Rullakiekon SM-liigaa pelataan nyt kuudetta kesää. Toukokuussa alkanut kausi huipentuu heinäkuun alussa, jolloin mitalisijat ratkaistaan Vantaalla pelattavassa lopputurnauksessa. Kauden kruunaa Saksan MM-kisat heinäkuun puolessa välissä. Suomi lähtee kisoihin puolustamaan mestaruuttaan.
Joukkueet kohtaavat runkosarjassa toisensa kahdesti, eli yhteensä pelejä kertyy jokaiselle neljätoista. Tässä vaiheessa kautta on takana 7-9 ottelun verran. Kaksi parhaiten sijoittunutta joukkuetta pääsee suoraan lopputurnaukseen, seuraavat neljä taas karsivat puolivälierissä jatkostaan.
Roller Eagles (Uusikaupunki)
9 ottelua / 20 pistettä, maaliero: 67-41
Rullaavat Kotkat puolustavat mestaruuttaan tosissaan, sillä uusikaupunkilaisjoukkue on hävinnyt alkukauden yhdeksästä pelistään vain kaksi. Maajoukkuevahti Matias Valavuo ei ole vielä esittänyt parastaan, mutta sarjan ahnein hyökkäys on taannut pisteitä roppakaupalla. Erityisen kuumassa vireessä on jäällä Rauman Lukon A-nuoria kipparoinut Teemu Virtala. Ensi kauden Mestistä KooKoon riveissä pelaava Virtala on takonut yhdeksästä pelistään tehot 15+12 ja johtaa koko sarjan pistepörssiä.
Tulivoimaa löytyy Virtalan takaakin. Viime kesän pelit jäivät Sami Häätylältä väliin loukkaantumisen johdosta, mutta nyt mies on taas tutussa iskussaan: 4+17. Ugilaisten muutkin talvisesta kaukalosta tutut nimet ovat kunnostautuneet varsin tehokkaina: Krister Pietsalo (9+11), Reeti Sahlstedt (6+10), kuten myös konkareihin laskettavat Pekka Kärkkäinen (7+10) ja puolustaja Juha Myllymaa (4+14).
Roller Eagles selvittänee tiensä runkosarjassa kahden parhaan joukkoon. MahtiAnkat se kohtaa vielä kahdesti, mutta muuten ohjelma näyttää varsin helpolta. Mestaruuden uusiminen lienee joukkueelle realistinen tavoite.
MahtiAnkat (Vantaa)
7/16 39-25
Suomalaisen rullakiekon suurseuran viime kesä oli vaikea. Konkaripitoinen joukkue jäi tuolloin seitsemänneksi, eli pudotuspelien ulkopuolelle. Odotukset tätä kautta kohtaan olivat siitäkin huolimatta korkealla, eikä aivan syyttä. Pienoisesta kangertelusta huolimatta vantaalaisten kausi on rullannut varsin mukavasti. Viime kauden murheenkryyni on osoittautunut menneen kesän hikipisaroiksi, kun K-Vantaan Antti Niemi on korvannut Tapani Kapasen joukkueen veräjänvartijana.
Yli 90% varmuudella torjuneen Niemen ansiosta MahtiAnkat on päästänyt sarjassa huomattavasti vähemmän maaleja kuin muut, keskimäärin vain kolme ja puoli ottelua kohden. Sen sijaan maalintekoon on ilmestynyt vaikeuksia. MM-joukkueen tähtipakki Aki Tuomisen (5+7) poissaolo muutamasta ottelusta on näkynyt liian paljon. Kovin odotuksien myötä GrIFK:stä värvätty Kari Kalto on pelannut vasta kolme peliä, kuten myös konlkarit Markku Takala ja petri Aaltonenkin.
Kasvavasta suosiostaan huolimatta rullakiekko on vielä melkoisen pieni laji. Niinpä pelaajien poissaolot ovat yleisiä ja vaikuttavat runsaasti joukkueiden voimasuhteisiin. Kunhan vantaalaiset saavat samaan aikaan koko parhaimmistonsa tositoimiin, on laaja ja tasavahva joukkue kotiturnauksessaan jopa mestarisuosikki. Runkosarjassa MahtiAnkat lienee Roller Eaglesin ainoa haastaja ykkösijalle.
