Jollei Volmari Iso-Hollo, Sariolan Sirkus, Teddy and Tigers tai Nuorisovankila soita kelloja, niin ehkäpä viimeistään sketsihahmot "Keravan kollit" jo tekivät sen. Keravalainen jääkiekkoilu ei statuksena ole missään vaiheessa lyönyt itseään läpi valtakunnallisesti samaan tapaan palloilulajin kotipaikkakuntana kuten esimerkiksi pesäpalloileva Sotkamo tai lentopalloilevat Raisio ja Pieksämäki.
Silti jääkiekkoa on pelattu paikkakunnalla jo pitkään ja onpa kaupunkiin tupsahtanut jopa jokunen Suomen mestaruus naisharrastajien tuomana. Valitettavasti naisten jääkiekko on vielä nykypäivänäkin verrattain vähän uutisoitu ja seurattu laji, joten keravalaisen jääkiekkoilun kultaisella 90-luvulla se oli sitä vielä vähemmän. Tällöin kaksi suurta, Tampereen Ilves ja Keravan Shakers hallitsivat kenttää lähes vuorotahtiin.
Vaikka ilkeimmissä puheissa toista Mestis-kauttaan aloitteleva HCK on leimattu ilkeimmissä kommenteissa "juurettomaksi muoviseuraksi" tai "farmiseuraksi vailla historiaa", on totuus kuitenkin toisenlainen. Keravalla on jo pitkään, useita vuosia sykkinyt jääkiekkosydän ja tänäkin päivänä voi katsomosta bongata useita lajille omistautuneita katsojia jotka ovat seuranneet lajin kehittymistä jo 60-luvulta asti.
Ajanlaskun alussa
Palloilulajien historia valtakunnallisella tasolla ulottuu Keravalla aina 30-luvulle asti. Tällöin keravalainen pesäpalloseura, Keravan KooPee eli Keravan palloseura oli paikkakunnan johtava seura. KooPee pelasi pesistä aina maan ylimmällä tai toiseksi ylimmällä tasolla, kunnes 50-luvun loppupuolella putosi maakuntasarjoihin.
Noilta menestyksekkäiltä vuosilta tarttui räpylään myös ensimmäinen keravalainen palloilulajien SM-mitali, kun KooPee voitti SM-hopeaa vuonna 1937. Sittemmin vuonna 1960 tuli KooPee tiensä päähän ja yhdistyi Keravan Pallokerho- nimiseksi palloilulajien yleisseuraksi paikkakunnan toisen palloiluseuran Keravan Pallo-Toverien kanssa.
Pian Keravan Pallokerhon eli KPK:n perustamisen jälkeen 60-luvun aivan ensimmäisinä vuosina, uuden seuran lajijaostoihin lisättiin myös jääkiekko. Jääkiekkoa oli jo harrastusmielessä pelattu Keravalla jo 50-luvun lopulla jääpallon ohessa, mutta KPK:ssa jääkiekko sai silloisessa kauppalassa virallisen statuksen.
Jääkiekkoilu Keravalla kehittyy
Toiminta KPK:n alaisuudessa jatkui noin kymmenisen vuotta, kunnes seura alkoi hieman natista liitoksissaan. Vuonna 1973 perustettiin Keravalle ensimmäinen jääkiekkoilun erikoisseura, Keravan-Kiekko. Anekdoottina voitaneen mainita myös, että pari vuotta myöhemmin myös seuran jalkapalloilijatkin tekivät irtioton KPK:n toimintaan ja perustivat pelkästään jalkapalloiluun erikoistuneen seuran nimeltä Keravan Pallo -75 (KP-75).
Keravan-Kiekon tarua jatkui noin kuusi vuotta ja vuonna 1979 sen toiminta siirrettiin Keravan Shakers ry:n alaisuuteen. Tehdessäni historiikin pohjatyötä, totesi eräs pitkäaikainen keravalainen jääkiekkoharrastaja tuosta siirtotoimenpiteestä, että siirryttiin puuhastelusta oikean urheiluseuran kaltaiseen toimintaan. Shakersilla oli miesten edustusjoukkueen lisäksi myös juniorijoukkueita nuorimpiin ikäryhmiin asti.
Keravalle valmistui pitkään odotettu uusi jäähalli vuonna 1988. Sen myötä peli- ja harjoitusolosuhteet muuttuivat paikkakunnalla ratkaisevasti parempaan suuntaan. Tämä näkyi miesten puolella siten, että Shakers nousi nykyistä Suomi-sarjatasoa vastaavaan II-divisioonaan kauden 1988-89 päätteeksi kapteeninsa Teijo Schneiderin johdolla. Ratkaisuottelut noususta käytiin kaksiosaisena sarjana Kotkan Titaaneja vastaan.
