Pikavilkaisu NHL:n alkukauden maalivahtitilastoihin saa satunnaisen kiekkofanin hieraisemaan silmiään. Käytännössä jokaista tärkeämpää kategoriaa dominoi sama mies, Michael Hutchinson, Winnipeg Jets. Mikä ihmeen Hutchinson?
Ontarion Barriessa ensispagaatinsa vajaa neljännesvuosisata sitten venyttänyt nuori kanadalainen on noussut reilussa vuodessa Jetsin kakkostason farmijoukkueen tolppien välistä NHL:n terävimmälle huipulle.
Onnistunut tulikaste
Hutchinson nostatti otsikoita NHL-tasolla toden teolla viime keväänä, kun jo pudotuspelipaikkansa menettänyt Winnipeg Jets päätti antaa näytönpaikan kevään mittaan erinomaisia otteita organisaation AHL-farmijoukkue St. John's IceCapsin maalin suulla.
Hutchinson harjoitteli kahden viikon ajan NHL-joukkueen mukana ennen kuin koitti suuri hetki. Huhtikuun seitsemäntenä päivänä Jetsin kohdatessa kotijäällä Minnesota Wildin Jets-maalin suulla kansallislauluja kuuntelikin ykkösvahti Ondrej Pavelecin sijaan numero 34, Hutchinson.
Ja vaikka ottelu päättyikin kotijoukkueen tappioon herätti kanadalaisvahti ansaitusti huomiota. Mies venyi useisiin huipputorjuntoihin ja piti winnipegiläisiä mukana pelissä. Pari päivää myöhemmin oli vuorossa uran NHL-ottelu numero kaksi ja NHL-voitto numero yksi, kun Boston Bruins ei löytänyt keinoja Hutchinsonin ohittamiseksi.
Jo ennen NHL-debyyttiä oli Hutchinsonin viime kausi ollut upea. Hän aloitti kauden Jetsin kakkosfarmitasolla ECHL-liigassa, josta hyvien peliesitysten ja onnekkaiden sattumusten kautta avautui paikka AHL-liigassa.
Tuon näytönpaikan kanadalainen käytti sumeilematta hyväkseen. Hän dominoi AHL:n maalivahtitilastoja ja johti joukkuettaan voitosta voittoon. Mainiot otteet tiedostettiin ympäri liigaa, mutta ennen kaikkea pääkallonpaikalla MTS Centren lehtereillä. Kutsu kirkkaisiin valoihin kävi huhtikuussa eikä paluuta entiseen ole sen jälkeen ollut.
Mutkikas tie huipulle
Hutchinsonin ammattilaisura ei ole kuitenkaan ollut pelkkää voitonmaljan kilistelyä. Hän pelasi kohtalaisen junioriuran OHL-junioriliigassa. OHL-ura alkoi kotikaupungin joukkueen Barrie Coltsin riveissä ja päättyi alueen suurseura London Knightsin ritaripaidassa seurakaverinaan muiden muassa nykyään Toronto Maple Leafsissa dollareita tienaava Nazem Kadri.
OHL-ura näytti suuntaa tulevaisuuteen, kun Boston Bruins varasi Hutchinsonin kesällä 2008 NHL:n varaustilaisuuden kolmannella kierroksella.
Kesä 2013 muutti Hutchinsonin uran suunnan.
Bruinsissa tie oli kuitenkin tukossa. Hutchinson pelasi organisaation AHL- ja ECHL-farmijoukkueissa, muttei onnistunut murtautumaan Bruinsin NHL-joukkueeseen. Hän puki kertaalleen NHL-otteluun keväällä 2011, mutta torjuntavastuuta tuolloinkaan ei siunaantunut.
Kesä 2013 muutti Hutchinsonin uran suunnan. Sopimus Bruinsin kanssa päättyi eikä jatkopahvia tarjottu. Sen sijaan Winnipeg Jets tarjosi yhden vuoden kaksisuuntaista sopimusta, johon ontariolainen tarttui.
Kausi alkoi harjoitusleirin jälkeen Jetsin ECHL-farmijoukkueessa, kunnes AHL-kollega Edward Pasquale loukkaantui. Hutchinson nostettiin sarjaporrasta ylemmäs, valtasi pelaavan maalivahdin paikan välittömästi itselleen ja kulki joukkueineen voitosta voittoon. Oli aika seuraavan harppauksen.
Viime kauden päätyttyä Hutchinson oli jälleen ilman sopimusta. Vuoden takaiseen tilanteeseen erona oli tällä kertaa kuitenkin se, että Jets-johdolla oli selkeä visio kanadalaistorjujan suhteen. Jets halusi pitää Hutchinsonin ja solmi miehen kanssa kahden vuoden sopimuksen.
Hutchinsonin työnteko on kantamassa hedelmää.
Vallankaappaus tolppien välissä
Meneillään oleva NHL-kausi on ollut Hutchinsonille selkeästi se seuraava harppaus. Mies selvitti kevään NHL-tulikasteen ja on kehittynyt edelleen nousujohteisesti. Jäälle päästyään kanadalainen on pelannut kypsästi ilman suurempaa hermoilua ja lunastanut otteillaan niin fanien, joukkuekavereiden kuin valmennusjohdonkin luottamuksen.
Meneillään oleva NHL-kausi on ollut Hutchinsonille selkeästi se seuraava harppaus.
Jets-päävalmentaja Paul Maurice on toistellut medialle kyllästymiseen asti, kuinka aikoo peluuttaa kahta maalivahtiaan tasaisesti molempien pelituntuman ylläpitämiseksi. Koko syksy mentiinkin käytännössä siten, että kumpikin vahdeista pelasi viikottain.
Vähitellen Jets-tolppien välissä on kuitenkin näkynyt häivähdys vallanvaihdosta. Samalla, kun ykkösvahtina kauteen lähtenyt Pavelec on ollut edelleen epätasainen, on Hutchinson seisonut maalillaan järkkymättömänä. Pikku hiljaa myös Pavelecin pelitahti on hidastunut ja yhä useammin aloituskentällisen takana onkin seisonut numero 34.
Jetsin kannalta joukkueen maalivahtitilanne on esimerkiksi viime kauteen verrattuna aivan erinomainen. Kun vuosi sitten Jets-valmennuksella oli käytettävissään epätasainen Pavelec ja haparoiva Al Montoya, on kuluneen syksyn aikana todistettu Hutchinsonin nousu huipulle tuonut Mauricelle lisää pelimerkkejä. Maurice voi keventää Pavelecin kuormitusta merkittävästi ja saa näin tsekkivahtinsa tuoreena kaukaloon.
Toisaalta tilanne on Hutchinsoninkin kannalta ideaali. Vaikka Jets-johto näkeekin mitä ilmeisimmin ontariolaisessa organisaationsa kulmapalasen vuosiksi eteenpäin, voi Maurice edetä kultakimpaleensa kanssa maltillisesti eteenpäin. Ja taata näin parhaan mahdollisen etenemisen kehityksen portaissa.
Eikä noissa portaissa enää ole jäljellä montaa askelmaa huipulle.