Bulldogit (Kuusankoski)
8/14 52-43
Lähinnä entisistä ja nykyisistä KooKoon jääkiekkolijoista koostuva kuusankoskelaisryhmä esitti viime kaudella varsin epätasaisia otteita. Kovin lupaavasti ei ilman valmentajaa toimivalta porukalta startannut tämäkään kausi. Toiveiden mukainen, mutta hikinen, kolmen pelin viikonloppureissu länsirannikolle jätti Bulldogit nollille. Sen jälkeen tahti on kuitenkin muuttunut, sillä pohjoiskymenlaaksolaiset ovat voittaneet viisi muuta matsiaan.
Bulldogeille kaikki kaikessa on menneiltä talviltakin toisilleen tuttu tehopari Timo Nurmberg ja Mikko Liukkonen. Lajin suuriin nimiin kuuluva Nurmberg (7. 6+15) passaa ja viime kauden maalikunkku Liukkonen (8. 14+11) maalaa. Joukkue on kuitenkin liikaakin ykkösnyrkkinsä sekä maalivahti Ville Malmin varassa. Kokeneita pelaajia löytyy kyllä porukasta (Tatu Kattelus, Mikko Mattila, Timo Keppo…), mutta ainakaan vielä taustalta ei ole löytynyt kovin usein ratkaisijoita.
Alun haparoinnin jälkeen Bulldogien hampaat ovat jauhaneet rikki vastustajan toisensa jälkeen. Viimevuoden epäonni puolivälierissä harmittaa varmasti vieläkin, joten joukkue himoitsee paikkaa kahden kärjestä. Mikäli tehomiehet pääsevät peleihin ja touhu jatkuu samalla mallilla, voivat kuusaalaiset kärkiparin valtataistoa sotkeakin.
Devils (Kuopio)
9/13 56-44
Kuopiolaisjoukkue on yksi sarjan kokeneimpia nippuja, sillä vain muutama sen pelaajista on syntynyt 1980-luvulla. Pitkään yhdessä pelanneeseen runkoon kuuluvat maajoukkuevahti Ari Luostarinen (86,84%), tehohyökkääjä Sami Järvenpää (9+16), maalipörssin voitosta kisaava Timo Seikkula (16+3) sekä konkaripakki Pasi Unkuri (1+16). Näiden miesten varassa kuopiolaisten menestyminen on nytkin.
Devilsin alkukausi sujui kangerrellen, mutta viimeisimmissä kahdessa matsissa joukkue kuritti turkulaisia ja nappasi selvät voitot. Kuopiolaisjoukkue on ollut sarjan kestomenestyjiä, vaikka suuret saavutukset ovatkin jääneet vähiin. Sen playoff-putki tuskin katkeaa nytkään, mutta suosikkia siitä ei saa.
Näätä Rollers (Nokia)
7/11 40-50
Viime kauden pronssijoukkue aloitti tämän kesän kolmella peräkkäisellä voitolla, mutta sen jälkeen meno on ollut nihkeämpää. Joukkueen tähtipelaajista omalla tasollaan on pelannut tähän mennessä vain Sami Järvenpää (13+5). Viime kaudella tähdistöihin valitut Jari Harjumäki (4+9) ja Kari Lohtander (5+4) kuuluvat toki tänäkin vuonna pirkanmaalaisten parhaimmistoon, mutta eväitä parempaankin on. Viime vuonna joukkue teki eniten maaleja runkosarjassa.
Nokialaisjoukkueen tällä kaudella erikoisuutena on "ulkomaalaisvahvistukset": Australialaiset Michael York, Stuart Philps ja Gavin Jordan. Viidessä ottelussa esiintyneet kengurumaan pojat eivät ainakaan vielä ole vetäneet vertoja suomalaisille pistemiehinä: Yorkilla ja Philpsillä 1+1 ja Jordanilla 0+0.
