NHL:n Top5-valmentajat 2017-18: Penguinsin työn hedelmistä nautitaan nyt Coyotesissa

NHL / Artikkeli
Rick Tocchet siirtyy Penguinsin apuvalmentajan paikalta Coyotesin päävalmentajaksi.
Kuva © Getty Images
Jatkoajan toimitus otti NHL-kauden kynnyksellä kantaa sarjan parhaisiin päävalmentajiin. Listauksessa on korostettu valmentajan merkitystä joukkueensa ja koko NHL-kiekon kehitykseen viime vuosien aikana.

1. Mike Babcock - Toronto Maple Leafs

Listan ykkössijasta ei ole juuri epäselvyyttä. Maple Leafsin Babcockissa yhdistyy kaikki, mitä täydelliseltä jääkiekkovalmentajalta vaaditaan. Johtajuus, karisma sekä puolustus- ja hyökkäyspelin organisointi ovat olleet NHL:n eliittitasolla jo toista vuosikymmentä.

Lisäksi elävällä legendalla on valtava symbolinen merkitys pitkän korpivaelluksen tehneelle kanadalaisseuralle.

Viime kesänä Babcockin sopimuksen julkaisun yhteydessä puhuttiin viisivuotisesta projektista, minkä aikana Maple Leafsin identiteetti tulisi kääntää uusille urille. Muutos on ollut kuitenkin haluttua nopeampaa.

Jo ensimmäisellä kaudella Leafs oli ylempää keskikastia kiekonhallinta- ja maalipaikkatilastoissa, vaikka voittojen ottaminen tuntui olevan työn ja tuskan takana. Viime kaudella Babcock sai nuoren ryhmänsä kanssa myös tuloksia aikaan.

Pudotuspelipaikka irtosi, mikä jo itsessään ylitti odotukset. Washington Capitalsin laittaminen tiukoille ensimmäisellä kierroksella sai suurenkin yleisön uskomaan, että jo Detroit Red Wingsin peräsimessä nähdyt uroteot voivat hyvinkin saada jatkoa myös Maple Leafsissa.

2. Todd McLellan - Edmonton Oilers

Kolmannen kautensa Oilers-päävalmentajana aloittava McLellan on nostanut joukkueensa NHL:n pohjamudista todellisten mestarisuosikkien joukkoon jopa odotettua nopeammin.

Sukupolvensa ykköstähden Connor McDavidin rooli nousun taustalla on ollut toki valtava, mutta päävalmentajan vaikutusta uppoavan laivan kurssin kääntämisessä ei voi lainkaan väheksyä.

McLellanin kehittämä pelitapa antaa ikään kuin kasvot modernille jääkiekolle, jossa keskiössä ovat pelinopeus ja joukkueen aktiivisuus niin kiekollisessa kuin kiekottomassakin pelissä. Peliä käännetään jopa NHL:n mittapuulla ennennäkemättömän nopeasti kiekonriistojen jälkeen.

Viimeistään toissa kevään MM-kisoissa Kanadan ja viime syksyn World Cup -turnauksessa Pohjois-Amerikan joukkueen esitykset antoivat suurelle kiekkoyleisölle osviittaa siitä, minkälaiseen ilotulitukseen McLellanin johtamat joukkueet parhaimmillaan pystyvät.

Oilers-päävalmentaja erottuu edukseen myös ulosannilla median edessä. McLellanin puhuessa lehdistötilaisuudet ovat pääosin mielenkiintoisia. Perinteinen kiekkojargon jätetään syrjään, kun fiksu valmentaja perkaa joukkueensa tilannetta analyyttisesti ja ennen kaikkea rehellisesti.

Myös pelinaikainen reagointi kuuluu McLellanin tavaramerkkeihin. Johdonmukaisuus paistaa kaikessa hänen tekemisessään, oltiin sitten kaukalon laidalla tai sen ulkopuolella.

Babcock teki Maple Leafsista jo pudotuspelijoukkueen. Seuraavaksi tähtäin on vielä korkeammalla.
Kuva © Getty Images

3. Mike Sullivan - Pittsburgh Penguins

Kesken kauden 2015-16 Penguins-penkin taakse hankittu Sullivan on onnistunut reilussa vuodessa jalostamaan ryhmästään kiekkohistorian pelinopeimman joukkueen ja hilannut samalla itsensä NHL-valmentajien eliittiin.

Alkavan kauden kynnyksellä ei ole liian aikaista puhua Sullivanin Penguinsista dynastiana, sillä joukkueella on erinomainen mahdollisuus triplamestaruuteen NHL:ssä ensimmäistä kertaa sitten Al Arbourin Islandersin kausilla 1980-1983.

Sullivan on McLellanin tapaan yksi modernin jääkiekon tärkeimmistä suunnannäyttäjistä. Hän ymmärtää erinomaisesti kiekkokontrollipelaamisen merkityksen.

Penguins on hallinnut suvereenisti pelin virtausta kauden tärkeimmillä hetkillä sekä toissa että viime kauden playoffs-sarjoissa. Ero hänen edeltäjänsä Mike Johnstonin pelitapaan on valtava muutos parempaan suuntaan.

