruuskisoissa Suomi voitti välierissä Kanadan ja pronssiottelussa Venäjä vei pidemmän korren lukemin 2-1.
Aina askeleen edellä
Keskushyökkääjänä parhaiten viihtyvä Reinhart on älykäs pelaaja, joka ei säkenöi kentällä. Hän ei jyrää vastustajia nopeudella tai fyysisyydellä, hän ei lauo verkot repäiseviä laukauksia tai hassuttele vastustajia huikealla mailatekniikallaan. Hän tekee sen älyllään.
Reinhartilla ei tunnu koskaan olevan kiire kentällä, vaan tuntuu olevan jatkuvasti askeleen muita edellä. Kiekollisena näkee kentän loistavasti, osaa tehdä peliä, mutta on näyttänyt myös kykenevänsä omiin ratkaisuihin. Hyökkäyspelaamisen lisäksi hoitaa velvoitteensa kentän omassa päädyssä ja puolustuspelissä poikkeuksellisen hyvin.
Kaikki edellytyksen nousta NHL-miehistöön jo tulevalla kaudella, mutta tarvitsee lisää voimaa sekä luisteluun räjähtävyyttä noustakseen tähtipelaajaksi.
