Pittsburgh Penguins
19 W - 15 L - 6 T - 1 OL = 45 pts. 124 GF - 122 GA
18 W - 20 L - 3 T - 5 OL = 44 pts. (Kausi 1999-00 41 peliä)
Johtoryhmä: GM Craig Patrick, päävalmentaja Ivan Hlinka
Mario Lemieuxin ilmoitus paluusta NHL-kentille oli GM Craig Patrickille, jääkiekon ystäville sekä Pittsburgin ja NHL:n PR-miehille kuin todeksi muuttunut uni. Ja piristystä organisaatio kaipasikin. Joukkue oli piste per peli vauhdissa (36 peliä / 37 pistettä), mutta joukkueen kapteeni Jaromir Jagr oli tyytymätön. Hän ilmoitti joukkueen johdolle tarvitsevansa maiseman vaihdosta ja oli erityisen tyytymätön omaan pelisuoritukseensa. Johtoryhmä ei olisi varmastikkaan suostunut kauppaamaan Jagria, mutta tyytymätön pelaaja on aina pahaksi joukkueelle. Mutta Lemieuxin ilmoitus palautti Jaromirin ja koko joukkueen peli-ilon. Seurauksena oli neljä voittoa seuraavasta viidestä pelistä, ja Pingviinit olivat turvallisen tuntuisesti pudotuspeliviivan yläpuolella.
Come back-ilmoituksen yhteydessä Lemiuex sanoi Penguinseilla olevan todelliset mahdollisuudet Stanley Cupin voittamiseen. Aivan samaa mieltä jääkiekkotoimittajat eivät tunnu olevan. Pittsburgin puutteiksi mainitaan mm. kokemattomat maalivahdit, voimahyökkääjien ja hyökkäävän puolustajan puuttuminen. Toimitusjohtaja Patrickilla onkin täysi työ paikata joukkueen puutteita kevään aikana.
Suurena ongelmana on organisaation taloudelliset rajoitukset, Patrickilla ei ole käytössä yhtään ylimääräistä rahaa - eikä välttämätä edes tarpeellista määrää rahaa. Hän on kuitenkin yksi liigan parhaista kaupantekijöistä, joten joukkue tulee vielä kevään aikana vahvistumaan. Mutta en usko joukkueen vahvistuvan kuitenkaan niin paljoa, että joukkue todellakin tavoittelisi mestaruutta.
Kokoonpanot ovat 5.1. vs. Montreal pelistä.
Maalivahdit
G - Garth Snow / Jean-Sebastien Aubin
Ykkösvahdiksi suunniteltu Aubin loukkasi polvensa alkukaudesta ja Garth Snow nousi ykkösvahdiksi. Snow itse uskoo olevansa kykenevä NHL-joukkueen ykkösvahdiksi, mutta hän ei ole pystynyt vakuuttamaan asiasta valmentajiaan sen paremmin Vancouverissa kuin Pittsburgissakaan. J-S Aubin palasi sairastuvalta vuoden vaihteessa ja seuraavat viikot näyttävät kumpi ykkösmaalivahdin paikan ottaa - vai hankitaanko vahvistusta muualta.
Puolustus
D1. (2 maalia) - Darius Kasparaitis (1) / Ian Moran (1)
D2. (1 maalia) - Janne Laukkanen (1) / Hans Jonsson (0)
D3. (0 maalia) - Marc Bergevin (0) / Bob Boughner (0)
Muut: Jiri Slegr (5), Jeff Norton (0) Michail Rozsival (1), Andrew Ference (0)
Penguinseilta puuttuu peliä rakentava ja ylivoiman viivamieheksi kelpaava pakki. Lemieuxin tulon jälkeen joukkueen ykkös-ylivoimassa on pelanneet viisi hyökkäjää (Jagr, Lemieux, Straka, Lang, Kovalev). Neljän hyökkääjän käyttäminen ylivoimassa alkaa olla nykypäivän kiekossa tavallista, mutta harva joukkue pyörittää ykkösylivoimaansa ilman ainuttakaan pakkia. Jiri Slegriin asetettiin ennen kauden alkua toiveita, mutta hänen pelinsä on ollut valmentaja Hlinkalle ja faneille paha pettymys. Joukkueen ”ykköspuolustaja” on ollut pahasti hukassa ja on puolustajista eniten pakkasen puolella (-8). Hänen peliaikansa on johtavaksi puolustajaksi vähäinen (alle 18 minuuttia per peli), ja ottelua Montrealia vastaan hän seurasi katsomon puolelta. Slegr saattaakin olla osa tarjouspakettia todellisen ykköspuolustajan saamiseksi.