Näätä Rollersin runkosarja on vasta puolessa välissä. Pari seuraavaa peliä näyttänee kuitenkin jo suunnan: porukalla on mahdollisuuksia nousta pari sijaa ylemmäs, mutta peräpään vuotaessa takaatakin voidaan vielä tulla ohi. Nokialaiset ovat päästäneet huomattavasti enemmän lättyjä omiin kuin sen pahimmat kilpakumppanit.
Kiekko-67 (Turku)
7/8 40-41
K-67:n kausi on sujunut melko odotetusti, sillä suuria repeämisiä ei ole syntynyt puolin tai toisin. Melko nuorella porukalla liikkeellä oleva joukkue taistelee viimeisistä pudotuspelipaikoista. Viime vuonnahan turkulaiset pääsivät puolivälieriin viimeisenä joukkueena, ja yllättivät tuolloin Bulldogit.
Jesse Saarinen palkittiin vuosi sitten sarjan parhaana puolustajana, eikä miehen panosta joukkueessa voi aliarvioida tänäkään kesänä. Saarinen (6+9) sekä Sami Vire (9+9) muodostavat viime tuttuun tapaan kärkikaksikon K-67:n sisäisessä pistepörssissä.
Turun herruudesta käydään vielä tiukka taisto. Samalla ratkennee viimeinen pudotuspelipaikka. Joukkueet kohtaavat toisensa vielä kertaalleen. K-67:n etuna parivaljakossa on parempi maaliero sekä hivenen helpompi loppuohjelma.
TuTo (Turku)
8/8 38-58
TuTo on totuttuun tapaan liikkeellä varsin nuorella ryhmällä, eikä jääkiekkoväelle tuttuja nimiä nimilistalta juurikaan löydy. Viime vuoden umpisurkeasta menestyksestä huolimatta joukkue pysyi kuitenkin hyvin kasassa ja on nyt pykälää kokeneempi ja parempi.
Jo viime kaudella maalintekotaitojaan väläytellyt Tobias Kauppinen on nyt TuTon ykköshyökkääjä tehoin 11+8. Nuori Kai Syväsalmi on puolestaan noussut joukkueen ykköspakiksi. Suurimmat ongelmat joukkueella on maalillaan: Kim Törnströmin (82,3) ja Juha Luojolan (83,3) torjuntaprosentit ovat sarjan huonoimpia.
TuTolle ei juuri povailtu tänäkään vuonna menestystä. Niinpä sen piste/peli-tahtia tässä vaiheessa kautta voi pitää jopa melkoisena yllätyksenä. Viime vuonnahan TuTo sai kasaan vain kuusi pistettä. Tie pudotuspeleihin on mahdollinen, mutta vielä pitkä.
GrIFK (Kauniainen)
7/3 27-57
GrIFK oli jo viime kaudella liikkeellä varsin kapealla materiaalilla. Yllättäen se nousi kuitenkin runkosarjan neljänneltä sijalta aina finaaliin asti – ja panipa vielä Roller Eaglesinkin tiukoille. Vähin pelaajin se on tälläkin kaudella esiintynyt. Pistemies Kalton menetys on näkynyt hyökkäyspäässä, eikä Sami Ryhänenkään ole ainakaan vielä pelannut otteluakaan.
Myös maalivahtipeli on ollut pettymys. Viime kauden päätteeksi kakkostähdistöön valittu Jose Salovaara sekä Tom Gladh majailevat taulukon hännillä. Ainoastaan TuTon tällä kaudella voittaneen GrIFK:n kausi on jo piloilla. Joukkueesta löytyy kuitenkin pelimiehiä, jotka sille päälle sattuessaan voivat vielä tehdä runsaasti kiusaa ylempämä majaileville joukkueille.
Maajoukkue kohtaa Ruotsin rullailijat lauantaina Tukholmassa ja sunnuntaina Vantaalla. Liiga jatkuu kesäkuun toinen päivä. Sarjan tilastoja voi tiirailla Jääkiekkoliiton tulospalvelusta.