TAP - KAL
VGK - MIN 1.00
FLA - SJS 2.00

Missä menee korealainen kiekko ja miksi Mestis?

MESTIS / Artikkeli
Korealaisten mahdollinen saapuminen on saanut pääosin kritiikkiä.
Kuva © Samppa Toivonen - http://www.samppas.net
Eteläkorealaisjoukkueen mahdollinen saapuminen Suomeen ja Mestikseen on herättänyt paljon keskustelua. Mielipiteitä on esitetty puolesta ja vastaan eri paikkakunnilla, ja osa Mestis-joukkueista on ilmeisesti suunnitellut jopa omaa sarjaa, mikäli Jääkiekkoliitto hyväksyy korealaiset Mestikseen. Konkreettinen hyöty millekään osapuolelle tästä skenaariosta onkin täysi kysymysmerkki.

Vuonna 1960 IIHF:ään liittyneellä Etelä-Korealla ei voi sanoa olevan pitkät perinteet kiekossa. Maajoukkue pelasi miesten tasolla ensimmäisen virallisen ottelunsa vasta vuonna 1979 ja tie MM-turnauksissa alkoi 1-7-tappiolla Espanjalle. Miesten joukkue on kuitenkin onnistunut nousemaan vuosien varrella IIHF:n ensimmäisen divisioonan A-lohkoon, eli he pelaavat yhden tason alempana varsinaisesta maailmanmestaruusturnauksesta. 

Vaikka Etelä-Korean kiekkoperinteet ovat lyhyet, on se silti ehtinyt lyömään ennätyksiä rikki. Heillä on nimissään kautta aikojen suurin voitto, kun Etelä-Korean alle 18-vuotiaat juniorit löivät Thaimaan lukemin 92-0 vuonna 1998. Samassa pelissä rikkoutui myös toinen ennätys, kun Dong Hwan Song (lempinimeltään ”Korean Rocket”) viimeisteli ottelussa huikeat 30 maalia. Tästä palkkioksi Songin paita koristaa nykyään Torontossa sijaitsevan Hockey Hall of Famen seinää.

Tasaisen varmaa nousua tehnyt korealainen kiekkokulttuuri seilaa tänä päivänä jonkinasteisessa myötätuulessa. Aikuisten tasolla pelaavia maasta ei löydy kuin 93 kappaletta, mutta ilmeisesti juniorityöhön on satsattu tai kiekkokiinnostus on lisääntynyt, koska maassa on 1365 rekisteröityä junioripelaajaa.

Viimeiset vuodet maajoukkue on seilannut hissiliikettä IIHF:n ensimmäisen divisioonan A- ja B-lohkon väliä. Tavoite heillä olisi vakiinnuttaa paikka nykyisessä A-lohkossa, josta pystyy nousemaan maailmanmestaruusturnaukseen. Pitkä tie on kuitenkin edessä. Se on mahdollista, kunhan tuleva junioriaalto nousisi uudelle tasolle ja Songin tapaisia maalintekijöitä ja muiden osa-alueiden taitureita kehittyisi useampiakin.

Mestis vs. ALIH - tavoitteena tasonnosto olympialaisiin

Korealaisten Mestis-pyrkimysten takana on maan pelaajien tasonnosto kohti maan isännöimiä olympialaisia vuonna 2018. Menestyspaineet saivat korealaiset kiekkopäättäjät miettimään, mitä tehdä parantaakseen pikaisesti asetelmia olympialaisiin mennessä.

Ratkaisuna toista maan kahdesta ammattilaisjoukkueesta ollaan suunniteltu siirtyväksi Suomeen pelaamaan ja harjoittelemaan Mestikseen. Kyseessä Anyangin kaupungista kotoisin oleva Anyang Halla, jossa esimerkiksi suomalaiset Esa Tikkanen, Marco Poulsen ja Vesa Ponto kävivät pelaamassa kaudella 2004-05.


Ki Sung Kim HCK:n väreissä.
Anette Naroma - http://anskun.net

Yksi keskustelun kohde on ollut pelillisen tason riittävyys Mestikseen. Vertailu on vaikeaa, sillä lähes kaikki eteläkorealaiset ovat uransa pelanneet Aasiassa. Alkukaudesta HCK:ssa kävi kuitenkin pelaamassa neljä kappaletta korealaiskiekkoilijoita vaihtelevalla menestyksellä. Kim Sang Wook, Kim Ki Sung, Sung Woo Je ja Kim Woo Young ovat kuitenkin kaikki pakanneet kamppeensa ja lähteneet omiin suuntiinsa Suomesta.

