Pariisin alkulohkon top−3−listat: Sveitsiläisestä sensaatiosta yössä vaeltaviin valkovenäläisiin

MAAJOUKKUE / Artikkeli
Sveitsi oli alkulohkossa lähes pitelemätön.
Kuva © Emil Hansson www.HanssonsPhoto.net
Jääkiekon MM-kisojen alkulohkovaihe päättyi tiistaina. Reilun puolitoistaviikkoisen aikana jopa poikkeuksellisen tasaisessa Pariisin alkulohko B:ssä nähtiin monia mieleenpainuvia suorituksia ja positiivisia yllätyksiä sekä enemmän tai vähemmän pahoja pettymyksiä.

Pariisin-lohkon pelit on nyt saatu pakettiin ja on aika listata nähtyjen kamppailujen parhaita suorituksia, yllätyksiä ja pettymyksiä. Mitalipelit jatkuvat Kölnissä kovien joukkueiden kesken. Mukana on myös muutama yllättäjä.

Suoritukset:

1. Leijonat kuilun partaalta puolivälieriin

Turnauksen alussa näytti, että Leijonien peli ei lähde toimimaan millään.

Heikohkot ja nolot tulokset sekä päävalmentaja Lauri Marjamäen tilanteella spekulointi lisäsivät henkistä painetta, kunnes Norja ja Sveitsi kaatuivat Suomen pelatessa jälkimmäiseksi mainitussa jo lähes veitsi kurkulla.

Sveitsi-voitto ei pitäisi tuntua miltään, mutta silti Suomen venyminen pakkovoittoon ja puolivälieriin melkoisen värikkään alkulohkon jälkeen on vähintäänkin hyvä, minimisuoritus. 

2. Sveitsin tiivis joukkuepeli yksilöillä höystettynä

Sveitsi ylsi sensaatiomaisesti Pariisin-lohkon kakkoseksi. Vain Kanada pinnisti alppimaan edelle. Sveitsin riveistä nousi esiin muutama pelaaja, joiden iskukyky voi tuottaa vastustajille ongelmia myös pudotuspeleissä.

Hyökkääjät Vincent Praplan, Fabrice Herzog ja maalivahti Leonardo Genoni ovat sellaisia pelaajia, jotka voivat yksilösuorituksillaan viedä Sveitsin pitkälle.

3. Ranskan tuhkimotarina vailla vertaansa villin kotiyleisön edessä

Ranska pelasi pudotuspeleistä putoamisesta huolimatta kotiyleisön edessä ilmiömäiset kisat. Pistelinko Stephane da Costan vire ja maalivahti Cristobal Huet'n maajoukkueuran päättyminen lisäsivät tunnetta yleisön ja pelaajien välillä.

Kisaisäntä kiusasi Kanadaa miehekkäästi, Suomi-voitto puolestaan oli sensaatiomainen ja historian ensimmäinen.

Yllätykset:

1. Florian Hardyn nouseminen liki kansallissankariksi

Vaikka Ranskan joukkueessa oli ennakkoon ykköstorjujaksi asetettu kokenut Cristobal Huet, otti kakkosmaalivahti Florian Hardy pelipaikan tärkeimpiin peleihin. Pariisin jäähallin yleisö huusi maalivahdin nimeä illasta toiseen aivan ansaitusti.

Ranskan maalivahtitilanne voi hyvin Huet'n lopetettuakin.

2. Harri Säteri näytti varastavan ykköstorjujan roolin

Alkulohkojen ensimmäisissä peleissä Suomen maalilla torjui Joonas Korpisalo. Sveitsi-pelin kaksi takaiskua kuitenkin riittivät Lauri Marjamäelle, ja maalille luisteli Harri Säteri.

Sveitsin nollannut torjuja on ottamassa pudotuspeleihin itselleen ykköstorjujan roolin, vaikka Kanada-taisto meni pahasti mönkään.

3. Slovenian yksittäiset hyvät maalivahtisuoritukset

Matija Pintaric vaihdettiin Slovenian maalille, kun Sveitsi johti ottelua 4−0. Pintaricin avulla joukkue kampesi pelin tasoihin. Myös Gasper Kroselj pelasi paikoin ihan mallikkaasti. Joukkueen yleinen taso ei vain riittänyt MM-jäillä.

Jos Slovenia saa kehitettyä kenttäpelinsä kilpailukykyiseen iskuun, on joukkueella mahdollisuus tulevina vuosina kamppailla tosissaan A-sarjapaikan säilyttämisestä. Tänä vuonna karsiutuminen oli vielä jokseenkin itsestäänselvyys.

Pettymykset:

1. Valko-Venäjän alakuloinen turnaus

Muutama vuosi takaperin jopa puolivälierissä pelannut Valko-Venäjä varmisti sarjapaikkansa vasta toiseksi viimeisessä ottelussaan surkeaa Sloveniaa vastaan.

Maan keulakuvista esimerkiksi Sergei ja Andrei Kostitsin vaelsivat varjojen mailla koko turnauksen, eivätkä olleet merkityksettömässä Norja-kamppailussa lainkaan kokoonpanossa. Maan jääkiekossa on menossa selvä sukupolvenvaihdos.

2. Yleisön myöhäinen herääminen

Pariisissa kisayleisö heräsi lopulliseen pauhuunsa vasta aivan lohkon viimeisinä pelipäivinä, kun sveitsiläiset, tšekkiläiset ja kanadalaiset valtasivat hallin. Myös suomalaisia oli ihailtavan paljon paikalla.

Paikallinen yleisö ei kuitenkaan saanut kiinni MM-turnauksesta juuri ollenkaan. Se on sääli, kun ottaa huomioon kuinka upeat kisat isäntäjoukkue Ranska pelasi. Tiedä sitten, kuinka kauan kestää, ennen kuin Pariisissa pelataan taas kansainvälistä lätkää.

3. Suomen maalivahtipelaaminen turnauksen alussa

Jo aiemmin esiin nostettu Suomen maalivahtipeli oli turnauksen alkuvaiheissa kaukana normaalista. Yksin Korpisaloa ei käy turnauksen vaikeasta alusta syyttäminen, mutta vankemmalla maalivahtipelillä Suomi olisi Ranskan ja Tšekin kaatanut.

Korpisalo kuitenkin näytti potentiaaliaan vappuna Tšekissä pelatussa EHT-turnauksessa.

» Lähetä palautetta toimitukselle