Roloson on kuitenkin täyttänyt ruutunsa paremmin kuin hyvin. Pitkälti hänen huipputorjuntojensa myötä Edmonton Oilers pelaa 16 vuoden tauon jälkeen Stanley Cupista.
- ”Rolilla” oli taustansa. Hän on pelannut pudotuspeleissä ja hänellä on kokemusta. Kuulimme, että hän on taistelija ja todella hyvä joukkuepelaaja. Hänen pelityylinsä oli teknisesti sellainen, joka miellytti meitä. Tilastot eivät valehtele, hänellä on aina ollut loistava torjuntaprosentti. Me olemme joukkue, jota vastaan ammuttiin vähiten laukauksia koko liigassa, ja tuohon aikaan tunsimme vain tarvitsevamme pari torjuntaa lisää ottelua kohti, Lowe huomauttaa.
Viime kaudella SM-liigaa Rauman Lukon paidassa torjunut Roloson maksoi Edmontonille ensimmäisen kierroksen varausoikeuden tulevan kesän draft-tilaisuudessa sekä toisen ehdollisen varausvuoron.
- Tuolloin spekuloitiin, että saatavilla olisi ollut paljon maalivahteja. Emme edes uskoneet, että saisimme Rolosonin, sillä olimme Minnesotan kanssa niin lähellä toisiamme sarjataulukossa ja taistelimme molemmat pudotuspelipaikasta. Doug Risebrough tekee kuitenkin siellä hyvää työtä, ja arvelimme, että tarjoamalla tarpeeksi saisimme hänet tekemään päätöksen, sillä he olivat selvästi päättäneet käyttää Manny Fernandezia ykkösvahtinaan, Lowe kertoo.
Huippuvireinen ykköstorjuja
Rolosonin aloitus öljykaupungissa oli hieman kankea, mutta vauhtiin päästyään hän on loistanut. Mikäli kannu kannetaan Edmontoniin ensimmäistä kertaa sitten kevään 1990, tulee Roloson olemaan vahva kandidaatti pudotuspelien parhaan pelaajan Conn Smythe Trophyyn.
- ”Rolin” lisääminen joukkueeseen oli todella helppoa. Hänen ensimmäinen pelinsä meidän ryhmässämme oli San Josea vastaan, ja se oli ehkä kaikkein huonoin koko kauden peleistämme, valmentaja Craig MacTavish sanoo.
- Se oli todellinen jyräys. Olen varma, että “Roli” mietti mihin oli itsensä pistänyt pysäyttäessään kolmella yhtä vastaan –hyökkäyksiä, läpiajoja ja kahdella nollaa vastaan –hyökkäyksiä. Me taisimme vain haluta nähdä heti ensimmäisenä iltana, miten hyvä hän on.
Roloson on myös saavuttanut joukkuekavereidensa aukottoman luottamuksen. "Roli" hikoilee maalinsa suulla pysäyttääkseen jokaisen kiekon ja on ottanut ison roolin myös joukkueen pukukopissa.
- Kenelle tahansa on vaikeaa tuntea oloaan kotoisaksi heti siirron jälkeen. "Roli" varmasti tiesi tulevansa vaikeaan paikkaan ja joutuvansa pelaamaan koko ajan. Varmasti hän olisi halunnut paremman startin Edmontonissa, mutta ajan myötä hän alkoi tuntea itsensä luottavaiseksi maalin suulla ja alkoi viihtyä kavereiden keskuudessa, Ryan Smyth luonnehtii.
- Luonnollisesti teimme parhaamme saadaksemme hänet viihtymään, ja se näkyy tuloksessa. Hän on pelannut uskomattoman hyvin.
Kaudella 2003-04 Roloson pelasi NHL:n tähdistöottelussa, ja hän pokkasi Roger Crozier Awardin sarjan parhaasta torjuntaprosentista. Kahdella tasavertaisella maalivahdilla kuluvaan kauteen lähteneen Minnesotan vaakakuppi kallistui kuitenkin talven mittaan Manny Fernandezin hyväksi.
- Nautin ajastani Minnesotassa. Minulla on paljon loistavia ystäviä siellä ja minulla on omat bisnekseni siellä. Minulla on edelleen maalivahtikoulu kaupungissa, enkä ole lopettamassa sitä pitkään aikaan. Siirto pois sieltä oli valitettava, mutta vastaavasti olen hyvin tyytyväinen, että päädyin Edmontoniin, Roloson kertoo.
- Olin riemuissani siirrosta Oilersiin. Perheeni oli haltioissaan siirrosta, sillä vaimoni vanhemmat ovat asuneet täällä. Ja me tiesimme, että tähän joukkueeseen tuleminen oli mahdollisuus tehdä jotain erityistä. Ja toistaiseksi me olemme tekemässä niin. Mutta me emme ole tehneet vielä mitään, toivottavasti saamme vielä lisää voittoja.