Pääasiassa herrat ovat palanneet takaisin Aasian liigaan (Asia League Ice Hockey, ALIH) ja tehneet siellä kohtuullisia tehoja, mutta Mestiksessä ruuti oli kauden alun jälkeen äärimmäisen märkää.

Pisimpään HCK:ssa viihtyi Kim Sang Wook, joka sai 11 ottelussa aikaiseksi tehot 1+1. Jotain kertoo se, että siirryttyään Aasian liigaan ja juurikin Suomeen siirtoa suunnittelevan Anyang Hallan riveihin, ovat tehot neljässä pelissä olleet 3+9. Mestis siis oli hänellekin liian kova pala purtavaksi.

CHL:ssäkin pyörähtänyt Kim Sang Wookin veli Kim Ki Sung viihtyi lähes yhtä kauan HCK:ssa. Hän pelasi 10 peliä keräten yhden syöttöpinnan. Tämän jälkeen hän ei ole pelannut kuin kolme olympiakarsintaottelua Etelä-Korean maajoukkueessa tehoilla 1+3. Vastassa karsinnoissa olivat Romania, Japani ja Iso-Britannia. Kotimaa kutsui myös häntä.

Kolmas korealainen, Sung Woo Je, pelasi kuusi ottelua Mestistä iskien niissä yhden täysosuman. Sen lisäksi hän pelasi yhden pelin Suomi-sarjaa Porvoon Huntersissa. Hänkin siityi Anyang Hallaan ja on neljässä ottelussa vääntänyt tehot 1+1. Myös viimeinen korealainen, Kim Woo Young, josta povattiin jopa runkopuolustajaa Keravalle, pelasi Huntersissa kuusi ottelua tehoin 2+1 ennen paluutaan Anyang Hallaan.

Vertailu pelkkien tilastojen valossa on sangen ylimalkaista, mutta se on silti suuntaa antavaa. Jos esimerkiksi, kuten tilastoista voisi päätellä, Kim Sang Wook, on paikallisten kirkkaimpia tähtiä, niin ei Mestiksessä pärjäämisestä olisi haavekuviakaan. Mestiksen ja paikallisen sarjan tasoero on ehkä turhan suuri minkäänlaisille järkevälle toiminnalle.

Kehitystä he toki voisivat saada, mutta riittäisikö silti viisi vuotta Suomessa turpaanottamista nostamaan korealaisia edes jollekin tasolle olympiakisoihin, kun he eivät selvinneet edes Sotšin olympialaisten viimeisiin karsintaturnauksiin?

Entäpä sitten, jos korealaisjoukkue tulee Mestikseen?

Jääkiekkoliitto on myöntänyt joukkueelle luvan anoa paikkaa Mestiksestä. Spekulointi puolesta ja vastaan on nyt käynnissä. Skenaario on kerännyt enimmäkseen kritiikkiä, mutta varovaista vihreää valoakin on näytetty esimerkiksi Vaasan suunnalta. Tarinan jauhaminen tuskin kuitenkaan loppuu, kun liitto lyö nuijaa pöytään päätöksen merkiksi, vaan siitä puhutaan vielä pitkään myös jälkikäteen.

Median kiinnostukselle korealaisinvaasio olisi taatusti iso plussa. Kyseinen joukkue herättäisi kiinnostusta, ja sen menestyminen tai rämpiminen Jääkiekkoliiton korkeimmalla sarjatasolla huomioitaisiin mediassa.

Suurin osa Mestis-seuroista ei ole ollut mielissään hankkeesta. Homma saattaisi ajaa koko sarjan hajalleen, ja ovathan jotkut joukkeet puhuneet jopa oman liigan perustamisesta, mikäli Jääkiekkoliitto päättää hyväksyä päätöksen korealaisten eduksi.

Fanien mielipide on tullut monilla tavoin julki. Pitkälti jääkiekkokansa näkee, että asia tappaisi urheilullisuuden kokonaan. Näkyvin mielenosoitus nähtiin Vaasassa, kun vaasalaiskannattajat osoittivat mieltään suorasanaisella banderollilla.

Totuus lienee kuitenkin se, että korealaisten saapuminen Mestikseen on liiton päätettävissä ja ulkopuolinen maailma ei siihen paljonkaan vaikuta. Mikä se päätös on, se on sen ajan murhe, mutta menestyksen mahdollisuudet jäävät aika laihaksi tasoeron vuoksi. Samalla he tappaisivat oman tulonsa ideaa, eli korealaiskiekon ja -kiekkokulttuurin kehittymistä kohti olympiakisoja.

» Lähetä palautetta toimitukselle