"SULLIVAN ON MCLELLANIN TAPAAN YKSI MODERNIN JÄÄKIEKON TÄRKEIMMISTÄ SUUNNANNÄYTTÄJISTÄ."

Vaatimustason ylläpitäminen ja yksilön johtaminen kuuluvat Sullivanin vahvuuksiin ja hän erottuu sillä monista kollegoistaan. Vuodet John Tortorellan aisaparina ovat tehneet tehtävänsä. Supertähdetkin saavat kuulla kunniansa ja ääritapauksissa jopa istua vilttiketjussa amerikkalaisluotsin alaisuudessa.

Kaikki tämä tapahtuu kuitenkin perustellusti − virheistä ei rankaista, vaan saamattomuudesta.

4. Bruce Boudreau - Minnesota Wild

Wildin päävalmentaja Boudreaun nimi keikkuu kärjessä monissa NHL-valmentajia koskevissa uratilastoissa. Esimerkiksi voittoprosentilla mitattuna Boudreau on aktiivivalmentajista ylivoimainen ykkönen 65,90% lukemallaan. Kaudella 2015-16 Boudreau nousi kaikkien aikojen nopeimmaksi 400 voiton mieheksi, 663. ottelussaan.

Hän on 11 päävalmentajakautensa aikana johdattanut joukkueensa divisioonan ykköseksi peräti kahdeksan kertaa.

Monesti etenkin tilastoanalyytikkojen keskuudessa kuulee puhuttavan BB-efektistä. Tällä tarkoitetaan joukkueen pelillisen ilmeen ja ennen kaikkea tilastojen kohenemista Boudreaun liittyessä NHL-seuran leipiin. Sama vaikutus on nähty jo niin monta kertaa vuosien saatossa, ettei myytin murtajia tahdo riittää enää jonoksi asti.

Mike Yeon aikakaudella Wildissa saatiin tottua tarkkaan prosenttikiekkoon. Kontrollilähtöjä kyllä pelattiin, mutta hyökkäyspeli sakkasi pahasti. Boudreaun aikakaudella tilanne on muuttunut päälaelleen. Wild teki uuden seuraennätyksensä niin pisteissä, kerätyissä voitoissa kuin tehdyissä maaleissakin viime kaudella.

Hyökkäyspeliin on tullut Boudreaun mukana paljon variaatiota, mikä aiheuttaa harmaita hiuksia vastustajalle vaarallisten maalipaikkojen muodossa.

Pudotuspelikirous on piinannut Boudreauta koko valmentajauransa ajan. Erityisesti seitsemänsien pelien lukemat (1 voitto, 7 tappioita) eivät imartele runkosarjassa hurjaa jälkeä tehnyttä valmentajaa.

Jos Boudreaun joukkueet olisivat edes kerran tai kaksi onnistuneet kääntämään niin sanotun maalin pelin voitoksi, puhuttaisiin hänestä täysin eri sävyyn myös kriittisimpien fanien keskuudessa. Jos Boudreau pystyy pitämään tilastot ennallaan, on Rouva Fortunan kääntyminen väistämättä edessä myös pudotuspeleissä.

5. Rick Tocchet - Arizona Coyotes

Todellisena jokerikorttina listalle nousee Coyotesin uusi päävalmentaja Tocchet. Seuraa aiemmin niin pelaajana kuin valmentajanakin edustanut Tocchet otettiin avosylin vastaan takaisin aavikolle, vaikka viime visiitti päättyi vuonna 2007 vedonlyöntiskandaaleineen vähemmän toivotulla tavalla.

Tocchetin matka Arizonaan käy Pittsburghin kautta, missä hän toimi Penguinsin apuvalmentajana suuressa roolissa vastaten muun muassa hyökkääjien peluutuksesta ja ylivoiman toimivuudesta tuplamestaruuksiin päättyneillä kausilla.

Tocchetin lähtöä on helppo pitää Penguinsin siirtokesän suurimpana menetyksenä, vaikka pelaajistossa jouduttiin luopumaan Marc-Andre FleurynNick Boninon ja Matt Cullenin kaltaisista nimistä.

Pelin analyyttinen puoli ja yksilöiden kehittäminen ovat Tocchetin ehdottomia vahvuuksia. Lahjakkaista pelaajista koostuva Coyotes esittää 53-vuotiaan päävalmentajansa johdolla täysin uudenlaista jääkiekkoa, jossa pelinopeus, -rohkeus ja aggressiivisuus ovat pääosassa.

Muutos pelifilosofiassa edeltäjäänsä Dave Tippettiin nähden on valtava, joten toivottavasti tulosten kanssa osataan olla maltillisia.

Tocchettin avut sopivat täydellisesti voimakasta uudelleenrakennusta tekevälle Coyotesille, joka 28-vuotiaan toimitusjohtajansa John Chaykan johdolla aikoo olla tulevaisuudessa muutakin kuin sitkeästi päätössummeriin asti taisteleva heittopussi.

» Lähetä palautetta toimitukselle