ILV - IFK
LUK - HPK
SAI - JUK
SPO - PEL
WSH - SJS 2.00
OTT - ARI 2.30
CHI - NYI 3.30
CGY - CAR 4.00
EDM - DET 4.00

Mestis-tähdet tutuiksi: Halu, tahto ja avantouinti pistetehtailun taustalla

MESTIS / Artikkeli
Joona Jääskeläinen on tämän kauden pistepörssin kärkinimi.
Kuva © Emil Hansson www.HanssonsPhoto.net
Imatran Ketterän ketterällä pistelingolla ei välttämättä ole vielä kattavaa Mestis-kokemusta, mutta tähtiin 21-vuotias Joona Jääskeläinen kuitenkin tähtää. Kovassa vireessä liitävän imatralaispoppoon nuori hyökkääjä avasi tähänastista uraansa Jatkoajalle.

Kuten monen muunkin menestyvän kiekkoilijan kohdalla, alkoi Joona Jääskeläisenkin jääkiekkoharrastus jo hyvin varhain.

− Luistimet laitoin jalkaan ennen kuin opin edes kävelemään. Siitä se on lähtenyt.

Jääkiekko kulkee Jääskeläisellä suvussa. Isoveli on aikanaan pelannut kiekkoa ja isäkin on ollut monessa mukana.

− Isäni on pelannut kaukalopalloa ja jääkiekkoa, joten sitä kautta hallilla on tullut pyörittyä.

Ennen täyttä jääkiekkoon keskittymistä Jääskeläiselläkin oli monta rautaa tulessa.

− Jalkapalloa ja jääpalloa pelasin melko pitkäänkin, olisinko 14-vuotiaana lopettanut, hän muistelee.

Jääskeläinen on Imatran Ketterän kasvatti, mutta ison osan junioriajoistaan hyökkääjä kiekkoili Lappeenrannassa SaiPan junioreissa. Reilun 30 kilometrin matka taittui Imatralta käsin.

− Kun siirryin A-junioreihin, muutin Lappeenrantaan ja siitä asti olen asunut siellä, mutta C- ja B-junioreissa meillä oli yhteisjoukkueet. Imatralta tuli muutakin porukkaa, joten menimme kimppakyydeillä.

Ammattilaisuus on ollut nuoren Jääskeläisen tähtäimessä alusta asti. Hän tiedostaa, että se on vaatinut tiettyjä uhrauksia esimerkiksi koulutuksen suhteen.

− Koulu on kulkenut muuten ihan hyvin jääkiekon mukana, mutta toinen aste minulta hieman jäi. Tavoitteeni on kuitenkin tulla ammattilaiseksi.

− Kyllähän sitä kaikki sanoo, että hyvä olisi joku varasuunnitelma hankkia, mutta olen aina sanonut, että katsotaan sitten, kun tämä on ohi, nuorukainen toteaa.

Opiskeluille on Jääskeläisen elämässä oma aikansa ja paikkansa.

− Nyt on mennyt sen verran hyvin, että olen halunnut elää hetkessä. Opiskella kuitenkin ehtii myöhemminkin.

Kohti miesten pelejä

Juniorivuosinaan Jääskeläinen piipahti myös nuorissa Leijonissa, mutta tällä hetkellä maajoukkuekiekko ei ole ensisijaisesti tähtäimessä.

− Hyviä kokemuksiahan ne olivat, kun pääsin tapaamaan paljon erilaisia persoonia, mutta kyllä tällä hetkellä haluan keskittyä seurajoukkueisiin, hyökkääjä linjaa.

Kaudella 2015-16 Jääskeläinen sai ensimmäiset kosketuksensa miesten peleihin, kun hänelle tarjottiin aluksi lyhyttä pestiä Kokkolan Hermeksestä.

− Kerran tuli puhetta siitä, että haluaisinko lähteä kokeilemaan Mestikseen. Vastasin siihen vain, että miksi ei.

− Seuraavana päivänä tulin hallille normaalisti ja minulta kysyttiin, haluanko kolmen pelin ajaksi Hermekseen.

Ja vastaus oli selkeä "totta kai". Jos apua tarvittiin, oli Jääskeläinen valmis lähtemään.

− Siitä sitten suorilta kotiin kamoja pakkaamaan ja junaan. Kauanhan sinne junalla painoi, olisiko ollut joku kuusi tai seitsemän tuntia, ja yömyöhään perillä, hän kertaa.

