Nuorille tuskallinen voitto Tsekistä

MAAJOUKKUE / Artikkeli
Toisinaan jääkiekko-ottelun seuraaminen on tuskallista hommaa. Sellaisen jääkiekko-ottelun järjestivät Suomen ja Tsekin nuorten maajoukkueet Pardubicen upeassa hallissa pelatussa MM-kisojen puolivälieräottelussa. Suomen onneksi Tsekkien maalintekotuska oli suurempaa kuin Suomen puolustustuska ja Suomi pääsi kuittamaan voiton numeroin 3-1.

Ottelun luonne: Tuskaisa voitto

Suomen joukkueen teemana on Via Dolorosa - Tuskien
tie. Puolivälieräottelussa molemmat joukkueet olivat
ottaneet tämän teeman päivän epistolakseen.
Ensimmäistä kertaa tämän turnauksen aikana Suomen
joukkue oli ottelussa pelillisesti altavastaajaana ja
varsinkin kolmannessa erässä tasoitusmaalia hakenut
Tsekki painoi väsymättömästi päälle. Pelin
pyöriminen jatkuvasti "oman" joukkueen päädyssä on
epämieluisaa katsottavaa, sen tietää jokainen Jatkoajan
lukija, mutta tuskaisaksi sen tekee se että minun
joukkueeni on vain yhden maalin johdossa. Pelin jälkeen
helpottuneelta vaikuttanut valmentaja Westerlund totesi
ottelun kolmannesta erästä:

- Varsinkin kolmannessa erässä jouduttiin ihan
puolustuskannalle, ei me niin haluttu pelata. Meillä oli
pääteema kolmanteen erään lähdettäessä että pidetään
puolustuspeli aktiivisena ja siitä me saadaan
hyökkäyksiä. Me tiedettiin että Tsekki hakee maalia ja
me saadaan vastahyökkäyspaikkoja ... mutta me ei
saatu meidän hyökkäystä oikeastaan yhtään
nousemaan. Se meni ruiskimeksi. Kiekottomat miehet ei
auttanu kiekollista, kiekottoman pitää tulla sieltä selvästi
esiin ... jos oiken hakemalla hakee jotakin huonoa, niin
tuo oli sitä. Mutta paljon muuta huonoa tuossa pelissä ei
ollutkaan - loppu on positiivista.

Positiivisinta ottelussa olikin lopputulos = voitto.
Pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella on pelissä niin
tavattoman paljon, että se väkisin heijastuu myös
pelaajien otteisiin.

Westerlundin mukaan Suomen pukukopissa ei kuitenkaan ollut aistitavissa minkäänlaista ylilatautumista.

- Siitähän tämä lähtee, että siellä on riittävä määrä
jännittyneisyyttä. Mutta kyllä mielestäni saatiin purettua
sitä eilen illalla. Käytiin joukkueen kanssa Dufvan Riston
johdolla kaikki ne tilanteet läpi mitä pelissä voi sattua;
varauduttiin siihen että ollaan yksi nolla tappiolla,
siihenkin että me ollaan kaksi nolla häviöllä, tai että
tulee ihan älyttömiä jäähyjä ja joudutaan pelaamaan
alivoimaa.

Ja ainakin viimeksi mainitut olivat pelin aikana tarpeen
sillä Suomi joutui pelaamaan ensimmäisessä erässä
kolme viisi alivoimaa ihmeellisten jäähyjen seurauksena.

Ottelun tapahtumat

Kokoonpano/peluutukset

Ei alussa muutoksia Kanada-peliin. Kahdellatoista
hyökkääjällä, seitsemällä pakilla. Tasakentällisin
Pihlman-Ruutu-Yli-Torkko, Kankaanperä-Koivu-Jokila,
Jokinen-Immonen-Koivisto, Mäki-Hirschovits-
Saarenheimo. Yv:ssä Immosen ketju tai Ruutu-Koivu-
Pihlman.

Pakeissa alussa Malmivaara-Määttä, Seikola-Pitkänen,
Marttinen-Viitanen ja Jaakola kiertävä. Toisessa erässä
Jaakola syrjäytti Viitasen kuutospakin paikalta ja tässä
pelissä Kärppä taisi saada enemmän pelipaikka Jukuri.
Yv:ssä Marttinen kertaalleen piipahti Seikolankin parina,
kun Joni Pitkäsellä oli taas kerran ylipitkä vaihto alla.
Pelin lopussa luottonelikko M-M, S-P sai paljon
peliaikaa.

Ensimmäinen erä

Ensimmäinen erä oli ainoa erä, jonka pelillinen hallinta
oli Suomella. Heti erän alkupuolella Suomen paras
kenttä, eli Jarkko Immosen johtama kenttä, loi
ylivoimalla hyvän tekopaikan. Jokinen pääsi tälläämään
Koiviston maalintakaa lähteneeseen syöttöön, mutta
maila oli väärässä asennossa ja laukaus lähti
muikkuverkkoihin asti. Alivoimanelikon selvitettyä Mikko
Viitasen ottaman "puserran-pienempää-tsekkiä-vähän
päästä-ja-painan-laitaan"-jäähyn, Koivun kentällinen loi
joukkueen kapteenille oivallisen tekopaikan. Juha
Jokilan vauhdikasta sisääntuontia seurasi Mikko
Kankaanperän hyvä pikkusyöttö maalille säntäävälle
Koivulle. Mikko ei kuitenkaan pystynyt harhauttamaan
maalivahti Hronekia, vaan veti kiekon suojuksiin.