Tuolla kaudella sai alkunsa myös keravalaisen jääkiekkofanikulttuurin eräs esiaste. Ryhmä keravalaisia rockabilly-nuoria kiersi joukkueen mukana vieraspeleissä ympäri Uuttamaata vanhalla jenkkiraudalla rebel-lippua heilutellen, pitäen katsomoissa äänekästä tunnelmaa. Vielä tänäkin päivänä HCK:n peleissä katsomossa roikkuu rebel-lippu, mikäli joku ryhmän jäsen on paikalla katsomossa.
Keravalaista naisjääkiekkoilua
Myös naisille perustettiin Shakersiin oma joukkue 80-luvun alussa. Joukkue oli heti mukana ensimmäisessä naisten jääkiekon mestaruussarjassa 1982-83. Sarja pelattiin tuolloin ensin kahtena kuuden joukkueen alkulohkona, joiden kaksi parasta pääsivät lopputurnaukseen. Shakersin joukkue jäi tuolloin alkulohkonsa viimeiseksi. Parina seuraavana vuonnakaan ei menestys ollut järin huimaa.
Kun naisjoukkueiden mestaruussarjaan ilmoittautuneiden lukumäärä nousi yllättäen kaudelle 1985-86, piti perustaa erikseen kahdessa kolmen joukkueen alkulohkossa pelattava I-divisioona. Siihen joutuivat edelliskauden mestaruussarjan huonoimmat, sekä sarjaan ilmoittautuneet uudet joukkueet. Shakersin naiset joutuivat siis I-divisioonaan, jonka sitten voittivat suvereenisti ja nousivat takaisin mestaruussarjaan.
Kaudesta 1986-87 alkoikin keravalaisen naiskiekkoilun kulta-aika. Joukkue voitti paluukaudellaan heti pronssia. Pari seuraava vuotta joukkue jäi mitalien ulkopuolelle, mutta vuosina 1991-93 Shakers otti hopeaa ja vuosina 94-96 joukkue juhli Suomen mestaruuksia. Shakers sai vielä kaudella 1996-97 hopeaa, mutta menestys päättyi tuohon kauteen. Pian joukkue luopui sarjapaikasta ja pelaajat siirtyivät muihin seuroihin.
Nykyisin alueen johtava seura on KJT-Hockeyn naisjoukkue, joka muutaman I-divisioonakauden jälkeen, nousi kauden 2012-13 päätteeksi SM-sarjaan.
Mainittakoon toki myös, että vuonna 1987 Keravan Shakersiin perustettiin myös jääkiekon rinnalle ensimmäinen ringettejoukkue. Tällöin alkanut ringettetoiminta jatkuu Keravalla vielä tänäkin päivänä (Shakers Ringette).
Paikallisväriä
Jossain vaiheessa 80-luvun puolenvälin hujakoilla tai hieman sen jälkeen, Shakersin miesjoukkueelle perustettiin myös kakkosjoukkue IV-divisioonaan, joka yllättäen nimettiin Shakers II- nimiseksi. Tämän myötä saatiin Keravalla myös todistaa historian ensimmäistä jääkiekon paikallisottelua liiton alaisessa sarjassa. Samassa IV-divisioonan lohkossa nimittäin pelasi myös toinen keravalaisjoukkue, Savion Sampo.
Sampo oli vanha urheilun yleisseura, joka oli lähinnä perustettu Savion kaupunginosassa sijaitsevan Nokian Kumitehtaan työläisten urheiluseuraksi. 80-luvulla seura aloitti myös jääkiekon peluun, joka sittemmin hyytyi 90-luvun koittaessa.
Kyseisen paikalliskoitoksen vei muuten suvereenisti nimiinsä Shakers II.
Vaaran vuodet
Shakers pelasi II-divisioonaa aina kauteen 1994-95 asti, jolloin edustusjoukkueen nimi vaihtui seuraavana kautena muotoon Helsinki Lightning, pelipaikan pysyessä yhä Keravalla. Nimenmuutos johtui siitä, että alun perin seurasta piti tulla Tampa Bay Lightningin yhteistyöseura Euroopassa. Tätä bisnestä viritteli joku hämärämpi Phil Espositon tutun tuttu, luvaten isoa sponsorisopimusta amerikkalaisen mehufirman tai muun vastaavan kanssa.
