29W-7L-4T-1OL = 63 144GF-88GA
Johtoryhmä: GM Larry Pleau, Päävalmentaja Joel Quenneville
Jo melko kauan seurassa työskennellyt GM-Larry Pleau jatkaa hyvää työtään tälläkin kaudella. Kesän siirtomarkkinoilla mies täytti joitakin aukkoja palkkaamalla hyökkäykseen fyysisen laiturin Dallas Draken ja puolustukseen hyvän kauden Carolina Hurricanesissa pelanneen Sean Hillin. Näin joukkue vahvistui entisestään. Lisäksi Blues voitti tarjouskilpailun puolustajalupaus Mike Van Rynistä, joka oli FA-pelaaja. Van Ryn on alunperin New Jersey Devilsin ensimmäinen varaus 1998 darftissa, muttei kuitenkaan päässyt sopimukseen Devilsin kanssa.
Kauden aikana Blues on ollut esillä oikeastaan vain kentällä. Sen verran Pleau on markkinoilla käynyt,että vaihtoi puolustaja Marc Bergevinin Pittsburgh Penguinsiin vaihdossa varausoikeuteen. Ei seuralla ole silti muutoksiin tarvettakaan, koska joukkue on nykyisellään erittäin vahva ehdokas jopa voittamaan Stanley Cupin.
Valmentaja Joel Quenneville jatkaa vahvaa työtään joukkueen parissa jo viidettä kauttaan. Mies tuli joukkueen päävalmentajaksi oltuaan ensin apuvalmentajana Colorado Avalanchesssa, jossa hän voitti Stanley Cupinkin. Tällä kaudella Quennevillen menestyksekäs työ on palkittu valmentaja valinnalla All-Stars otteluun. Hän valmentaa Pohjois-Amerikan joukkuetta yhdessä Coloradon Bob Hartleyn kanssa. Valmentaja nauttii pelaajien luottamusta vahvasti ja sen tulokset näkyvätkin kentällä vuodesta toiseen. Tällä kaudella Bluesilta odotetaan kuitenkin lopullista menestystä, seuran pudottua viime vuoden pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella yllättäen San Jose Sharksille.
Maalivahdit
Tilanne joka Bluesin maalilla on tällä kaudella ollut on varmasti tullut yllätyksenä monelle. Roman Turekin piti lähteä toiseen kunnolliseen NHL-kauteensa selkeänä ykkösenä, mutta nuori tulokas Brent Johnson onkin vallanut peliaikaa todella paljon. Johnson sai vastuuta kauden alussa paljon ja käytti sen parhaalla mahdollisella tavalla hyväkseen. Mies on kääntänyt asetelman toisinpäin ja nyt Turekilla ovatkin paineet ykköstorjujan asemasta kovat. Kuitenkin molemmat ovat pelanneet mukavasti pelejä. Kun ollaan kauden puolessa välissä alkaa olla kriittiset hetket käsillä loppukauden marssijärjestyksen suhteen. Johnson on tähän mennessä pelannut jopa Calder Trophyn arvoisesti ja jos jatkaa samalla tavalla pelaa hän paljon myös loppukaudesta. Pudotuspelien maalivahtitilanne on kysymysmerkki. Peliaika niissä peleissä määräytyy pitkälle toisen puolikkaan pelien mukaan. Molemmilla, sekä Turekilla että Johnsonilla on erittäin vähän kokemusta kovista peleistä, mikä tekee asetelman todella mielenkiintoiseksi. Periaatteessa valmennusjohdolla on kuitenkin positiivinen ongelma, koska heillä on mahdollisuus valita kahdesta lupaavasta ja nuoresta maalivahdista se kuumempi pelaamaan.
Torjuntaprosentit: Johnson 92.75, Turek 91.80
Puolustus
Al MacInnis (11 maalia),
Chris Pronger (6),
Alexander Khavanov (3),
Jeff Finley (2),
Sean Hill (1),
Todd Reirden (0),
Vladim Chebaturkin (0),
Dan Trebil (0),
Mike Van Ryn (1)
Ei ole yllätys, että joukkueen puolustuksessa jälleen tällä kaudella ykkösmies on ollut viime kaudella Hart Trophyn, liigan arvokkaimpana pelaajana voittanut kapteeni Chris Pronger. Pronger on jälleen pelaamassa loistavaa kautta, mies on ollut joka suhteessa tehokas puolustajaparinsa Al MacInnisin kanssa pelatessaan. Todennäköisesti Pronger putsaa palkintoja tämänkin kauden jälkeen. Kuka tietää, vaikka mies saisi nostaa myös sen kaikkein halutuimman pytyn suorille käsille. MacInnis on tehnyt alakerrassa eniten maaleja. Hän ja Pronger ovatkin ehkä liigan pelätyin ja paras pari sekä tasakentällisin, että erikoistilanteissa pelatessa. Sean Hill hankittiin takaamaan laatu näiden kahden johtavan pelaajan takana. Hillin pisteet ovat ehkä pudonneet, mutta peli kulkee ja se on pääasia, kun muut keräävät tehoja. Blues on päästänyt vähiten maaleja Lännessä ja siitä kuuluu iso kiitos niin maalivahdeille kuin puolustajillekin.
