Topit
1) Nikita Kutšerov,Tampa Bay Lightning
Kauden ykköspyssyä ei tarvitse kauaa etsiä. 39 ottelua, 56 pistettä ( 25+31 ). Jos sama tahti jatkuu, 100 pistettä menee rikki helposti ja 50 maalin maaginen rajapyykki on paperia. Plakkarissa on sekä pistepörssin kärkipaikka että pelipaikka NHL:n tehokkaimmassa ketjussa. Myös oma piste- ja maaliennätys on menossa rikki kovaa tahtia.
Viime kausi oli jo osoitusta siitä että Kutšerov on nousemassa raketin lailla liigan parhaiden pelaajien joukkoon, ja tällä kaudella yhteispeli Steven Stamkosin ja Vladislav Namestnikovin kanssa on nostanut vielä pykälän tai kaksi venäläishyökkääjän pelin tasoa.
Kutšerovilla voi pitää kesällä kiirettä palkintojenjakotilaisuudessa. Näillä näytöillä venäläinen on pokkaamassa ainakin pistepörssin voittajan sekä parhaan maalintekijän palkintoa ja on myös lievä ennakkosuosikki liigan arvokkaimmaksi pelaajaksi.
2) Josh Bailey, New York Islanders
28-vuotias kanadalainen oli tuomittu jo täydelliseksi flopiksi ja joutunut karun kritiikin kohteeksi median ja omien kannattajien hampaissa − osin aiheetta, osin aiheesta − mutta tällä kaudella tilanne on toinen.
Bailey on syöttöpörssin kärkinimi, pistepörssin kakkonen sekä kirsikkana kakun päällä tällä kaudella syntynyt uran ensimmäisen hattutemppu.
Kenttä Bailey-John Tavares-Anders Lee on ollut NHL:n toiseksi tehokkain ja suurin syy miksi Islanders on pudotuspelitaistossa mukana, vaikka joukkueen oman pään pelaaminen ja maalivahtipeli on suorastaan kaoottista.
Bailey on nostanut tasoaan varsinkin hyökkäyspäässä ja on pystynyt luomaan tilanteita, mikä on mahdollistanut ketjukaverien huiman maalitehtailun (Tavares 21 ja Lee 24 ). Kanadalainen pelaa sopimuksensa viimeistä vuotta ja jos taso pysyy kauden loppuun samana, voi palkkapyyntö olla todella kova, mikä aiheuttaa painetta Islanders-GM Garth Snowlle.
3) Jaden Schwartz, St.Louis Blues
St.Louis Blues on ollut tällä kaudella todella kovassa iskussa, vaikka viime aikoina kone onkin alkanut yskiä. Yksi suurimmista onnistujista ja tärkeimmistä palasista on tehokkainta kauttaan pelaava Schwartz.
25-vuotias kanadalainen on kerännyt ottelumäärään suhteutettuna yhdeksänneksi eniten pisteitä ja on joukkueen sisäisessä pistepörssissä kolmas, vaikka Schwartz on ollut osan kaudesta loukkaantuneena.
Pisteet ovat todella tärkeitä hyökkääjälle, mutta Schwartz on onnistunut myös puolustuspäässä. Plus/miinus-tilasto on koko NHL:n hyökkääjistä paras ja kaikki kenttäpelaajat huomioiden Schwartz on toiseksi paras.
Yhteispeli suuren osan kaudesta yhdessä pelanneella kolmikolla Vladimir Tarasenko-Brayden Schenn-Schwartz on ollut loistavaa kumpaankin päähän, koska jokaisen miehen tehotilasto näyttää yli +16. Blues-fanit saavat kuitenkin odottaa vielä muutaman viikon ennen kuin kanadalainen on toipunut pelikuntoon nilkkavammastaan.
4) Aleksandr Ovetškin, Washington Capitals
Ennen kauden alkua katseltiin kuvia ja videoita kuvia hieman humalaisesta, ilman paitaa omissa häissään Rasputinin tahtiin tanssivasta Ovetškinista. Capitals-valmentaja Barry Trotz olisi halunnut venäläiseltä kesällä hieman painoa pois ja nopeutta lisää, mutta Trotz ei saanut kaipaamiaan tuloksia.
Toiveeseen varmasti vaikutti se, että viime kauden runkosarjassa Ovetškin jäi "vain" 33 häkkiin, joka on venäläishyökkääjän uran heikoin lukema täysillä NHL-kausilla.