Kolmen pelatun pelin jälkeen nuorelle hyökkääjälle tarjottiin loppukauden sopimusta Kokkolaan. Siinä samalla tuli Mestiskin tutuksi.

− Sopeuduin nopeasti, vaikka kaikki olikin erilaista. Toki hyvät peliminuutit auttoivat siinä, että pääsin juttuun nopeasti sisälle.

− Sain myös hyviä, minua hieman vanhempia ketjukavereita, jotka opettivat, miten pelata, Jääskeläinen kiittelee.

Kun Jääskeläinen on jäällä, pisteitä syntyy.
Kuva © Petteri Äikäs petteri.aikas@jatkoaika.com

Yksi kausi Mestiksessä toimi Jääskeläiselle oivana tilaisuutena päästä vielä yhtä sarjatasoa ylemmäs: seuraavalla kaudella nuori hyökkääjälupaus kiekkoilikin jo SaiPan liigajoukkueessa.

Nuorukainen laitettiin heti alkumetreillä melko arvokkaaseen seuraan, sillä hän pääsi suoraan ykkösketjuun Tero Koskirannan ja John McFarlandin oppeihin.

− Melko kovaan paikkaan minut siinä laitettiin. Koen, että pystyin kuitenkin vastaamaan huutoon hyvin.

Oikea asennoituminen heti alussa auttoi yli pahimpien paineiden ja sitä kautta sopeutuminen liigajäille oli melko nopeaa.

− Ajattelin, ettei minulla ole mitään menetettävää: täysillä vaan niin hyvä tulee. Se lievitti paineita.

− Olin kuitenkin ollut jo parina kesänä aikaisemmin harjoittelemassa heidän mukanaan, joten tuttuja kavereita oli paljon mukana, Jääskeläinen muistuttaa.

Ja kun kovasta pistemiehestä on kyse, syntyi tulosta myös kokeneempien pelaajien seurassa. Uransa ensimmäisen liigamaalin Jääskeläinen iski lokakuussa 2016. Onko hetki vielä tuoreessa muistissa?

− Totta kai on, ensimmäiset maalit täytyy muistaa, hän naurahtaa.

− Se oli Jyväskylässä, kauden seitsemäs tai kahdeksas peli. Se oli yllättävänkin hyvä veto. On niitä varmaan rumempiakin ensimmäisiä maaleja tehty.

Pienen lisämausteen ensimmäiseen liigakauteen toivat kansainväliset pelit CHL-sarjassa. SaiPan matkassa Jääskeläinen pelasi Saksassa ja Ruotsissa. Kun nuoruudenintoa riittää, jaksaa sitä kotimaisen sarjan lisäksi painaa ympäri Eurooppaakin.

− On aina mukava reissata joukkueen kanssa, sillä siinä tiivistyy yhteishenki. Pelit olivat myös todella piristäviä etenkin alkukauteen.

− Itselleni CHL olisi ihan tervetullut lisä kauteen, mutta joillekin se voi olla vähän siinä ja siinä. Mitä JYPin viikkoja katsoin, niin heillä saattoi olla viisikin peliä viikkoon, Jääskeläinen tuumaa.

Hyvää pöhinää Imatralla

Liigataival ei kuitenkaan SaiPassa pelatun kauden jälkeen ottanut tuulta alleen. Uutta vauhtia oli hyvä lähteä hakemaan, ja Mestiksen kohdalla vaihtoehtoja oli vain yksi.

− Koska liigapaikka ei koskaan ole varmaa, mietin, missä paikassa saisi pelata paljon. Mestis-joukkueista Ketterä oli paras vaihtoehto, Jääskeläinen kertaa.

− Kun tieto tuli, että Ketterä nousee Mestikseen, oli se koko ajan mielessä, että täällä pelataan. Tässä kohtasivat seuran ja minun halut.

Ja odotukset ovat täyttyneet. Imatralla on hyvä meno ja hyvät tyypit, ja Jääskeläisen omien sanojen mukaan seurassa on "hemmetin hyvä olla".

Eikä se olekaan mikään ihme, kun katsoo Ketterän viimeaikaista menestystä: 12 ottelun voittoputkessa sarjan kolmantena on helppo hymyillä. Mikä on imatralaispoppoon vahvuus?

