Puolimatkan krouvi - Toronto Maple Leafs

NHL / Artikkeli
Toronto Maple Leafs on viime vuosina käyttänyt rahaa paljon rakentaessaan joukkuettaan. Siitä on tullut yksi NHL:n parhaista joukkueista ja fanit odottavat innoissaan Stanley Cup-voittoa Torontoon – ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1967!

Johtoryhmä: GM & päävalmentaja Pat Quinn

Pat Quinn saapui Torontoon valmentajaksi kaudelle 1998-1999. Quinn nosti joukkueen heti pudotuspeleihin monen vuoden tauon jälkeen. Pudotuspeleissä joukkue eteni aina Itäisen konferenssin finaaliin asti, jossa Buffalo Sabres tiputti Leafsit jatkosta.

Kesällä 1999 Quinn nimitettiin myös seuran GM:ksi, mutta kenties merkittävimmät siirrot Torontossa hän teki vasta kesällä 2000. Tuolloin hän hankki lisää kovuutta joukkueeseen tarkoituksena menestyä tämän kevään pudotuspeleissä. Hän teki sopimukset Gary Robertsin, Shayne Corsonin ja Dave Mansonin kanssa. Kaikki tuovat fyysisyyttä joukkueeseen lisää, josta oli aikaisemmin ollut hieman puutetta.

Quinn on ajan tasalla koko ajan ja tietää mitä joukkue kaipaa. Nuo0 kolme sopimusta siitä esimerkkinä.

Maalivahdit

G - Curtis Joseph, Glenn Healy

Curtis Joseph voi parhaimmillaan olla yksi NHL:n parhaimmista maalivahdeista. Tällä kaudella CuJo ei ole ollut parhaimmillaan. Hän on pelannut loistavasti joissakin otteluissa ja heti seuraavassa ottelussa mies on saattanut pelata surkean ottelun. Tasaisuus on puuttunut tältä kaudelta. Siinä yksi syy, miksi Toronto on hävinnyt kauden aikana otteluita, jotka sen olisi pitänyt voittaa.

Ensimmäisen Toronto-kauden jälkeen (1998-99) Joseph oli ehdolla NHL:n parhaaksi maalivahdiksi, kuten myös seuraavan kauden jälkeen. Tämän pitäisi olla riittävä todiste siitä kuinka tärkeä mies Joseph on Torontolle. Hän on joukkueensa tärkein pelaaja. Maple Leafs kaatuu Josephin mukana.

Glenn Healy on hyvä back-up Josephille. Healy on erittäin kokenut maalivahti ja voisi olla vielä jossakin joukkueessa jopa ykkösmaalivahti, mutta on varmasti tyytyväinen asemaansa Torontossa, koska menestyvässä joukkueessa on aina mukava olla mukana.

Toronto on päästänyt keskimäärin yhdenneksi vähiten maaleja per ottelu eli n. 2,44.

Puolustajat

Puolustus on hyvällä mallilla. Se on sekoitus kovuutta ja taitoa. Kovuutta ja taklausvoimaa on Dave Mansonin, Bryan McCaben ja Dimitri Yushkevichin muodossa. Tomas Kaberle ja Danny Markov omaavat paljon taitoa.

Viime kaudella joukkuen puolustuksessa ei ollut tarpeeksi kovuutta, jota tarvitaan etenkin playoffeissa. Nyt heillä on kokenut 33-vuotias Dave Manson, joka on koko uransa ajan tunnettu kovista, joskus jopa hieman törkeistä otteistaan. Kesken kauden Chicagosta hankittu Bryan McCabe on myös tuonut lisää kovuutta joukkueeseen, mutta on Mansonia parempi liikkuvuudeltaan. McCabe on pelannut eniten alivoimaa Toronton joukkueesta tähän mennessä kautta. Kaiken lisäksi hän pelaa myös ylivoimaa melko paljon, joten McCabe on erittäin tärkeä pakki Torontolle.

