FLA - TOR 2.00
CBJ - MTL 2.00
WSH - NYI 2.30
CAR - OTT 2.30
CGY - DET 4.00
ARI - PIT 4.00
VAN - BUF 5.00
NJD - ANA 20.00
COL - LAK 22.00

Näytön paikka: Pesonen parantaa, moni muu ailahtelee

LIIGA / Artikkeli
Jatkoajan Näytön paikka -juttusarjassa on vuorossa kauden viimeinen tarkkailukierros. Valtaosa kohdepelaajista pelasi kolmannen sarjaneljänneksen vaihtelevin ottein, mutta yhden kuntokäyrä osoittaa komeasti ylöspäin ratkaisupelien lähestyessä: Ilveksen Jussi Pesosen.

Pesosen piristymisen myötä Ilveksen viime kaudelta tuttu tehoketju on taas koossa ja voi hyvin. Perttu Lindgren ja Toni Koivisto ovat saaneet viimein rinnalleen sen aggressiivisen Pesosen, jota tupsukorvat odottivat koko alkukauden.

Muista kohdepelaajista parhaiten edukseen ovat esiintyneet KalPan Jani Tuppurainen ja SaiPan Kimmo Koskenkorva. Kumpikin nousi syyskaudella oman hyökkäyskalustonsa johtohahmoksi, eikä meno ole laantunut sitten joulutauon. Koskenkorva saikin jo toisen perättäisen maajoukkuekutsunsa. Valitettavasti Tuppurainen ja Koskenkorva ovat joukkueidensa mukana jäämässä ulos pudotuspeleistä.

Pudotuspelejä ajatellen Tapparan Marko Kauppinen on kohdepelaajista Pesosen ohella selkeästi suurimmassa vastuussa. Isoja rooleja on tarjolla muillekin, mutta vaihtelevat esitykset kielivät siitä, että moni tarvitsee vielä yhden askeleen eteenpäin pystyäkseen kantamaan vastuun horjumatta. Enää pelaajilla on yhdeksästä kymmeneen peliä aikaa antaa lopullinen vakuuttava näyttö.

Muistin virkistämiseksi voit lukea juttusarjan aiemmat osat: ensimmäinen (ennen kauden alkua), toinen (marraskuun maaottelutauolla), kolmas (joulutauolla) osa.

Helmikuun arviot

Kimmo Pikkarainen, Blues

Joulukuussa 30 vuotta täyttäneen Kimmo Pikkaraisen kausi on jatkunut vaikeana - ja osaltaan myös epäonnisena. Kiekollisessa pelissä mies on ollut edelleen vaisu, mutta puolustuspään otteet parantuivat vuodenvaihteessa jonkin verran.

Pikkarainen teki kauden avausmaalinsa loppiaisena Hämeenlinnassa ja kaksi viikkoa myöhemmin hän teki voittomaalin kotiottelussa SaiPaa vastaan. Kurssi näytti hiljalleen kääntyvän, mutta tuossa samaisessa SaiPa-ottelussa Pikkarainen joutui Emil Lundbergin ruman polvitaklauksen uhriksi. Hän palannee kaukaloon helmikuun puolivälissä.

Pisteitä Pikkarainen on kerännyt 2+7 ja teholukema on niukasti miinuksella. Espoolaiset odottavat häneltä pientä tasonnostoa. Pudotuspeleissä Pikkarainen on suhteellisen kirjoittamaton kortti; hän on pelannut urallaan vain yhden pudotuspelisarjan, neljä vuotta sitten JYPissä.

Lennart Petrell, HIFK

Lennart Petrellin kevätkausi on sujunut kohtuullisesti. Laitahyökkääjällä oli aluksi vaikeuksia sopeutua valmentajanvaihdokseen, mutta pikkuhiljaa Petrell on kuitenkin löytänyt oman tasonsa. Erityisen käyttökelpoinen Petrell on ollut maskimiehenä ylivoimissa ja muissakin haalarihommissa. Pisteitä Petrellille on kertynyt joulutauon jälkeen 12 ottelussa 4+3=7.

