Uusi seura, jolla on ulkoiset puitteet kunnossa. Vielä pieni, mutta äänekäs fanipohja. Englanninkielinen nimi syystä, jota kukaan ei oikein tiedä. Ei sytytä vieraissa. Ei perinteitä. Växjö Lakersin tarinaa kuunnellessa mieleen nousee Suomesta Espoon Blues, ja myös täällä on käytössä termi muovinen.
Pieni muovisuus ei tarkoita sitä, etteikö Lakersin nopea nousu Ruotsin kiekkomaailman huipulle olisi mielenkiintoinen tarina ja ilmiö.
"Ei tästä tule koskaan kiekkokaupunkia" on vanha växjöläinen sanonta, kertovat paikalliset. Kaupunki olikin pitkään jalkapallohullua seutua. Rahan sijoittaminen kiekkoon − ja jalkapallojoukkueen lievän konttauksen luoma tyhjiö − ovat kuitenkin luoneet markkinat Lakersille, joka on tarttunut tilaisuuteensa kynsin hampain.
Lakers nousi ensi kertaa Ruotsin pääsarjaan vasta vuonna 2011. Samana vuonna valmistui joukkueen uusi kotihalli Vida Arena. Sitä edeltäneet divarivuotensa vuonna 1997 vanhan seuran konkurssin jälkeen perustettu joukkue pelasi vieressä sijaitsevassa vanhassa hallissa. Se on nykyinen harjoitusareena, ja sitä voi luonnehtia latomaiseksi.
Uusi halli on hienompi ja suurempi, mutta edelleen puitteiltaan SHL:n pienimpiä. Vain Örebron kotiareenalle mahtuu vähemmän ihmisiä kuin noin 5500 katsojaa vetävälle Vida Arenalle. Tunnelmaa hallissa kyllä on. Perjantaisessa kamppailussa vastassa oli Skellefteå, ja seisomakatsomo piti koko ottelun ajan hyvin ääntä kannatushaitareiden läpsyessä taustalla. Laulu raikasi alusta loppuun.
Vi är Växjö Lakers, vi slutar aldrig kämpa!
Joukkueen suomalaispelaajista Tuomas Kiiskinen kertoo, että tunnelmaa on muutenkin kuin perjantaisin sarjakärkeä vastaan.
− Tässä pelissähän oli jopa tyhjiä paikkoja. Täällä on aina hyvä tunnelma ja siksi on hauska pelata kotona, sanoo vastikään kahden vuoden jatkosopimuksen tehnyt Kiiskinen.
Ulkomaalaispelaajien ei tarvitse tuntea oloaan yksinäisiksi Växjössä, sillä heitä on yhteensä 12 eli puolet kokoonpanosta. Se on paljon − erityisesti, kun SHL poisti Euroopan ulkopuolelta tulevien pelaajien määrän kolmeen rajoittavan kiintiön vasta kaudelle 2013-14. Nyt heitä on Växjössä seitsemän viiden suomalaisen lisäksi.
Pelillistä menestystä on tullutkin, onhan joukkue tällä hetkellä SHL:ssä neljäntenä ja yksi mestarisuosikeista. Muissa kaupungeissa suhtaudutaan kuitenkin Lakersiin melko välinpitämättömästi. Katsomot eivät varsinaisesti pullistele, kun Lakers saapuu kaupunkiin. Perinteiset joukkueet sytyttävät Ruotsissa − ihan samalla tavalla kuin Suomessakin − ja sellainen Lakers ei ole.
Mistä legendoja tarvitsevalle?
Ei ole olemassa växjöläisiä kiekkolegendoja, sillä ennen kaupungissa pelattiin vain jalkapalloa. Juniorityö on kehittynyt, mutta uusi sukupolvi ei kasva hetkessä.
Huvitusta herättää myös joukkueen englanninkielinen nimi Lakers, jonka alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Todennäköisesti se viittaa kaupungissa sijaitsevaan järveen, mahdollisesti amerikkalaiseen koripallojoukkueeseen. Se ei tahdo kuitenkaan taipua ruotsalaisten suuhun, vaan on usein tuttavallisesti ihan vaan lejkers. Ihan kuin meidän lahen pelikanssit ja espoon pluussit.
Eräs kova pelimies tulee Växjön läheltä Alvestasta, ja häneen liittyy pienimuotoinen skandaali. Robert Rosén, 27, pelasi Lakersissa divarivuosina ja lähti sieltä ensin MODOhon ja lopulta tukholmalaiseen AIK:hon, jossa teki lopullisen läpimurtonsa ja voitti SHL:n pistepörssin.
Ihmiset puhuvat jääkiekosta ja huomaa, että koko kaupunki on takanamme.
Rosénilla oli jatkosopimus AIK:n kanssa, mutta hän halusi takaisin Lakersiin ja purki sopimuksensa ennen kautta 2012-13. Syyksi hän ilmoitti, että hänen tyttöystävänsä ei viihtynyt Tukholmassa.
Rosén ei ymmärrättävästi pelannut alkuun otteluissa AIK:ta vastaan, eikä keskushyökkääjää varmasti haitannut, kun AIK putosi tuon kauden päätteeksi Allsvenskaniin.
Lakersin tämänhetkinen menestys rakentuu myös suomalaisosaamisen varaan. Aikaisemmin pitkään monta vuotta Frölundassa pelannut Tomi Kallio on neljättä kauttaan Lakersissa ja toimii joukkueen kapteenina. Yksi tehokkaimmista hyökkääjistä on vastikään kahden vuoden jatkosopimuksen tehnyt Kiiskinen - eli Ruotsissa "Kiiski".
− Täällä on noste menossa. On mukava olla, kun hallissa on tunnelmaa. Ihmiset puhuvat jääkiekosta ja huomaa, että koko kaupunki on takanamme. Tämä on nouseva joukkue, Kiiskinen kehuu uutta kotikaupunkiaan.
Perinteet eivät synny tyhjästä, mutta niitä ei voisi luoda paremmin kuin pärjäämällä niin kentällä kuin katsomoissa.