Torontossa pelaa paljon eurooppalaisia pelaajia ja viidestä vakiopakista 3 on syntynyt Euroopassa. 22-vuotias kookas puolustaja Tomas Kaberle on pelaamassa uransa parasta kautta pisteiden valossa. Jos Kaberle jatkaa samaa pistetehtailuaan niin mies voi rikkoa 50 pisteen rajan. Mies on ollut Leafs-ylivoimann tärkeä pyörittäjä siniviivalla ja on pelannut eniten yv-peliä koko joukkueesta. Yushkevich, Markov sekä tulokaspakki Petr Svoboda ovat muut eurooppalaispakit. Svoboda on vuorotellut Cory Crossin kanssa kuudennesta puolustajapaikasta. Hän on kerännyt pelaamissaan 19 ottelussa kolme pistettä ja on ainoa Leafs-puolustaja miinuksella +/- -tilastossa saldolla -5. Crossin on kerännyt viisi pistettä 24 ottelussa ja +/- on +10.

Eniten jääaikaa saanut Toronton puolustaja on Dimitri Yushkevich, joka on erinomainen all-round pakki. Hän on hyvä taklaaja – hän on taklannut joukkueesta toiseksi eniten – sekä on nakutellut pisteitäkin ihan mukavasti. Hän saa luottoa joka tilanteessa, niin yli –kuin alivoimallakin.

Hyökkääjät

Kuten jo mainittu, niin Leafs hankki kovuutta ja sitä hankittiin myös hyökkääjäosastolle. Shayne Corson ja Gary Roberts ovat tuoneet niin kovuutta, johtajuutta kuin asennettakin Toronton ykkösjoukkueelle. Etenkin Roberts on ollut tällä kaudella tärkeä hyökkääjä Torontolle. Hän on joukkueen paras maalintekijä (18) ja sen lisäksi on taklannut eniten koko joukkueesta, yhteensä 122 kertaa. Robertsilla on ollut viime kausina ongelmia loukkaantumisten kanssa, mutta tällä kaudella ei ole ollut mitään terveydellisiä haittatekijöitä. Corsonkin on joukkueen sisäisessä taklaustilastossa komeasti neljäs 101 taklauksellaan. Heidänkin lisäkseen joukkueesta löytyy vielä Darcy Tucker, joka on myös samantyyppinen hyökkääjä kuin Roberts ja Corson.

Kapteeni Mats Sundin on joukkueen paras pistemies niin kuin hänen odotettiinkin olevan. Hän ollut tälläkin kaudella Toronton hyökkäyspelin sielu ollen lähes piste-per-peli-tahdissa. Steve Thomas, joka on kahtena viime kautena pelannut Sundinin kanssa samassa ketjussa, on ollut loukkaantuneena tällä kaudella eikä ole pelannut kuin 22 ottelussa. Thomasin maalivainu ei ole ollut pelaamissaan otteluissa kohdallaan, sillä hän on tehnyt ainoastaan kaksi maalia.

Sen sijaan kokenut kovanaama Tie Domi on esitellyt maalintekotaitojaan tällä kaudella ja onkin ampunut jo nyt yhden uransa parhaista maalisaldoista eli 10 maalia. Domin ennätys yhdeltä kaudelta on 11 maalia. Domin tehtävä ei kuitenkaan ole ollut takoa maaleja, vaan tarvittaessa vastustajan naamavärkkejä. Se ei kuitenkaan ole ollut tarpeen, koska Domi on sen verran iso pelote, että Toronton tähtihyökkääjät ovat saaneet olla rauhassa.

Muita tärkeitä hyökkääjiä joukkueelle ovat olleet Jonas Höglund ja Sergei Berezin, jotka molemmat ovat hyviä maalintekijöitä. Garry Valk on tärkeä alivoimahyökkääjä, joka ei aina saa tarpeeksi arvostusta.

MVP

Mats Sundin

Yllätys

Tie Domin maalintekokyvyt

Pettymys

Joukkueen (lue: CuJon) ailahtelevuus

» Lähetä palautetta toimitukselle