Baxterin valmennuskaudella on vaikuttanut siltä, että Petrell ei olisi uskaltanut jäähyjen pelossa laittaa koko kroppaansa likoon taklaustilanteissa. Lisäksi Petrell on kauden mittaan kadonnut välillä lähes kokonaan kuvasta, jolloin pelaaminen näyttää väkinäiseltä ja päämäärättömältä. Marraskuussa Petrellillä oli peräti seitsemän ottelun pisteetön putki, tammikuussa putki jäi kolmeen otteluun.

Billy Tibbettsin liityttyä punanuttuihin Petrell joutui muutamassa ottelussa hakemaan vauhtia kolmosketjusta. Tällä hetkellä näyttää siltä että Tibbetts sopii paremmin Rem Murrayn rinnalle, joten Petrell jatkanee ykkösketjussa vääntämistä. Jatkossa, ja erityisesti pudotuspeleissä Petrellin olisi otettava kaikki irti osaamisestaan, oli se sitten maskipelaamista, kiekkojen lapioimista maaliin, kulmavääntöjen voittamisia tai kovia taklauksia.

Joonas Vihko, HPK

Vihkon joulutauon jälkeinen jakso oli hyvin monijakoinen. Liigapeleissä vikkelän laiturin saldoksi seitsemässä ottelussa jäi 0+0. Muutenkin Vihkon tammikuu oli melko sekava, sillä hyökkääjän pelipaikka oli hakusessa. Maaliahne Vihko pelasi niin ykkös-, kakkos-, kolmos- kuin nelosketjussakin.

Nikamavamma vei Vihkon sairastuvalle, jossa toipumiseen kuluu vielä muutama viikko. Loukkaantuminen tulee pahaan saumaan, kun tauon aikana ja sen jälkeisissä peleissä Jukka Jalonen varmasti pyrkii vakiinnuttamaan HPK:n ketjukokoonpanoja.

Vaikka Vihkon tammikuu kuluikin mollivoittoisissa merkeissä, nähtiin todellisesta potentiaalista merkkejä Pietarin ECC-turnauksessa. Maalinsylkijä pääsi näyttämään ja käyttämään nopeuttaan sekä laukaustaan pelatessaan Ville Leinon rinnalla, ja tulosti tuli odotetusti. Vihkon täytyy kaukaloon palatessaan lunastaa omilla suorituksillaan, ja maaleillaan, peliaikansa kevättä silmälläpitäen.

Jussi Pesonen, Ilves

Pesonen on herännyt henkiin. Vaisun syyskauden jälkeen joulutauolta tuli aivan uusi Pesonen, se viime kaudesta tuttu ärhäkkä, taisteleva ja taklaava Pesonen, joka käyttää jääaikansa joukkueen hyväksi, eikä vietä sitä jäähyaitiossa.

Osan tästä kunniasta saa luonnollisesti Perttu Lindgren, joka on myös syttynyt kevätkauden koittaessa. Lindgrenin ketju laidoillaan Pesonen ja Toni Koivisto on jälleen noussut uuteen kukoistukseen. Tosin kovasta tasonparannuksesta huolimatta Pesosen kaudesta ei ole muodostumassa samanlaista menestystä kuin viime kaudesta.

Juuso Riksman, Jokerit

Riksman on ollut sivussa marraskuun alusta asti. Paluuta tositoimiin odotetaan maaottelutauon jälkeen. Kamppailu Jokereiden ykkösmaalivahdin paikasta kevään pudotuspeleissä on varmasti kova, sillä Riksmanin kunto on toistaiseksi arvoitus, mutta myös Ari Ahonen on käynyt sairastuvalla ja sitä ennen haparoinut välillä. Kummatkin ovat kuitenkin parhaimmillaan liigan eliittivahteja.