Toinen yritys sormukseen
Roloson on urallaan toista kertaa mukana finaalivaiheessa. Edellinen yritys ajoittui keväälle 1999, jolloin Buffalo Sabres pyrki haastamaan Dallas Starsin. Rolosonin roolina oli tuolloin Dominik Hasekin selustan turvaaminen, eikä kevät tuonut sormusta sormeen, vaan Stanley Cup matkasi Texasiin.
- Tilanne on nyt melko samanlainen. Emme olleet silloin konfferenssin kahdeksansia, kuten nyt, mutta olimme silloinkin aika alhaalla. Mitä tulee pudotuspeleihin, tämä todella muistuttaa minua siitä joukkueesta, joka meillä silloin oli. Paitsi, että meillä oli tuolloin Dominik Hasek, Roloson näkee.
- Kaikki on kiinni mahdollisuudesta. Jos katsotte kahden vuoden takaista Calgary Flamesia. Kaiken takana oli tietysti Miikka Kiprusoff, mutta heillä oli neljä tasaista ketjua, ja he taistelivat täysillä koko 60 minuuttia, ja he pääsivät aina seitsemänteen finaaliotteluun saakka. Se on juuri se, mitä halusimme itsekin tehdä – antaa itsellemme mahdollisuuden ja tilaisuuden. Nyt meillä on se, eikä se ole syntynyt vain yhden tai kahden pelaajan ansiosta. Koko joukkueen panos on meidät tänne asti vienyt.
Finaalivastustaja Carolina Hurricanes on pystynyt löytämään lääkkeet kahden laadukkaan maalivahdin, Martin Broudeurin ja Ryan Millerin ohittamiseen.
- Ilmiselvästi heillä on loistavia hyökkääviä pelaajia. Se on yksi syy siihen, miksi he ovat finaaleissa. Mutta meidän puolellamme pelaa paljon loistavia puolustavia pelaajia, kuten Chris Pronger, Jason Smith ja Jaroslav Spacek. Meidän pitää vain keskittyä pienten asioiden hoitamiseen, Roloson toteaa.
Viimeinen askel ottamatta
Roloson on urakoinut kaikki Edmontonin 17 pudotuspeliottelua. Hänen pudotuspelien maalikeskiarvonsa on 2,22. Finaaleihin valmistautuessaan hän ei ole jäänyt lepäämään laakereillaan, vaan takana on lukuisia treenisessioita maalivahtivalmentaja Pete Peetersin johdolla.
- Pääseminen Stanley Cupin finaaleihin on hieno meriitti, mutta tässä on vielä askelia ottamatta, Roloson muistuttaa.
Oilers ja Hurricanes eivät runkosarjassa päässeet mittaamaan toistensa tasoa, eikä joukkueiden välillä näin ole kovin tuoreita jännitteitä. Pelaajilla ei liioin ole omakohtaisia kokemuksia vastustajan heikoista kohdista.
- Ensimmäiset neljä-viisi minuuttia tulevat olemaan tunnustelevia. Ennen työsulkua kaikki joukkueet pelasivat kauden aikana toisiaan vastaan kerran tai kaksi, mutta nyt näin ei välttämättä tapahdu, Roloson toteaa.
- Täksi kaudeksi tuli kuitenkin paljon pelaajasiirtoja, joten pelaajat tuntevat toistensa taipumukset. Olen varma, että esimerkiksi Chris Pronger tietää hyvin, millä tavoin Doug Weight pelaa, sillä he ovat pelanneet niin paljon yhdessä, ja sama koskee Ryan Smythiä. Luulen, että molemmat kaverit tietävät paljon vastustajan joukkueesta, joten ei siitä varmaan tule ongelmaa.
Roloson itse saa taisteluparikseen Carolinan maalilla loistaneen tulokasvahti Cam Wardin, josta tuli NHL-historia toinen maalivahti, joka on voittanut seitsemän ensimmäistä pudotuspeliotteluaan. Kumpikin joukkue luottaa omaan veräjänvartijaansa kuin vuoreen.
- Voin kokemuksesta kertoa, että kokeneellekin pelaajalle on vaikea yhtäkkiä vaihtaa toiseen joukkueeseen, kun hän on pitkään pelannut jossain muussa organisaatiossa. Aina tarvitaan pieni sopeutumisjakso, ja hän todellakin joutui käymään sen lävitse. Se vei hetken, mutta nyt hän pelaa huikealla itseluottamuksella. Hän on meidän näkökulmastamme hyvää vuosikertaviiniä, ja hän pelaa hyvin, Oilers-luotsi Craig MacTavish hehkuttaa.
- Et pääse pudotuspeleihin ilman hyvää maalivahtipeliä, etkä totisesti pääse näin pitkälle ilman poikkeuksellisen hyvää maalivahtia. Roloson on pelannut upeasti. Mutta myös meidän maalivahtimme on ollut huikea. Siksi nämä kaksi joukkuetta ovat finaalissa, Carolinan konkarihyökkääjä Rod Brind’Amour sanoo.
