Pennsylvanian taistelu koki kohennuksen − taitokiekko on korvannut sirkushuvit

NHL / Artikkeli
Pittsburgh Penguinsin ja Philadelphia Flyersin kohtaamiset ovat usein viihdyttäviä maalikarkeloita.
Kuva © Getty Images
Kuusi vuotta sitten nähty Pittsburgh Penguinsin ja Philadelphia Flyersin välinen näytös tarjosi enemmän komiikkaa kuin urheiluromantiikkaa. Vaikka kaukalon tirehtöörit ovat joukkueissa yhä pitkälti samat, on tänä keväänä tarjolla kiekkotaidetta sirkushuvien sijaan.

Vuoden 2012 NHL:n pudotuspelien ensimmäisen kierroksen ottelupari, Pittsburgh Penguins ja Philadelphia Flyers, on yhä yksi vuosikymmenen ikimuistoisimmista.

Kuudessa ottelussa joukkueet takoivat yhteensä 56 maalia. Jäähyjä jaettiin liukuhihnalta niin neloskentän rymistelijöille kuin ykkösstaroillekin. Suomessa on saatu muun muassa lukea useaan kertaan Kimmo Timosen muistelmia tappelusta Kris Letangia vastaan.

Nyt joukkueet kohtaavat pudotuspeleissä ensimmäistä kertaa sitten tapahtumien täyteisen kevään 2012. Penguinsia kaukalossa johtavat yhä vuoden 2012 tapaan muun muassa Sidney Crosby, Jevgeni Malkin ja Letang, Flyersia Claude Giroux ja Jakub Voracek.

Rivistöt tähtien ympärillä ovat kuitenkin muuttuneet radikaalisti, joten muistot kuuden vuoden takaisesta ottelusarjasta lienevät kirkkaina vain muutamien pelaajien mielissä.

Väki vaihtui ja pidot paranivat

Tämän kevään kamppailusta on tuskin odotettavissa vuoden 2012 uusintaa. Vaikka Pennsylvanian taistelua pidetään yleisesti yhtenä kiivaimmista ottelupareista NHL:ssä, ovat keskinäiset kohtaamiset jääneet niin monena vuotena runkosarjaan, ettei joukkueiden tuoreimpiin hankintoihin ole päässyt iskostumaan veljellistä vastakkainasettelua suurempaa tunnesidettä.

Penguinsin riveissä opittiin vuoden 2012 sirkusesityksen jälkeen

Esimerkiksi kahtena edelliskeväänä Washington Capitalsia pudottamassa olleet Bryan Rust, Conor Sheary ja Phil Kessel saisivat automaattista lisäkipinää todennäköisesti enemmän washingtonilaisseuraa kuin Flyersia vastaan.

Lisäksi monien muiden joukkueiden tapaan Flyersin ja Penguinsin kokoonpanoideologiaan kuuluu vuosi vuodelta vähemmän fyysiset rymistelijät.

Vuoden 2012 pudotuspeleissä viidessä ottelussa peräti 48 minuuttia jäähyjä tilastoinut Zac Rinaldo ei edusta enää Flyersia, kuten ei myöskään Penguins-sarjassa nyrkkihippoihin aktiivisesti osallistunut Scott Hartnell.

Penguinsin riveistä on lähtenyt peräti kuusi seitsemästä eniten jäähyminuutteja kyseisenä keväänä keränneestä pelaajasta. Ainoastaan eniten jäähyjä istunut pingviini, Letang, edustaa yhä joukkuetta.

Kuusi vuotta sitten erityisesti Matt Cooke, Craig Adams ja Arron Asham hämmensivät soppaa ykköspakin ja Crosbyn ohella. Tämän kauden siirtotakarajalla organisaatio luopui yhdestä kovanaamasta lisää, kun Ryan Reaves lähetettiin Vegas Golden Knightsiin.

Tämän hetken pingviiniyhteisössä ilkeyttä edustaa lähestulkoon yksinään talvella joukkueeseen liittynyt Jamie Oleksiak. Flyersin puolelta Pingviineille useiden vuosien mittaan tutuksi tullut Wayne Simmonds ei kaihda vihellyksen jälkeisiä kahinoita, mutta hänestäkin on joukkueelleen enemmän hyötyä pelikellon raksuttaessa.

