Kun NHL-pelejä viimeksi pelattiin keväällä 2004, Edmonton Oilers taisteli urheasti perussarjan lopun
playoffpaikasta, ottaen 24 pistettä viimeisistä 29:stä pelistään. Sarjan viimeisessä ottelussa Vancouver
Canucks lähetti Oilersin golf-kentille katkeralla tavalla - Edmonton missasi playoffsit toisen kerran
kolmeen vuoteen. Vain yksi piste jäi puuttumaan.
Oilersin puutteet olivat selkeät: joukkueen ylivoimapeli ei kulkenut, hyvää ykkösketjun sentteriä
tai kiekon kanssa taitavaa ykköspuolustajaa ei ollut ollenkaan. Eikä seuralla ollut taloudellisia
mahdollisuuksia ongelmien korjaamiseen. Uuden työehtosopimuksen saaminen sekä NHL:n
taloudellisen tilanteen tasoittaminen seurojen toimintaedellytysten turvaamiseksi tulisi olemaan
Edmonton Oilersille erityisen tärkeä asia kun liiga ja pelaajayhdistys alkoivat neuvottelunsa.
Lopputuloksena liiga teki sopimuksen, joka todella tuo valoa Edmontonin pitkän pimeän tunnelin
suulle.
NHL:n uusi CBA on parasta mitä Edmonton Oilersille on tapahtunut sitten kevään 1990 eli viimeisen
Stanley Cup-mestaruuden.
Pronger, Peca ja toivoa
Chris Prongeria pidetään yhtenä NHL:n 2-3:sta parhaasta puolustajasta. Vuonna 2000 sekä Norris-
että Hart-palkinnot voittanut Pronger teki ehkä kesän suurimman yllätyksen NHL-markkinoilla siirtyessään
vaihtokaupassa St.Louis Bluesista Edmontoniin vaihdossa puolustaja Eric Breweriin ja lupaaviin
farmipuolustajiin Jeff Woywitkaan ja Doug Lynchiin.
Kaksi kertaa Selke-palkinnon NHL:n parhaana puolustavana hyökkääjänä voittanut Michael Peca tuli
Edmontoniin Long Islandilta vaihdossa Mike Yorkiin.
Näiden kahden tähtipelaajan esittely Edmontonin kesässä toi Oilersin toimiston parkkipaikalle yli 500
ihmistä. Samalla joukkue vahvistui kerralla monta pykälää. Lisäksi Oilers hankki San Jose Sharksia
viimeksi edustaneen roolipelaaja Todd Harveyn hyökkäykseen. Harvey, joka on valmentaja Craig
MacTavishin tuttu jo NY Rangersin peliajoilta, on pelaajatyyppi, jota ei kunnolla edes huomaa harjoituksissa
tai edes harjoitusotteluissa, mutta tosipelien tullen hänen panoksensa tulee erittäin selvästi esiin.
The Masked Men...ovatko Conklin ja Markkanen valmiita?
Maalivahti Ty Conklinilla on tilillään 42:n NHL-ottelun torjuntakokemukset, Jussi Markkanen taas
on pelannut 69 peliä kolmen kauden aikana. Edmontonin maalivahdeilla ei siis ole paljoa kokemusta
edes yhteensä ja siksi heidän kokemuksensa riittävyys on yksi suurimpia kysymysmerkkejä kauden
alkaessa.
Vain vähän yli sadan NHL-pelin kokemus tolppien välissä yhteensä eikä kumpikaan ole koskaan
pelannut täyttä kautta aloittavana maalivahtina.
Conklin oli toki tarpeeksi hyvä ottamaan Tommy Salon paikan keväällä 2004 ja Markkanen oli aina
valmis paikkaamaan kun ykkösvahti tarvitsi lepovuoron. Oilers on tehnyt uudet sopimukset molempien
maalivahtiensa kanssa, mutta nähtäväksi jää tullaanko Conklinia ja Markkasta peluuttamaan vähän
samaan tapaan tandemina kuin Minnesota Wild peluutti Manny Fernandezia ja Dwight Rolosonia
hyvällä menestyksellä - tämä lienee valmennusjohdon tarkoitus - ja tuleeko jossain vaiheessa jommasta
kummasta joukkueen selkeä ykkösvahti peliesitysten perusteella.
