Pyeongchangin talviolympialaiset poikkeavat viime aikojen aiemmista olympialaisista suomalaisillekin kouriintuntuvasti siinä, ettei Yleisradio ole tapahtuman kotimainen päämediakumppani. Siksi Ylen tutut, veronperinnän jälkeen ilmaiset kanavat eivät tällä kertaa ole kattavin tapa seurata kisoja. Esimerkiksi Suomen ylivoimaisesti suosituin urheilulaji jääkiekko näkyy ainoastaan TV5-televisiokanavalla sekä televisioyhtiö Eurosportin palveluissa.
Eurosport ja TV5 ovat osa olympialaisten televisiointioikeudet nyt omistavaa kansainvälistä Discovery Communications -mediakonsernia. Pyeongchang on neljät kisat kattavan sopimuskauden ensimmäinen tapahtuma. Jatkoaika haastatteli Eurosportin toimitusjohtajaa Peter Huttonia ennen kisojen alkua. Hän kertoo yhtiön kunnianhimosta.
– Tulevaisuudessa voimme esimerkiksi jääkiekossa panna vaikkapa virtuaalikameran vaihtopenkille ja antaa katsojan valita kuvakulmansa. Siten otteluja voi seurata pelaajien näkövinkkelistä. Tai voimme asettaa kameran tuomarin kypärään. Voimme myös asentaa pelaajien varusteisiin antureita, jotka kertovat urheilijan kehon kuormituksesta. Joukkueet tekevät sellaista jo. Me haluamme tuoda sen televisionkatsojien käyttöön, englantilainen Hutton visioi.
Hän sanoo olympialaisten olleen aina urheilutelevisioinnin kiihdytyskaista.
– Nyt liikkuva kuva siirtyy pois televisiosta. Verkkototeutukset lisäävät mahdollisuuksiamme. Emme ole valmiita aivan vielä, mutta sopimuksemme kattaa vuosien 2018, 2020, 2022 ja 2024 olympialaiset, joten tämä on meille prosessi. Lisätty todellisuus eli liikkuvaan kuvaan lisätyt tietokonegrafiikat ovat jo tätä päivää. Seuraava iso askel on 3D-teknologia. Ehkä seuraavia talvikisoja katsellaan neljän vuoden päästä olohuoneissa jo 3D-lasit päässä. Varmaksi en voi näitä luvata, mutta voin luvata, että meillä on kova halu luoda katsojille uusia vaihtoehtoja.
3D-teknologia tarkoittaa keinoa heijastaa televisiokuva katsojan ympärille, viedä katsoja kuvan sisään. Tämänhetkisellä teknologialla illuusio luodaan kasvoille asetettavilla laseilla.
Hutton tunnustaa havainneensa urheiluihmisissä vastahankaa muutosta kohtaan.
– Urheilu ei kehity yhtä nopeasti kuin teknologia. Se turhauttaa minua. Onhan selvää, ettemme kykene kehittämään asioita yksin, vaan tarvitsemme urheilun mukaamme. Esimerkiksi alppihiihtoa on katsottu samalla tavalla vuosikymmeniä. Samat kuvakulmat ja ajanotto. Jääkiekossa taas tuntuu olevan paljon perinteiden ja asiantuntijoiden omakohtaisen kokemuksen arvostusta. Teknologia mahdollistaisi meille varmuuden selvittämisen, mutta on totuttu toteamaan, että "uskoakseni jotain tapahtuu tästä ja tästä syystä". Ja kyllähän esimerkiksi urheilijan väsymystä mittaavat anturit avaavatkin urheilun mystisyyttä. Sellainen tuntuu olevan osalle urheiluihmisistä ongelma, Eurosportin toimitusjohtaja suomii.
Vielä Pyeongchangin jääkiekkotelevisiointi näyttäytyy melko tavanomaisena. Ottelujen aikana näkyvimmät uudistukset rajoittuvat kaukalon yläpuolella killuvaan kamerakulmaan ja vaihtoaitioiden välistä raportoivaan toimittajaan. Muutoin modernein uusi kuriositeetti on virtuaalistudio Cube eli suomeksi Kuutio, jossa asiantuntijat pääsevät selittämään urheilusuorituksia liikkuvan kuvan ympäröiminä. Suomen jääkiekkolähetyksissä sitä on tehnyt Kimmo Timonen.
– Voimme esimerkiksi panna alppihiihtoasiantuntijamme Bode Millerin keskelle kisatilannettakuvaa, jolloin hän pystyy todella näyttämään, miksi mikäkin asia, virhe tai onnistuminen, tapahtui. Se on aivan uutta, Hutton kehuu.
Monenmoisista teknologisista virityksistä huolimatta Hutton näkee televisiokerronnan ytimen olevan jatkossakin perinteisissä arvoissa.
– Suurin haasteemme on tehdä hyvää journalismia. Sellainen sisällöntuotanto on loppujen lopuksi avain ihmisten kiinnostukseen. Tarvitsemme kykyä kertoa tarinoita ja ilmiöitä vetoavasti. Siten ihmiset innostuvat olympialaisista ja urheilusta.