Tuomas Vänttinen, JYP

Vänttisen otteet ovat piristyneet sitten ankean syyskauden. Syksyllä saalistetut 11 tehopistettä ovat lisääntyneet kahdeksalla, mikä on ollut osaksi kasvaneen peliajan ansiota. Nyt peliaikaa on tullut keskimäärin viisi minuuttia enemmän kuin aiemmin ja hän huseeraakin kentällä noin erän verran ottelussa.

Suurin muutos aiempaan kuitenkin lienee se, että Vänttinen on siirtynyt laitahyökkääjän paikalta sentteriksi. Valmentaja Alatalon sanoja mukaillen hän on sopeutunut muutokseen hyvin ja on alusta asti ollut todella valmis keskushyökkääjä. Hän on saanut laidoilleen rutkasti taitoa, ja etenkin peli yhdessä Ilari Filppulan kanssa on alkanut sujua. Viimeisessä kahdeksassa ottelussa toisella laidalla on viilettänyt Miikka Männikkö, ja Vänttisen kevään pisteet ovatkin syntyneet tämän kolmikon yhteistyöllä.

Vaikka Vänttisen otteet kaukalossa ovat olleet noususuhdanteessa, ei mies ole silti päässyt ihan siihen kuntoon, mitä häneltä on odotettu. Yksi mies ei voi koko joukkueen suuntaa muuttaa, mutta hän voi olla yksi tekijä siinä. Suunta on oikea.

Jani Tuppurainen, KalPa

Joulutauon jälkeen Tuppuraisen kausi on jatkunut tasaisesti. Peliaikaa energinen laituri on saanut keskimäärin 18 minuuttia ottelua kohden. Pisteitä miehelle on kertynyt tauon jälkeen 15 ottelussa 2+7=9. Tuppurainen onkin lähellä tuplata edellisen kauden pistemääränsä: viime kaudella hän sai yhteensä 19 pistettä, nyt saldo on jo 14+17=31.

KalPa on löytänyt ehyen ketjukokonaisuuden kolmikosta Tuppurainen, Jarkko Kauvosaari ja Tuomas Kiiskinen. Kilpipaitojen suureksi riemuksi koko kolmikolla on seuraavan kauden kattava sopimus. Pekka Virran papereissa Tuppurainen on luottomies kaikissa tilanteissa. Nykykehityksellä maajoukkuekutsu voi olla lähellä.

Maaleilla Tuppurainen ei ole viime aikoina mässäillyt. Kovaa tilanteisiin menevä laituri on roolitettu kaivamaan kiekkoja laidasta. Hyvän laukova ”Allu” onkin kunnostautunut luomaan maalipaikkoja ketjukavereilleen.

Juhamatti Aaltonen, Kärpät

Juhamatti Aaltonen sai joulutauon jälkeen paljon vastuuta avainpelaajien loukkaantumisista kärsineessä kärppäjoukkueessa. Peliaikaa tuli myös ylivoimalla joukkueen ykköskentässä. Laiturin otteet ovat ihastuttaneet yleisöä koko kauden ajan, kun Aaltonen on mennyt vastustajan puolustajien ohi milloin milläkin tavalla.

Joulutauon jälkeiset tehot ovat Aaltosen osalta kuitenkin varsin vaatimattomat. Nolla maalia ja kuusi syöttöpistettä 14 ottelussa ei ole sitä, mitä Kärppien ykköskentässä vaaditaan. Koko oululaisjoukkueen tehot ovat olleet pahasti hukassa, mutta Aaltosen olisi pitänyt pystyä onnistumaan viimeistelyssä. Hienot harhautukset menevät toistuvasti hukkaan, kun kiekko ei löydä tietään verkkoon.