Edmontonissa toivotaan, että molemmat maalivahdit haastavat toinen toistaan ja auttavat toisiaan
siten ettei kumpikaan jää jälkeen ollen pelaamatta 4-5 peliä peräkkäin esimerkiksi. Vaarana 1-1
maalivahtirotaatiossa Minnesotan malliin saattaa olla se, että se voi olla henkisesti rankkaa
maalivahdeille. Valmentaja Craig MacTavish on tästä hyvin tietoinen; Edmontonissa ei haluta
maalivahtien tuntevan pelaavansa piippu ohimolla jokaisessa ottelussa.
Alaskasta kotoisin olevalla Ty Conklinilla saattaa NHL-ykkösvahdin paikan tavoittelemisen ohella
olla kauden aikana toinenkin mahdollisuus: nimittäin taistella USA:n olympiamaalivahdin paikasta
Mike Dunhamin, Robert Eschen ja Rick DiPietron kanssa.
Puolustuksessa kolme kovaa
Edmontonin pakiston kolme parasta, Chris Pronger, Jason Smith ja Steve Staios muodostavat
kolmistaan trion, jota vastaan pelaaminen on yhtä hankalaa kuin minkä tahansa joukkueen top-3
pakistoa vastaan pelaaminen. Oilersin puolustus oli jo ennestään joukkueen vahvimpia osa-alueita,
mutta Prongerin tulon myötä siitä tuli vielä paljon kovempi. Edmontonin maalinedustalla ei kukaan
halua olla Chris Prongerin ja Jason Smithin partioidessa.
Lisäksi Prongerin taidot kiekon kanssa tuovat Edmontonin hyökkäyspeliin ulottuvuuden, joka on
siltä puuttunut jo pitemmän aikaa. Kiekon kanssa ylivoimapeliä johtavan selkeän ykköspakin.
Muita puolustajia Oilersilla ovat kovaluinen ja kovakuntoinen veteraani Igor Ulanov, kiekon kanssa
taitava pienikokoinen Marc-Andre Bergeron, tahmeasti harjoituspeleissä esiintynyt lupaava Alexei
Semenov sekä 40-luvun lopun amerikkalaisen auton keulaa muistuttava Cory Cross.
Hyökkäyksessä Oilersilta puuttuu ykköstykki
Edmonton Oilersin hyökkääjistö on tasaisen varma. Joukkueessa on paljon hyviä johtajatyyppejä,
kovuutta, nopeutta jne, mutta suurin puute on todellisen eliittitason ykköstykin puuttuminen. Oilersilla
ei ole sitä yhtä hyökkääjää, joka pystyy tekemään tarvittaessa tärkeän maalin ja nostamaan koko
muun joukkueen tasoa kuten esimerkiksi muilla luoteisdivisioonan joukkueilla on; Minnesotassa
Marian Gaborik, Calgaryssä Jarome Iginla, Vancouverissa Markus Näslund ja Todd Bertuzzi tai
Coloradossa Milan Hejduk ja Joe Sakic.
Niinpä Edmontonin maalinteon on tultava laajalta ja leveältä palaajistolta.
Oilersilla saattaa olla kymmenisen hyökkääjäpelaaja, jotka onnistuessaan pystyvät yltämään
20 maalin kauteen. Ykkösketjuksi on kaavailtu ketjua Ryan Smyth - Shawn Horcoff - Radek Dvorak.
Kakkoseksi taas ketjua Raffi Torres - Michael Peca - Ales Hemsky. Kolmosketju Fernando Pisani -
Jarrett Stoll - Ethan Moreau on erittäin hyvä ja saattaa minä iltana tahansa nousta ykkösketjun
tasolle.
Johtajuus tekee valmennuksesta paremman
NHL:n luoteisdivisioonan valmentajien taso on timantinkova. Jacques Lemaire Minnesotassa,
Marc Crawford Vancouverissa, Joel Quenneville Coloradossa, Darryl Sutter Calgaryssä - Oilersin
päävalmentaja Craig MacTavishin on onnistuttava kaikkia heitä vastaan pelivalmentamisessa
koko kauden ajan.
Oilersilla on pelaajistossaan suuri määrä luonnetta ja johtajuutta. Kaksi entistä NHL-joukkueitten
kapteenia Chris Prongerin ja Michael Pecan muodossa vain tuovat lisää vahvistusta jo entisestään
vahvaan osastoon Jason Smithin, Ryan Smithin ja Steve Staioksen rinnalle. Valmentaja MacTavishin
tehtävä helpottuu kun hänellä on käytössään vahvaa johtajamateriaalia pullollaan oleva pelaajisto.