Bob Boughnerin tervehdyttyä alkaa tilanne puolustavien puolustajien kohdalta olla kunnossa. Boughner ja Darius Kasparaitis pitävät huolen siitä, että vastustajan hyökkääjät luistelevat Penguinsien puolustusalueella pää ylhäällä eikä maalialueelle synny turhaa ruuhkaa. Heidän pelityylinsä asettaa molemmat loukkaantumisille altiiksi, mutta menestyäkseen Pittsburgh tarvitsee heidän pysyvän terveenä. Boughnerista ja Kasparatisista huolimatta puolustus on kokonaisuudessaan varsin pehmeä, mutta taitavien hyökkääjien ansiosta kiekko on onneksi enimmäkseen vastustajan puolustusalueella. Tietenkään fyysisiä pakkeja ei ole koskaan liikaa, joten vahvistus silläkään osastolla ei olisi turha.
Hyökkääjät
1. (38 maalia) - Mario Lemieux (4) / Jan Hrdina (10) / Jaromir Jagr (24)
2. (50 maalia) - Martin Straka (16) / Robert Lang (14) / Aleksei Kovalev (20)
3. (18 maalia) - Josef Beranek (5) / Milan Kraft (7) / Rene Corbet (6)
4. (6 maalia) - Kip Miller (2) / Roman Simicek (3) / Matthew Barnaby (1)
Muut: RW-Alexei Morozov (1)
Lemiux muutti ykkösketjun ilmeen. Enää vastustaja ei pysty ketjun olessa keskittymään yhteen pelajaan (Jagriin), vaan joutuu huomioimaan myös Lemieuxin. Ja tämä avaa tilaa peli-ilonsa löytäneelle Jaromirille, joka pystyy käyttämään tehokkaasti saamansa extratilan ja -ajan. Lemieux on ollut hämmästyttävän tehokas pelaamissaan peleissä (5 pelissä 4+10, +7) ja hänen peliaikansa on ollut yli 22 minuuttia pelissä. Onkin mielenkiintoista nähdä miten Hlinka peluuttaa Mariota tulevissa peleissä.
Kauden alkupuoliskolla ykköshyökkääjä on kuitenkin ollut arvoituksellinen Aleksei Kovalev, joka pelaa uransa parasta kautta. Kovalev näyttää vihdoinkin tekevän läpimurron hyökkääjien eliittiin myös pistepörssissä. Vastustajien joutuessa keskittymään Jagr/Lemieux parivaljakkoon Kovalevilla on täydet mahdollisuudet yltää tällä kaudella 35 maaliin ja yli 80 pisteeseen. Toistaiseksi hänen piste-ennätyksensä on viime kaudella tehty 66 pistettä (26+40), joka alkukauden vauhdilla (20+25) ylittyy helposti.
Kolmos- ja nelosketjuissa eurooppalaisvoittoisella Pittsburgilla ei ole pudotuspeleissä tarvittavia duunaripelaajia. Taitoa kolmos- ja nelosketjuista kyllä löytyy (Kraft, Simicek, Beranek), mutta kovuutta joukkueella ei ole nimeksikään. Tosin Lemiuexin myötä parantunut ylivoimapeli estää osaltaan vastustajia käyttämästä hyväkseen fyysistä ylivoimaansa. Pudotuspelien lähetessä GM Patrick yrittää varmasti saada raatajaketjuihin lisää kokoa ja kovuutta. Toiseen suuntaan joutunevat lähtemään ainakin kiukutteleva Matthew Barnaby ja lunastamaton lupaus Aleksei Morozov, mutta heidän kauppa-arvonsa on niin vähäinen että muutakin tarjottavaa pitää löytyä.
Vaikka pelaajat ovat varmasti ilahtuneita Marion paluusta, niin ei tilanne mitenkään ongelmaton ole. Onko esim. valmentaja Hlinkalla mitään sanomista siihen milloin Lemieux menee kentälle ja milloin tulee sieltä pois. Jos pelaajan ja valmentajan välille tulee ristiriita, niin kumpaa muut pelaajat tottelevat Marioita vai Hlinkaa? Tsekin päävalmentajana ollessaan Hlinka sai tuittuilevat tsekit unohtamaan keskinäiset riitansa ja pelaamaan yhtenäisenä joukkueena. Toivottavasti hän onnistuu Penguins-joukkueen kanssa samalla tavoin. Pudotuspeleihin joukkue menee varmasti, mutta menestys playoffseissa riippuu toimitus Patrickin kevään aikana tekemistä kaupoista. Nykyisellä joukkueella putoaminen taitaa tulla jo ensimmäisellä kierroksella - riippuen hieman siitä mikä joukkue kierroksella tulee vastaan.