Kevään aikana Aaltosen pelipaikka löytynee Kalle Sahlstedtin johtamasta kolmosvitjasta. Peliaikaa on luvassa tasaisesti, samoin vastuuta ylivoimapelissä. Nuori taituri tuo kenttään taitoa ja saa pitää kiekkoa lähes niin paljon kuin haluaa. Vastuun myötä Aaltoselta vaaditaan myös tehoja. Pudotuspeleissä miehen tuleekin muuttaa peliään suoraviivaisemmaksi, sillä turhasta kikkailusta syntyy ratkaisuotteluissa usein vaarallisia tilanteita omaan päähän. Myös viimeistelytarkkuuden olisi syytä parantua.

Petri Lammassaari, Lukko

Petri Lammassaaren tammikuu oli tahmea. Marraskuun toisen päivän jälkeen alkoi tammikuun loppuun asti kestänyt kuiva jakso, jonka kuluessa Lammassaari sai kiekkoja vain SaiPan verkkoon. Lammassaari taiteili Raumalla SaiPan verkkoon maalin ja toimitti kiekon tyhjään verkkoon Lappeenrannassa. Vaikka Juhamatti Yli-Junnilan johdolla Lukon kolmosketju pelasi tasaisesti hyvin, Lammassaaren maalihana pysyi ruosteessa.

Tammikuun viimeisessä taistossa ketsuppipullon korkki kuitenkin napsahti auki. Lukko kohtasi jälleen SaiPan, ja Lammassari tykitti liigauransa ensimmäisen hattutempun. Mies uskoi jyvän löytyneen ja sai pontta uskomuksilleen KalPa-ottelussa viimeisessä ottelussa ennen taukoa. Upea soolomaali ei jättänyt ketään kylmäksi.

Tuomas Santavuori, Pelicans

Santavuori on ollut joulutauon jälkeen enemmän tai vähemmän pihalla. Hän aloitti joulun jälkeen vahvasti, mutta sen jälkeen pelaaminen on ollut tehotonta pyörimistä. Santavuoren tehot ovat neljässätoista ottelussa olleet 1+4, mitä voidaan pitää pettymyksenä.

Positiivista on ollut kuitenkin se, että nuorukainen ei ole menettänyt peli-iloaan kuivan kauden keskellä. Santavuorella on ollut maalipaikkoja kiitettävästi, mutta terävyys viimeistelyssä jäi joulupöytään. Tämä lupaa kuitenkin matemaattisesti hyvää asiaa loppukaudelle, sillä Santavuori tekee pisteensä usein juuri ryppäinä. Äskettäin 22 vuotta täyttänyt pelaaja tarvitsee nopeasti onnistumisia, joilla hän saa tehot hyökkäyspäässä takaisin – niistä hän kuitenkin jääkiekkoilijana elää.

Kimmo Koskenkorva, SaiPa

Kimmo Koskenkorva on jatkanut tasaisen varmaan suorittamistaan SaiPan ykkösketjussa. Tehojakin on tullut hyvään tahtiin, sillä ”Kossu” on jo nyt parantanut selvästi viime kauden peruja olevaa piste-ennätystään. Nykyisellä pistetahdilla komea 45 pisteen rajapyykkikin on aivan mahdollisuuksien rajoissa.

Hyvistä tuloksista huolimatta SaiPa-kapteenin voi sanoa kärsineen ketjukavereidensa tehottomuudesta, sillä sputnikkien ykkösketjun suurimman osan kautta täydentäneet Emil Lundberg ja Pat Kavanagh eivät ole pelillisesti päässeet aivan Koskenkorvan tasolle. Näistä etenkin kesken kauden hankittu kanadalainen Kavanagh osoittautui todella vaisuksi, ja hänet myytiinkin tammikuun lopussa HV-71:een. Voi siis vain arvella, millaisiin tehoihin ”Kossu” olisi yltynyt tasokkaampien pelureiden rinnalla.

Kokonaisuutena Koskenkorvan kautta voi parhaiten kuvailla sanalla ”suurmenestys”. SaiPassa uransa nousuun kääntänyt pikakiituri on joukkueensa tärkein hyökkääjä, ja hänen suoritustasonsa on pysynyt hyvänä illasta toiseen - joukkueen ailahteluista huolimatta.