Taloudellisissa ongelmissa yli varojensa elänyt seura tarttui tähän tilaisuuteen kuin hukkuva oljenkorteen.
Lightning-diili jakoi Shakersin pelaajia ja taustahenkilöitä kahteen leiriin, osa jatkoi vielä uuden joukkueen mukana. Shakersin toiminnasta irtisanoutuneet halusivat pelastaa keravalaisen jääkiekkoilun ja perustivat tuolloin vuonna 1995 seuran nimeltä Sherwood Playboys.
Lightningille luvattua sponsorointia tai muutakaan yhteistyötä ei sittemmin tullut. Kausi 1995-96 jäi joukkueen viimeiseksi ja miesten edustusjoukkue lopetti toiminnan. Jäljelle jäi vain jo aiemmin edustuksesta eriytetty junioritoiminta, elontaipaleensa auringonlaskussa ollut naisten joukkue ja Shakers-ringette.
Uuteen nousuun
Parin vuoden ikämieskiekkoilun ja hiljaiselon jälkeen Sherwood Playboys luisteli Keravan jäähallin jäälle vuonna 2000 peräsimessään Shakersin entinen kapteeniTeijo Schneider. Joukkueen taustalla pyyteetöntä talkootyötä teki Shakersista tuttuja keravalaisen kiekkoilun hahmoja, houkutellen mukaan toimintaan vanhoja pelikaveritaan ja tuttuja. Joukkue aloitti aivan alasarjoista nousten sieltä vuosi per sarjataso aina II-divisioonaan asti.
Viimeisenä II-divisioona kautenaan 2005-06 Sherwood Playboys muutti nimensä muotoon HC Kerava ja otti käyttöön lyhenteen HCK. Kauden päätteeksi joukkue nousi Suomi-sarjaan, jossa pelasi tuolla nimellä kaksi kautta. HCK:sta muodostui erittäin vahvasti keravalaisten oma joukkue, ja pääosa pelaajista oli oman alueen kasvatteja.
Kaudella 2008-09 HCK halusi kuitenkin profiloitua enemmän koko Keski-Uudenmaan alueen omaksi joukkueeksi ja joukkueen nimi muuttuikin muotoon HC Keski-Uusimaa. Keravan muuttuminen Keski-Uusimaaksi aiheutti lyhennyskaaoksen, sillä vanhan HCK:n lisäksi alettiin käyttää sekaisin lyhenteitä HCK-U ja HCKU.
Tuon yhden kauden sekoilun jälkeen ilmoitettiin virallisesti, että joukkueen nimi on HCK, joka muodostuu kirjain- ja sanayhdistelmästä HC Keski-Uusimaa. Uudestaan nimetyn joukkueen kaksi ensimmäistä kautta ei mennyt niinkään putkeen, vaan joukkue löytyi kausien päätteeksi sarjataulukon häntäpäästä.
Suomi-sarjasta Mestikseen
Kauden 2010-11 startatessa alettiin jo rohkeasti puhua nousemisesta Mestikseen. Joukkue pelasikin hienon sarjan ja sijoittui Suomi-sarjassa toiseksi, päästen mukaan Mestis-karsintoihin. Itse karsinnat sujuivat astetta kehnommin ja tuloksena oli karsintasarjan jumbosija.
Kaudelle 2011-2012 otti HCK tietoisesti riskin asettumalla mediajulkisuuden valokiilaan televisiossa. Joukkueen taivalta kohti Mestistä seurattiin Urho TV:llä pyörineessä TV-sarjassa "Unelmana Mestis!".
Suomi-sarjan päättyessä HCK oli sarjataulukossa toisena ja pääsi näin ollen mukaan karsimaan paikasta Mestikseen. Mestis-karsinnoissa HCK kohtasi paikkaansa puolustaneen LeKin sekä Suomi-sarjajoukkueet KeuPa HT:n ja KOOVEE:n. Karsinnat olivat tällä kertaa poikkeukselliset, sillä oululaisen Kiekko-Laserin konkurssin vuoksi Mestiksessä tarjolla oli kaksi paikkaa.
Karsintasarjassa kävi kuin se olisi käsikirjoitettu TV-sarjaa varten. HCK voitti pelaamistaan kuudesta ottelusta neljä ja varmisti nousunsa Mestikseen 24. maaliskuuta 2012 pelatussa kotipelissä KOOVEE:tä vastaan. Tuo karsintasarjan viimeinen peli päättyi maalein 5-2 ja joukkueen nousujuhlaa oli Keravan jäähallilla seuraamassa yli 1400 katsojaa.