Puolustaja Radko Gudasin kanssa kaksikko tarjonneekin sarjan aikana korkeintaan kevyttä sivuohjelmaa koko kattilan kuumentamisen sijaan.

Jamie Oleksiak (vasen) ja Wayne Simmonds vaihtoivat ajatuksia jo pudotuspelisarjan avausottelussa.
Kuva © Getty Images

Kurinalaisuus kantautui Pennsylvaniaan

Kaudella 2011-12 Flyers keräsi jäähyminuutteja ottelua kohden eniten runkosarjassa ja kolmanneksi eniten pudotuspeleissä.

Penguins vei nimiinsä jäähykuninkuuden pudotuspeleissä lähes 25 minuutin ottelukohtaisella lukemalla kevään ainoassa ottelusarjassaan. Flyersille vihellettiin keskimäärin hieman yli yhden erän verran jäähyjä heidän pelaamissaan 11 pudotuspeliottelussa.

Flyers nähtiin edellisen kerran pudotuspeleissä toissa keväänä. Tuolloinkin joukkuetta vaivasi kurittomuus, ja keskimääräinen jäähyminuuttien määrä ottelua kohden oli jopa enemmän kuin keväällä 2012.

Dave Hakstol on saanut Flyersin jäähykeskiarvon putoamaan kahteen kolmasosaan

Penguinsin riveissä sen sijaan opittiin vuoden 2012 sirkusesityksen jälkeen. Joukkue pienensi keskimääräistä jäähyminuuttien määrää pudotuspeliottelua kohden joka vuosi kevääseen 2016 asti, jolloin joukkue kulutti jäähypenkkiä vain seitsemän ja puoli minuuttia per ottelu.

Poikkeuksellisesti viime vuonna Penguins ei kuulunut kevään kurinalaisimpiin joukkueiseen, mutta se ei estänyt kulkua toiseen peräkkäiseen mestaruuteen.

Tällä kaudella runkosarjassa Flyers oli kaksikosta kurinalaisempi. Ottelua kohden philadelphialaiset istuivat kahdeksan minuuttia ja 16 sekuntia jäähyaitiossa, mikä oli NHL:n 13. pienin lukema. Pingviineille tilastoitiin keskimäärin yhdeksän minuuttia ja 27 sekuntia jäähyjä − liigan kahdeksanneksi eniten.

Koko NHL:n kattava trendi

Valmentajilla on yleisesti merkittävä rooli joukkueiden kurinalaisuudessa. Niin Penguinsin kuin Flyersinkin peräsimessä seisoo eri valmentaja kuin kuusi vuotta sitten. Vuosina 2009-14 Penguinsia valmensi Dan Bylsma, Flyersia Peter Laviolette.

Nykyisten valmentajien astuttua puikkoihin molempien joukkueiden jäähymäärät ovat pitkällä tähtäimellä alkaneet vähentyä, mutta tämä selittyy myös koko liigan kattavalla trendillä. Kuluvalla kaudella peräti 15 NHL-joukkuetta tilastoi jäähyminuuteissa pienimmän runkosarjalukemansa seitsemään vuoteen. Etenkin tappeluiden vähentyminen näkyy tilastoissa.

Bylsman Penguins kirjautti runkosarjaottelua kohden hieman alle 13 minuuttia jäähyjä. Nykyään vetovastuuta pitävän Mike Sullivanin kokonaisilla kausilla 2016-18 joukkue on pelannut yhdeksän jäähyminuutin ottelukeskiarvolla runkosarjoissa.

Lavioletten Flyersille määrättiin niin ikään vuosina 2009-14 runkosarjaottelua kohden peräti 15 minuuttia jäähyjä. Viimeiset kolme kautta joukkuetta johtanut Dave Hakstol on saanut keskiarvon putoamaan kahteen kolmasosaan lukemasta.

Mielenkiintoinen sivuseikka on, että Lavioletten nykyinen seura, Nashville Predators, istui viime keväänä pudotuspelijoukkueista kolmanneksi eniten jäähyllä ottelukohtaisesti ja tämän vuoden runkosarjassa kaikista NHL-joukkueista isoimmat minuutit.

Toisaalta, koko Lavioletten aikakaudella Predatorsin jäähykeskiarvo on vajaat 10 minuuttia, eli kutakuinkin samoissa lukemissa kuin Flyersin.