Marko Kauppinen, Tappara

Kauppisen pistetehtailu on sitten edellisen tarkastelujakson hiipunut. Se johtuu osittain siitä, että Tapparan koko joukkueen maalintekotahti on hiipunut, kun kirvesrinnat ovat panostaneet puolustuspelaamiseen.

Puolustuspäähän panostaminen näkyy myös Kauppisen otteissa, sillä joulun jälkeisenä aikana Kauppinen on ollut omassa päässä erittäin varmaotteinen. Puolustaja jahtaa edelleen omaa piste-ennätystään, mutta kun helmikuun maajoukkuetauolle siirrytään, on tavoite enää pisteen päässä. Tahdin hiipumisesta huolimatta sen ei pitäisi olla ongelma.

Jussi Makkonen, TPS

Joulutauon jälkeen Makkonen on muutamaa peliä lukuun ottamatta esiintynyt TPS:n kakkosketjun keskellä Layne Ulmerin otettua ykkössentterin viitan. Viime aikoina Makkosen pelaaminen on ollut väkinäisen oloista, eikä kaivattua rentoutta otteisiin ole löytynyt kuin satunnaisesti.

Joulun jälkeen pelatuissa 16 ottelussa Makkonen onnistui takomaan vain tehot 2+3=5. Kakkosketjun sentterille, joka pelaa noin 15 minuuttia ottelua kohden, pistemäärä on auttamattomasti liian pieni.

Toistaiseksi Makkonen ei ole lunastanut niitä odotuksia, joita häneen kauden alla asetettiin. Huippuottelut ovat olleet läpi kauden liian harvassa ja peruspelaamisen taso on ollut keskivertopuurtamista. Makkosella, kuten TPS:n koko kakkosketjullakin, on eväät nousta keväällä vielä isoon rooliin, mutta nykyisellään taso ei riitä. Kakkosketjun tehojen löytyminen saattaa olla koko TPS:n menestyksen kannalta keskeinen kysymys, sillä viime aikoina hyökkäystehoista ovat vastanneet pääsääntöisesti joukkueen kanadalaiset.

Patrik Forsbacka, Ässät

Patrik Forsbacka loukkasi olkapäänsä heti kauden ensimmäisessä ottelussa ja muutaman ottelun sinnittelyn jälkeen olkapää operoitiin ja edessä oli pitkä sairasloma, joka päättyi 16.1. pelattuun Kärpät-Ässät-peliin.

Paluu kaukaloon on ollut Forsbackalle jopa odotettua vaikeampi. Ensimmäisissä peleissä hän pelasi neloskentässä noin kymmenen minuutin peliajalla, mutta viime otteluissa hänellä on ollut vaikeuksia mahtua neljään ensimmäiseen kenttään. JYP-ottelussa kovaa taklaava laituri aloitti 13. hyökkääjänä, pelasi tilastojen mukaan kolmannessa erässä yhden vaihdon, jolloin hän otti hyökkäyspäässä kurittoman väkivaltaisuusjäähyn.

Puolikuntoisuuden takia Forsbackan liike on ollut vajavaista ja sen vuoksi ajoitukset eivät osu pelitovereiden kanssa yksiin. Tästä on seurannut turhautumista, joka on näkynyt muun muassa kurittomina jäähyinä sekä yleisenä epävarmuutena kentällä muun muassa sijoittumisen muodossa. Forsbackan suurin näytön paikka onkin loppukaudeksi näyttää valmennusjohdolle olevansa luottamuksen arvoinen ja raivattava tiensä säännöllisesti yli kymmenen minuuttia ottelussa pelaavien pelimiesten joukkoon. Ehjän ja hyvän loppukauden jälkeen olisi helpompi treenata kesällä itsensä hopeakevään kaltaiseen iskuun.

» Lähetä palautetta toimitukselle