NHL:n 29:s paras ylivoimapeli voi parantua uusien sääntöjen myötä
Erikoistilannepelaamisen on parannuttava selkeästi jos Edmonton Oilers haluaa taistella
playoffs-paikasta, Stanley Cupista puhumattakaan. Viimeksi NHL:n toiseksi huonoin ylivoimapeli
sekä 27:s alivoimapeli. Varsinkin ylivoimapelivalmentaja Craig Simpsonilla on paineita parantaa
tilastoja huomattavasti - Oilersilla ei ole mitään syytä olla enää liigan huonoimpia joukkueita
erikoistilannepelaamisessa. Michael Pecan ja Chris Prongerin saapuminen Edmontoniin
tulee auttamaan sekä yli- että alivoimalla huomattavasti.
Perinteisesti nopeasti luisteleva Oilers tullee olemaan yksi niistä joukkueista, joka tulee hyötymään uusista NHL-säännöistä vastustajille annettavien jäähyjen ja ylivoimamahdollisuuksien muodossa.
Menestymisennuste
Taistellakseen paikasta NHL:n parhaitten joukossa nyt kun uusi sopimus siihen antaa mahdollisuudet,
Oilersin on ensin taisteltava Albertan mestaruudesta ja raivattava tiensä ulos erittäin kovasta
luoteisdivisioonasta. Uuden peliohjelman vuoksi kaikkia näitä vastaan on pelattava perussarjan aikana
kahdeksan kertaa. Kahdeksan ottelua Calgary Flamesia vastaan, kahdeksan Vancouveria vastaan,
kahdeksan Coloradoa vastaan....Edmontonin on pakko saada pisteitä näistä peleistä voidakseen
edes haaveilla paikasta liigan eliitissä.
Oilersin erikoistilannepelaamisen parantuminen ja maalivahtipelin onnistuminen ovat ratkaisevia.
Jos erikoistilannepelaamisessa päästään tilastoissa 20:n paremmalle puolelle NHL:ssä, Oilersilla
on mahdollisuuksia päästä playoffseihin.
Ennustetaan tässä, että keväällä uusi Edmonton Oilers taistelee playoffsien toiselle kierrokselle
ensimmäisen kerran sitten kevään 1998, mutta ei pääse siitä pidemmälle.
Tarkkaile heitä
Shawn Horcoff
Edmontonin ykkössentterinä kauden aloittava Shawn Horcoff sai aikoinaan NHL-varauksen pisteitten
tekijänä, mutta ottaakseen paikkansa maailman kovimmassa liigassa hän joutui sopeuttamaan peliään.
Horcoff aloitti NHL-uransa pelaamalla puolustavassa kolmosketjun sentterin roolissa, alivoimapelaajana jne.
Hän joutui ansaitsemaan paikkansa muilla tavoilla, koska joukkueella oli jo ennestään pelaajia pistemiesten
rooleihin.
Parin viime kauden aikana Horcoff on kehittynyt jääkiekkoilijana suurin askelin. Edellinen kausi Ruotsin
Morassa saattoi olla 27-vuotiaan sentterin uran merkittävin käännekohta. 46 pistettä 50 ottelussa, paljon
kokemusta ja peliaikaa. Nyt uuden itseluottamuksen turvin Horcoff saa elämänsä tilaisuuden ottaa paikka
NHL-ykkössentterinä.
Ales Hemsky
Viime keväänä Tshekin liigan playoffsien MVP, nuori pelaaja, jolta Oilers odottaa suurta läpimurtoa.
Taidoiltaan tyyppi, joka olisi voinut pelata 80-luvun Oilersissa. Huikea mailataituri, jonka pistetuotanto
on Oilersin erikoistilannepelin parantumisen kannalta erittäin tärkeää.
Jarrett Stoll
Nuori pelaaja vielä NHL:ssä, hyvä aloittaja jolta odotetaan paljon.
Raffi Torres
Kovaotteinen laituri teki 20 maalia kun edellisen kerran NHL-sarjaa pelattiin. Viime kaudella
AHL:n Road Runnersissa Torres vaipui rivimiesten kastiin, mutta nyt Oilers odottaa paluuta
edelliskauden otteisiin.
Parhaat
Paras kiekonkäsittelijä Ales Hemsky
Paras laukoja Chris Pronger
Paras luistelija Ales Hemsky
Paras aloittaja Jarrett Stoll
Paras taklaaja Igor Ulanov
Paras ärsyttäjä Todd Harvey
Paras pelinrakentaja Ales Hemsky
Paras puolustava hyökkääjä Michael Peca
Paras hyökkäävä puolustaja Chris Pronger
Enforcer/tappelija Georges Laraque
MVP Chris Pronger