Joni Pitkäsen epäonnistuttua omassa paikassaan ja
Miloslav Horavan omassaan, niin Tuomas Pihlman
onnistui tuplaamaan turnauksen maalisaldonsa. Ruutun kentällinen voitti nurkkapelin Tsekkien oikeassa laidassa, Yli-Torkko sujahti maalin takapuolelle ja antoi sieltä nopean syötön maalin eteen kiirehtineelle Pihlmanille. Jypiläisen laukaus lähti rennosti ja tarkasti ja verkko heilahti Hronekin takana.

Toinen erä

Tsekkivalmentaja sanoi heidän pelanneen keskimmäisen erän ensimmäiset viisitoista minuttia hyvin, mutta erän viimeisen viisi minuuttisen ratkaisseen pelin.
Vaikka tsekki erän alkupuoliskoa hallitsikin niin oli
Suomellakin omat paikkansa (Koiviston erän alussa,
Seikolalta hyvä veto yv:llä), mutta kyllä Tsekin
tasoitusosuma kahden miehen ylivoimalla oli enemmän
kuin ansaittu. Jo ennen tasoitusta esim. Ales Hemskyllä
oli Jiri Hudlerin syötöstä aivan avopaikka
maalinkulmalla, mutta tällä kertaa Tsekin paras
(minusta) ei saanut laitettua kiekkoa maaliin.

Suomen osin onnekkaan, osin jopa ansaitsemattoman
johto-osuman teki kentän kaikilla osa-alueilla hyvän
matsin pelannut Jarkko Immonen. Immonen veti pakin
jaloista kaukolaukauksen kohti maalia, veto otti
puolustajan jalasta pienen kierteen ja sujahti maaliin.
Kyllähän veto muutti pakista suuntaansa, mutta ei se
hirveän kovalta vaikuttanut ja lähti suuhteellisen kaukaa.
Pelin hallinnan Suomi oli saanut hetkeä aiemmin
Suomen neloskentän vedettyä tiukan vaihdon, jonka aikana peli pyöri Tsekin päässä lupaavan näköisesti. Tuomas
Pihlmannilla oli hetkeä ennen Immosen osumaa
mahdollisuus nousta suomalaissankariksi, mutta hän
suuntasi kovan laukauksen yli maalin, sen sijaan että
olisi antanut nätin syötön maalinnurkalle lipuneelle Yli-
Torkolle.

Kolmas erä

Tsekin toinen erätauko lipsahti vähän pitkäksi ja joukkue
tuli ratkaisuerään hyvin piiskattuna. Lähes kaikki erästä
tekemäni muistiinpanot omat samansuuntaisia; tsekki
painaa, Suomi ei saa edes kiekkoa alueelta pois. Erän
puolivälissä Kari Lehtoselta lähti maila pois kädestä
monen pitkän sekunnin ajaksi. Onneksi ko. tilanteen aikana tsekki ei saanut aikaiseksi kunnon matalaa jäälaukausta kohti Lehkosen "five-holea". Erän lopussa tsekin paine alkoi
ehkä hiukan hellittää ja Suomikin sai tekopaikan - Jussi
Jokinen napsautti ylärimaan viidennnentoista minuutin
kieppeillä. Lopullisen sinetin voitolle antoi Tomi Mäen
tyhjiin tekemä kolmas maali. Mäen pitää maalistaan
kiittää jälleen kerran tilanteessa hartavoimin työtä tehnyttä Tuomo Ruutua.

Yhteenveto

Suomalaisten tilastoinnin mukaan tsekillä oli pelissä 30
tekopaikkaa, Suomella 34. Itse olisin veikannut lukemien
olevan toisinpäin - ja jopa selvällä marginaalilla. Tsekin
parhaana palkittu Miloslav Horava sanoi pelin jälkeen,
että ottelu ratkesi heitä koko turnauksen ajan
vaivanneeseen syntiin, maalinteon vaikeuteen. Tsekki
teki "hyviä" maita vastaan kolme maalia. Slovakiaa
vastaan nolla, Ruotsia, USAa ja Suomea vastaan
kutakin yhden. Jos ratkaisupelissä maalikeskiarvo on
0,75, niin ei ole ihme että matkaa hyytyy jo
pudotuspelien ensi kierroksella.

Jatkoajan tähdet

Suomi

*** Jarkko Immonen. Johti Suomen parasta ketjua, teki
voittomaalin ja harrasti myös taklauspeliä.

** Kari Lehtonen. Hermostuneen oloinen alussa, mutta
mies paikallaan silloin kuin piti. Joukkue luottaa häneen.

* Tuomo Ruutu. Mikko Koivu. Suomen kapteenisto
(Koivu, Immonen, Ruutu) oli joukkueen parhaimmistoa
ratkaisupelissä.

Tsekki

*** Ales Hemsky. Taitava ja nopea kuin mikä.

** Jiri Novotny. Buffalon ensimmäisen kierroksen varaus
tekee kovaa töitä, pelaa sitten laidassa tai keskellä.

* Jiri Hudler. Samat sanat kuin Hemskystä, mutta hävisi
ottelun edetessä hiukan kuvioista.

» Lähetä palautetta toimitukselle