− Hyvällä yhteishengellä on iso rooli. Jos virheitä tulee, niitä tulee, eikä niistä rankaista.

− Ja ollaanhan me alusta asti tiedetty, että meillä on hyvät pelaajat, Jääskeläinen toteaa.

Ketterä on kauden kuluessa nostanut toiveita jopa mitalisijoista.

− Vaikka alku ei niin lennokasta ollutkaan, olemme kuitenkin kauden kuluessa näyttänyt, miten voidaan ja osataan pelata.

− Asennetta se vaatii. Kun se on kohdillaan, pystymme viemään ketä vain tässä sarjassa, hyökkääjä uskoo.

Ketterä elää ja voi hyvin Imatralla. Imatralaisena Jääskeläinen onkin saanut seurata seuraa hyvin läheltä jo vuosia. Hyvä pöhinä on pysynyt koko ajan korkealla.

− Ja koko ajan se vaan nousee. En ole ihan varma yleisökeskiarvoista, mutta kyllä hallilla aina porukkaa on. Se on ollut aina niin, Jääskeläinen kiittelee.

− Muutama vuosi sitten, kun täällä asetettiin tavoitteeksi Mestis-nousu, on buumi siitä asti ollut nouseva.

Jääskeläinen oli itse mukana Ketterän nousutaistossa, kun hän tuli SaiPasta imatralaisten avuksi. Tavoitteet olivat silloin selkeät: paljon pisteitä, paljon voittoja.

− Mutta eihän se nousu sitten ihan pelaamalla tullut. Jos olisi ollut muutama peli enemmän, oltaisiin saatettu nousta ilman kabinettiakin, Jääskeläinen uskoo.

SaiPan paita on Jääskeläiselle tuttu juttu.
Kuva © Mikko Lieri www.lieri.eu

Avantouinti on se juttu

Joona Jääskeläisen tämän kauden tähänastinen pistesaldo on huimaa luettavaa: 43:een peliin hyökkääjä on iskenyt 56 pistettä. Sillä irtoaa koko sarjan pistepörssin toinen sija seurakaveri Jesse Juntheikin jälkeen.

Jääskeläinen haluaa antaa tunnustusta ennen muuta hyville ketjukavereille, mutta myöntää, että on hänelläkin omat henkilökohtaiset vahvuutensa.

− Uskon, että minulla vain on halua. Haluan tehdä pisteitä ja maaleja. Ja tietysti on hyvä muistaa, että pelaankin paljon. Silloin pisteitä tulee.

− Olen myös melko monipuolinen pelaaja: osaan pelata tasaviisikoin ja erikoistilanteissa, hän tuumaa.

Kuinka pistelingoksi sitten harjaannutaan? Jääskeläisen oppi on selkeä: lauo. Joka tilanteessa.

− Harjoituksissa pyrkii aina korostamaan niitä asioita, joista tykkää: lauon paljon ennen treenejä ja niiden jälkeen.

− Ja kesällä tykkään laukoa paljon vanerilta.

Parhaimmissakin pistemiehissä on aina kehittämistä. Jääskeläisellä itsellään on kaksi selkeää kehityskohtaa.

− Päällimmäisenä mieleen tulee voima ja röyhkeys, hän toteaa.

Kuten jo aiemmin todettua, keskittyy Joona Jääskeläinen tällä hetkellä täysillä jääkiekkoon. Aikaa jää kuitenkin sopivasti myös kavereille, tyttöystävälle ja vanhemmille.

− Aamulla käyn aamujäillä ja iltaisin harjoitukset ovat vapaaehtoiset. Etenkin maanantaisin pyrin käymään molemmilla kerroilla jäällä. Tietysti myös muulloinkin, jos on mahdollista. Kun ei ole koulua mukana, ehtii paremmin.

Pistetehtailun lisäksi nuorelta hyökkääjältä löytyy tahtoa ja halua myös Etelä-Karjalan hyisissä järvissä pulikointiin.

− Avantouinti on ollut tämän kauden juttu. Siihen vielä venyttelyt päälle, niin se toimii, Jääskeläinen ylistää.

Avannossa käyntiin on myös tietyt rutiinit. Peliä edeltävinä päivinä uinnit jää usein väliin.

− Yleensä käyn avannossa sunnuntaisin, kun on täysin vapaapäivä, nuorukainen linjaa.

» Lähetä palautetta toimitukselle