Kahden ottelun jälkeen Ovetškin oli paukuttanut yhtä monta hattutemppua, edellisen kerran samanlainen saavutus nähtiin vuonna 1917 − näin juhlavuoden kunniaksi. Sittemmin tahti on vähän hiipunut, mutta maalipörssin ykkössija on osoitus siitä, että Ovetškinin tulivoima ei ole kadonnut mihinkään.
Kapteeni on edelleen se suurin pelote Capitalsin hyökkäyksessä, omalla paikallaan b-pisteen kaarella. Puolustuspään erikoismiestä Ovetškinista ei tullut eikä tule tälläkään kaudella, mutta niin kauan kuin maaleja syntyy tällaiseen tahtiin, annettakoon se anteeksi.
Kapteeni on edelleen se suurin pelote Capitalsin hyökkäyksessä, omalla paikallaan b-pisteen kaarella.
5) Brock Boeser, Vancouver Canucks
Vancouver Canucksin kausi on ollut todella mollivoittoinen. Nuoret lupaukset eivät ole lunastaneet odotuksia − mikä todetaan vielä uudestaan listan floppiosiossa. Konkariosastollakin tuottavuus alkaa hiipua, ja viime kausien aikana läpimurron tehnyt Bo Horvat on loukkaantunut.
Sitten kuvaan astuu nuori Boeser. Canucksin sisäisen pistepörssin ykkönen on ollut harvoja valopilkkuja muuten vihkoon menneessä kaudessa. Paperilla tilastot ovat kaunista katsottavaa, 21+17 joista peräti 15 pistettä on syntynyt ylivoimalla. Hyvin liikkuva ja loistavasti laukova Boeser on myös ennakkosuosikki vuoden tulokas -palkinnolle.
Kun Sedinin kaksoset päättävät ripustaa hokkarit naulaan tulvaisuudessa, voivat Vancouver fanit huojentua siitä, että Daniel Sedinin kaltainen maalipyssy − ehkä hieman jopa parempi versio − pelaa jo Canucks-miehistössä.
Flopit
1) Max Pacioretty, Montreal Canadiens
Montreal Canadiens on yksi liigan vähiten maaleja tehneistä joukkueista, ja maalinteko-ongelman ruumiillistuma on joukkueen kapteeni Pacioretty. Edellisillä kausilla yhdysvaltalainen on lyönyt tauluun yli 30 maalin lukemia, mutta tällä kaudella määrä olisi jäämässä alle kahdenkymmenen.
40 otteluun tehot 8+13 on heikko luku joukkueen ykköshyökkääjälle, johon kruununa on vielä tehotilaston hyytävä lukema -14.
Yrityksen puutteesta ei voi Paciorettya syyttää, sillä 29-vuotiaalla amerikkalaisella on liigassa viidenneksi eniten laukauksia, mutta laukausprosentti vain 5,2. Toki Canadiensin hyökkäyskalusto on tällä kaudella kapeampi ja useimmin Paciorettyn ketjussa viilettäneet Phillip Danault ja Andrew Shaw eivät ole ne liigan tulivoimaisimmat hyökkääjät.
Kapteenin alisuorittaminen on kuitenkin todella kova isku Canadiensin pudotuspelihaaveille, varsinkin kun idässä taistelu viimeisistä pudotuspelipaikoista on äärimmäisen tiukkaa.
2) Kyle Okposo, Buffalo Sabres
Ei ole Buffalo Sabresin peli kulkenut toivotulla tavalla tälläkään kaudella. Nuoressa joukkueessa on potentiaalia, mutta tasaisuus puuttuu. Kärkihyökkääjä Okposo on osoittanut tasaisuutta, mutta Sabresin epäonneksi se tasaisuus on tarkoittanut tasaisen heikkoa pelaamista.
Vain kuusi tehtyä maalia ja 13 syöttöpistettä 37 otteluun on aivan liian vähän kuuden miljoonan dollarin keskipalkalla pelaavalle hyökkääjälle.
Yhdysvaltalaishyökkääjä kärsi viime keväänä vakavan loukkaantumisen, josta ei medialle informoitu juuri muuta kuin, että oireet olivat aivotärähdyksen kaltaisia. Hyökkääjä vakuutti kauden alussa, että on 100-prosenttisesti pelikunnossa, mutta vaisut otteet herättävät kysymyksiä Okposon todellisesta kunnosta.