Alla on tilastoitu viimeiseltä seitsemältä runkosarjalta Penguinsin ja Flyersin ottelukohtaiset jäähyminuuttimäärät sekä sijoitukset, monenneksi pienin kyseinen lukema oli kaikkien NHL-joukkueiden keskuudessa kyseisellä kaudella.

Ottelukohtaiset jäähyminuutit runkosarjassa ja niiden sijoitus NHL-joukkueiden vertailussa
Kausi PIM/GP (PIT) Sijoitus (PIT) PIM/GP (PHI) Sijoitus (PHI)
2011-2012 10:43 12. 16:04 30.
2012-2013 11:43 19. 15:43 29.
2013-2014 10:08 10. 14:23 30.
2014-2015 13:41 30. 10.09 21.
2015-2016 8:27 4. 11:46 27.
2016-2017 8:34 8. 10:17 26.
2017-2018 9:27 24. 8:16 13.

PIM/GP = jäähyminuutteja ottelua kohden, Sijoitus = monenneksi pienin lukema kaikista NHL-joukkueista

Etenkin sijoitukset alleviivaavat hyvin Flyers-kokoonpanon jäähyalttiutta Lavioletten aikakaudella. Päättynyt runkosarja oli koko 2000-luvulla ensimmäinen kerta, kun Flyersille tilastoitiin alle 10 minuuttia jäähyjä ottelua kohden. Penguinsin tilastoissa erottuu selkeästi Mike Johnstonin kausi 2014-15, jolloin kurittomuus vaivasi joukkuetta läpi kauden.

Sarja käyntiin yksipuolisella ilotulituksella

Kevään 2018 pudotuspelit ja Pennsylvanian sarja saatiin käyntiin torstain vastaisena yönä, jolloin kotijoukkue Penguins tulitti vieraat maanrakoon tylyllä 7−0-tuloksella.

Keväällä 2012 25-vuotias kapteeni Crosby oli ensimmäisten joukossa hiipimässä vastapelaajien ihon alle kyseenalaisin tempuin. Nyt hän osoitti heti kärkeen täysin toisenlaista johtajuutta, kuten jo kahtena edellisenä keväänä.

Brian Elliott ja Petr Mrazek olivat täysin voimattomia Penguins-hyökkääjien edessä

Onkin vaikea kuvitella esimerkiksi Crosbyn, Malkinin ja Letangin sortuvan kahden mestaruuskevään jälkeen pelitilanteiden ulkopuoliseen hölmöilyyn, mikä kuusi vuotta sitten oli enemmänkin sääntö kuin poikkeus.

Samoin vastapuolen tulikuuma johtohahmo Giroux keskittynee sarjassa 110-prosenttisesti pelillisiin suorituksiin. Ylimääräiseen kukkoiluun ei ole varaa Penguinsin jo näytettyä tappava tehokkuutensa.

Yhteinen tekijä kuuden vuoden takaiseen sarjaan näyttää yhden ottelun perusteella olevan Flyers-tolppien välissä. Vuonna 2012 kaikista pennsylvanialaisseurojen maalivahdeista, Marc-Andre Fleurysta (Penguins), Brent Johnsonista (Penguins), Ilja Bryzgalovista (Flyers) ja Sergei Bobrovskista (Flyers), tehtiin reikäjuustoa.

Tämän vuoden avauskamppailussa Matt Murray näytti valmiutensa komealla nollapelillä, mutta Flyersin Brian Elliott ja Petr Mrazek olivat täysin voimattomia Penguins-hyökkääjien edessä.

Flyersilla on edessä kasvojenpesun ja radikaalin ryhtiliikkeen paikka. Ratkaisua tuskin löytyy nyrkeistä. Mikäli Flyers-vahdit löytävät torjuntavireen, voivat oranssimustat haastaa hallitsevan mestarin puhtaalla pelillä. Mikäli eivät, on edessä lähtö kesälomalle kunniakkaan kamppailun päätteeksi.

Pääasia, että tänä keväänä Pennsylvaniassa tarjoillaan vuoteen 2018 sopivaa kiekkoviihdettä, ei antiikinaikaisia gladiaattoritaisteluita tai sirkushuveja.

» Lähetä palautetta toimitukselle