Millä eväin kevättä kohden? Ennakkoa Ilveksen keväästä

LIIGA / Artikkeli
Viime kaudella vastaava juttu olisi voinut alkaa Neljän Ruusun laulun sanoilla "välillä on syytä ihan sovinnolla olla hunningolla, ihan kuutamolla". Tänä vuonna on kaikki toisin. Ilveksen syyskausi meni erittäin hyvin odotuksiin nähden.

Moni media rummuttaa termillä ylisuorittaja, mutta itse
käyttäisin mieluummin vaikka termiä "parhaiten omalla tasollaan pelaava joukkue". On olemassa taso, johon pelaaja pystyy parhaimmillaan. Kyse on siitä kuinka moni pelaaja ja kuinka usein pelaa tuolla tasolla. Jos pelaaja pelaa
tuolla tasolla harvoin hän on alisuorittaja. Mutta kukaan ei voi ylisuorittaa. Se on mahdotonta. Pelaaja joko pelaa tasolla joka on mahdollinen tai sen alla. Eikös tämä ole periaate siinäkin miksi ikiliikkujaa ei ole keksitty? Jos laite pystyisi luomaan energiaa kuin käyttämään se olisi ikiliikkuja. Mutta kun ei pysty. Yhtä hullua olisi se, että joku pelaaja voisi pelata paremmin mihin pystyy.

Joka tapauksessa kausi on alkanut hyvin. Paremmin kuin odotettiin. Surkeasti menneen Tampere Cupin jälkeen olisi pitänyt monien fanien mukaan vaihtaa ainakin maalivahti. Ranskan liigassa ei kuulemma ole mahdollista pitää tasoa, joka liigaan vaaditaan. Jälkiviisas on helppo olla, mutta eipä ihan tältä vaikuta. Ilveksen puolustus, Pietilä mukaanlukien, kuuluu liigan kolmen parhaan joukkoon. Tuo puolustus ollut liigan parhaita. Toisin kuin kukaan uskalsi toivoa. Eivät siis puolustajat niinkään, vaan puolustus.
Mikäkö on ero? Se että puolustaminen on joukkueen työtä. Puolustajat ovat sen alan erityisosaajia, mutta jos hyökkääjät eivät osallistuisi puolustukseen vaan jäisivät maleksimaan hyökkäyspäähän, olisi pakeilla hankala tehtävä. Tietysti nimet Majesky, Tukio ja Nikko ovat erittäin tärkeitä joukkueen kannalta, mutta jos koko joukkue ei osallistuisi puolustamiseen, oltaisiin heitäkin fanien
toimesta kauppaamassa muualle. Eli kuten eräs tamperelainen kiekkoikoni usein toteaa: "Kiitos kuuluu koko joukkueelle".

Hyökkäyspäässä onkin sitten mennyt hiukan heikommin. Ongelmaa on vaikea alkaa yksittelemään, mutta yksi on ollut se, että varsinaista joka pelin ratkaisevaa maalaria ei joukkueesta löydy. Tosin ei tarvitsekaan joukkueen menestyksen vuoksi löytyä, jos kuitenkin joku löytyy joka ne pelit kääntää. Tämä "snaipperin" puuttuminen vaikuttaa ehkä eniten siihen kuinka paljon väkeä virtaa halliin. Ei
pisteisiin jotka joukkue kerää. Ja onpahan tällä kaudella jälleen todistettu vääräksi sanonta "hyökkäys on paras puolustus". No, toinen sanonta väittää, että poikkeus vahvistaa säännön. Ilveksen suhteen kuitenkin on sanottava että kyllä se on puolustus paras puolustus.

Valmennusjohdosta sen verran, että ilman muuta kiitettävä arvosana papereissaan saavat kevättä kohden lähteä. Tällä kaudella tyyli on toiminut aivan eri lailla mitä viime kaudella. Viisikkopuolustus on pitävää ja maalivahtien peluutuskin on ollut huomattavasti paremmalla pohjalla. Pietilä on selvä ykkönen ja Pitkämäki pelaa silloin tällöin. Antila taas on vuokrattu Ässiin, joten hänellekin tulee peliaikaa.

Käännetäänpä sitten katse tulevaan. Ilveksen tilanne näyttää melkoisen hyvältä myöskin kevättä ajatellen. Joukkue on käyttänyt neljää kenttää lähes jokaisessa ottelussa, joten väsymyksen ei pitäisi iskeä. Suurin peikko mikä taivaalla vaanii on se, että loukkaantumisia tulee liikaa. Jobin postina on jo tullut se, että Tukio on ollut sivussa joulukuun loppuajoilta, loukkaannuttuaan nuorten MM-kisojen harjoitteluleirillä. Petr Kuchyna taas loukkaantui toisessa pelissä tauon jälkeen. Toivotaan että nämä jäävät ainoiksi. Sitten koputetaan puuta, kun mainitaan että Hautamaa ja Nikko näyttäisivät vihdoinkin pelaavan kohtuullisen ehjää kautta. Totuus on se, että koviin menetyksiin ei ole varaa. Muuten on suuri mahdollisuus siihen, että käy kylmät.

Puolustus on toiminut hyvin. Sen soisi jatkuvan yhtä hyvänä edelleenkin. Tiivis puolustus aiheuttaa melkoisen usein sen, että ottelu voitetaan. Vuotava pakisto taas on yhtä kuin pelin menetys. Vaikkakin tällä kaudella on pystytty kerran päästämään jopa kuusi maalia ja silti on voitettu. No tietenkin jos itse tekee yhdeksän niin kuuden maalin tekijän voittaa.

Hyökkäykseen saisi kevät tuoda pienen piristyksen. Ei välttämättä uutta pelaajaa, mutta nykyisille sen pienen lisän jolla niitä maaleja tehdään edes kolme tai neljä joka ottelussa. Taukoa edeltävissä peleissä ja tauon jälkeisessä Tepsi-pelissä on ollut nähtävissä otteita, jotka jatkuessaan vievät Ilveksen vielä pitkälle.

Kaiken kaikkiaan Ilves-perhe voi lähteä kevääseen hyvin luottavaisilla mielin. Playoff-paikka näyttäisi olevan jo nyt melko lähellä jos saadaan kevät pelattua edes piste per peli tahdilla. Myöskin kotietu on vielä täysin mahdollinen,
mutta mihinkään ei saa tuudittautua tai kaikki menee aivan varmasti pieleen.

Keväältä odotan parannusta otteisiin seuraavilta pelaajilta: Kuchyna (joka tosin on loukkaantunut), Smith, Miettinen, Koskela ja Welling. Jos tämä ketjullinen miehiä onnistuu parantamaan ei pitäisi olla huolen häivää. Muilta osin olen joukkueeseen vähintään melko tyytyväinen. Tosin totuuden nimissä on mainittava, että Dahlman, Hautamaa ja
Nikko saisivat saada hiukan tasaisuutta otteisiinsa.

Keväällä, mahdollisimman pian, toivoisi myös tapahtuvan seuraavien kolmen asian: TPS-kammo loppuu myös Turussa, yleisöä virtaa Hakametsään siinä määrin että katsojatavoite ylittyy komeasti ja viimeisenä toiveena se, että jatkosopimukset saadaan aikaan vielä viidelle pelaajalle: Pietilä, Pettinen, Dahlman, Helminen ja Hautamaa. Muilla
pelureilla ei niin kova kiire ole, mutta tämän viisikon varmasti moni haluaisi Ilveksessä säilyttää.

» Lähetä palautetta toimitukselle