Sabresin kannalta sopii toivoa, että kyseessä on vain pieni notkahdus uralla, koska Okposon rahakasta sopimusta on vielä kuusi vuotta jäljellä.
3) Radim Vrbata, Florida Panthers
Floridan auringon alle täksi kaudeksi siirtynyt Vrbata ei nykyään ole enää mikään sateentekijä, mutta varsinkin maalintekoon tšekistä piti olla Panthersille apua. Kauden saldo 30 otteluun on 4+8, näistä neljästä maalista kaksi ylivoimalla.
Edellisellä kuudella kaudella Vrbata on yltänyt kahdesti 20 maaliin ja kahdesti ylittänyt 30 maalin rajan. Työsulkukaudellakin maalitahti oli sellainen, että täydellä kaudella 20 maalia olisi saavutettu. Ainoastaan kaudella 2015-16 maalitahti oli heikompi.
Tällä kaudella olisi hädin tuskin menossa rikki kymmenen maalin raja. Vrbatan kahden ja puolen miljoonan dollarin sopimus on toki suhteellisen edullinen, mutta silti tulos on aivan liian laiha odotuksiin nähden.
Kun puolustus on ollut vähemmän pitävää, paljon maaleja tekevässä idän konferenssissa maalintekijöitä tarvitaan. Jos Panthers haluaa pelata vielä huhtikuun puolessavälissä pudotuspelejä, Vrbatan maalimäärän on tälläkin kaudella noustava lähemmäs tšekille tutumpaa 20 maalin rajaa.
4) Cam Atkinson, Columbus Blue Jackets
Viime kaudella Atkinson löi itsensä läpi lopullisesti taalajäillä tehden 35 maalia ja 62 tehopistettä runkosarjassa. Palkinnoksi jenkkihyökkääjä sai syksyllä seitsemän vuoden ja vajaan kuuden miljoonan dollarin sopimuksen, joka astuu voimaan ensi kauden alusta
Toistaiseksi Atkinson ei ole noussut sopimustaan vastaaviin tehoihin kerättyään tällä kaudella 32 ottelussa vain kuusi maalia ja seitsemän maalisyöttöä , joista yksi syöttöpiste on syntynyt ylivoimalla. Vastuuta on tarjolla edelleen huomattavasti, sillä Atkinsonilla on Blue Jackets -hyökkääjistä keskimääräisesti kolmanneksi eniten jääaikaa.
Atkinson istui Coyotesia vastaan pelatun pelin katsomossa joulukuun aikana, minkä jälkeen peli parantui huomattavasti mutta edellinen maali on syntynyt marraskuun 24. päivä. Blue Jacketsissa Atkinsonin lisämaaleja saadaan odottaa vielä jonkin aikaa, sillä amerikkalainen on loukkaantumisen takia sivussa vielä muutaman viikon.
Atkinson istui Coyotesia vastaan pelatun pelin katsomossa joulukuun aikana, minkä jälkeen peli parantui huomattavasti mutta edellinen maali on syntynyt marraskuun 24. päivä.
5) Jake Virtanen, Vancouver Canucks
21-vuotias Virtanen kuulostaa lähes täydelliseltä NHL-hyökkääjältä − vuoden 2014 koko varaustilaisuuden kuudes varaus, juniorisarjoissa piste per peli -tahti, fyysinen, nopea, loistava rannelaukaus, pystyy pelaamaan myös puolustuspäässä.
Kenties paineet ovat olleet liian suuret jälleenrakentavassa Canucksissa, mutta Virtaselle on NHL-uralla kertynyt enemmän jäähyminuutteja kuin pisteitä, eikä tämä kausi ole tehnyt poikkeusta.
Virtanen on pelannut tällä kaudella 35 ottelua, joista tuloksena tehot 5+4. Pelipaikka on ollut tasaviisikoin neloskentässä, ja ylivoimavastuuta ei ole tullut nimeksikään. Osa medioista on tuominnut suomalaissukuisen hyökkääjän jo nyt vuoden 2014 varaustilaisuuden suurimmaksi flopiksi, ja fanit alkavat olla kärsimättömiä.
Virtasen läpimurtoa on Canucksissa odotettu ennen jokaisen kauden alkua kuin kuuta nousevaa, mutta fanit ja seuran johto ovat joutuneet jälleen tällä kaudella pettymään. Saa nähdä, kauanko joukkueen johdon usko ja luotto kanadalaiseen kestävät.