St. Louisin puolustuksen yllätykseksi voisi laskea HPK:ssakin käyneen Alexander Khavanovin. Monikaan ei olisi uskonut että mies ottaa paikan ehkä sarjan kovimmassa alakerrassa, tullessaan NHL:ään vasta vanhemmalla iällä. Khavanov pelaa omaa peliään ja on siinä sivussa tehnyt jonkin verran pisteitäkin. Hyvä saavutus melko tuntemattomalle pelaajalle. Kohutulokas Mike Van Ryn ei ole vielä tällä kaudella saanut peliaikaa paljoakaan, mutta hänen aikansa on vielä edessä päin. Van Ryn on erittäin lupaava pelaaja.
Kesken kauden on Bluesin vakiopuolustajista kaupattu pois Marc Bergevin, joka lähti jokin aika sitten Pittsburghiin. Viimeisinä Blues aikoinaan Bergevin kärsi paljon loukkaantumisista. Kompensaationa tuli Penguinsilta varausoikeus.
Hyökkäys
Pierre Turgeon (19),
Pavol Demitra (19),
Scott Young (20),
Dallas Drake (10),
Jochen Hecht (11),
Michal Handzus (10),
Graig Conroy (7),
Mike Eastwood (4),
Tyson Nash (8),
Lubos Bartecko (4),
Jamal Mayers (3),
Bryce Salvador (2),
Reed Low (1),
Daniel Corso (3),
Pascal Rheaume (2),
Ladislav Nagy (1),
Marty Reasoner (1),
Reid Simpson (1)
St.Louisilla on maalivahtien ja puolustuksen lisäksi myös yksi liigan ehdottomasti kovimmista hyökkäysmateriaaleista. Sitä johtaa kokenut kaukaloiden herrasmies Pierre Turgeon, joka on seuran paras pistemies ja hallitsee sen lisäksi monia muitakin pörssejä. Valmentaja pystyy käyttämään Turgeonia monissa tilanteissa, näin ollen mies pelaakin matsista toiseen erittäin paljon, vaikka ikääkin on jo jonkin verran. Mutta onhan ikäkin vain numero! Turgeon on ollut avustamassa myös laituri Scott Youngia kovaan kuntoon. Young oli ensimmäinen pelaaja tällä kaudella, joka teki kymmenen maalia. Hänet valittiin myös viikon pelaajaksi ensimmäisen kerran urallaan. Mies todennäköisesti rikkoo henkilökohtaisen maaliennätyksensä (30 maalia), joka syntyi Quebecissa kaudella 1992-1993. Aikaisempina kausina hänet ollaan pääasiassa tunnettu kahden suunnan pelaajana, joka raataa joukkueensa eteen kovaa joka pelissä. Nyt on kuitenkin tullut esille myös hyvä maalintekotaito.
Toinen tehoketju seuralla on rakennettu slovakki Pavol Demitran ympärille. Demitra oli jälleen pelaamassa vahvaa kautta, kunnes Phoenix Coyotesin puolustajan Radoslav Suchyn maila osui miestä silmään ja pelit keskeytyivät muutamaksi viikoksi. Demitralle kävi viime vuonnakin huono tuuri, kun loukkaantuminen esti miehen pelaamisen loppupeleissä, jotka menivät kuitenkin koko joukkueeltakin odottamattoman heikosti.
Muista slovakeista Michal Handzus on pelaamassa jälleen kovaa kautta. Handzus oli viime kauden jälkeen ehdolla parhaaksi puolustavaksi hyökkääjäksi, eli Selke Trophyn saajaksi. Silloin ei palkintoa tullut, mutta ehkä sen vuoro on tällä kaudella. Varsinkin jos seura menee pitkälle Play-Offseissa. Mies on ollut tehokas myös hyökkäyspäässä, olemalla aivan kärjen tuntumassa seuran sisäisessä pistepörssissä. Toinen viime kaudella menestynyt slovakki-pelaaja Lubos Bartecko on ollut melko suuri pettymys tällä kaudella. Barteckon kauppaamisesta jonnekin muualle on liikkunut huhuja koko kauden ajan.
Fyysisestä puolesta on huolehtinut päätoimisesti Reed Low. Tulokastappelija on tehnyt vaikutuksen vakuuttavilla otteillaan ensimmäisen puolikkaan aikana. Mies on kärjen tuntumassa myös fighting majoreiden listalla. Muista ärsyttäjistä Tyson Nash on kunnostautunut myös maalinteossa mukavasti.
