OTT - COL 2.00
PHI - BOS 2.30
CGY - BUF 4.30
VAN - EDM 5.00
ARI - SJS 5.00

Marko Anttila murtaa myyttiä

LIIGA / Artikkeli
Marko Anttila on ollut tasaviisikoin TPS:n tehokkain pelaaja.
Kuva © Timo Savela
Hehtaaripyssy vai vaarallinen maalitykki? Marko Anttila uusi viime kaudella piste-ennätyksensä ja on nykytahdilla laittamassa lukemia jälleen uuteen uskoon. LeKi-kasvattia on kritisoitu epätarkasta kudistaan, mutta kauden alkupuolikas on antanut selkeitä viitteitä paremmasta. Miten arvokas kaksimetrinen hyökkääjä oikeasti onkaan?

TPS:n syyskauden täsmäase on ollut Brian Willsie. Kokenut kanadalainen lunasti pelipaikan try-outin kautta, aloitti syksyn seitsemän ottelun maaliputkella ja majailee maalipörssissä jaetulla kolmospaikalla 16 osuman saaliilla.

Willsie on kantanut myös TPS:n parhaan pistemiehen kultaista kypärää valtaosan kaudesta. 24 tehopisteen Willsie on ainoa TPS-pelaaja, joka on ehtinyt ylittää 20 pisteen rajan. Kakkospaikalta löytyy Ville Vahalahden tai Corey Locken sijaan Lempäälän jätti, Marko Anttila.

- Anttila on pelannut hyvin ja voi myös sanoa, että koko ketju on onnistunut erinomaisesti, TPS-käskyttäjä Juha Pajuoja kiteyttää viitaten Anttilan, Vahalahden ja Tero Koskirannan taukoa edeltäneeseen huippuvireeseen.

Viime kaudeksi Turkuun siirtynyt Anttila ei ollut ennen Palloseuran nuttuun pukeutumista tehnyt yhdelläkään kaudella 30:a tai edes 25:ta pistettä. Pekka Virran alaisuudessa kaksimetrinen laituri intoutui kuitenkin uransa tehokkaimpaan kauteen - uusiksi menivät niin maali- ja syöttö- kuin piste-ennätyskin.

14:llä täysosumalla Anttila sivusi kauden 2007-2008 ennätystään. Maaleja pitäisikin olla kohtalainen rypäs, sillä Chicago-varaus paukutti 59 ottelussa peräti 293 laukausta. Toiseksi eniten ampunut hyökkääjä Michal Birner jäi yli 70:n kudin verran jälkeen.

Viime kauden SM-liigahyökkääjistä vain maalikuningas Tomas Zaborsky ehti ampua enemmän. Zaborsky viimeistelikin yli kaksinkertaisen maalimäärän. Suomalaisen ja slovakin maalimäärien suurta eroa selittää ainakin yksi tilasto: Anttila ampui lähes 300 kertaa, mutta onnistui suuntaamaan vain 60% laukauksistaan kohti päämäärää, eli vastustajan maalia. Päätylasit paukkuivat - paljon ja kovaa.

Tällä kaudella Anttila on jälleen henkilökohtaisia ennätyksiä rikkovassa tahdissa. Hyökkääjä jäi kuudessa ensimmäisessä ottelussa kokonaan pisteittä, mutta on sittemmin saanut nimensä ottelupöytäkirjaan 19 kertaa. Varmimmin uuteen uskoon on menossa maaliennätys, joka nykytahdilla nousee 20:n tietämille.

- Paikkoja on ollut paljon, mutta prosentit eivät vielä ole ihan sitä mitä olen odottanut. Toisaalta, turha tässä taaksepäin on katsoa - tietty määrä oppia otetaan sieltä mukaan ja jatketaan eteenpäin, Anttila sanoi lokakuun puolivälissä viimeisteltyään kolme maalia ennen TPS:n valmentajanvaihtoa.

Kommenttinsa jälkeen Anttila venyi neljän ottelun pisteputkeen ja pääsi marraskuussa taas maalien makuun. Sittemmin tahti on ollut kuusi maalia kymmeneen otteluun. Pajuoja puolestaan linjasi valmennuksen tahdoksi saada Anttilan ja Miikka Tuomaisen kaltaiset jätit vastustajan maalin eteen. Sieltä Anttila on maalinsa tehnytkin, korkeintaan viiden metrin päästä.

Puolimatkan krouvissa helpoin verrattava tilastolukema on laukaustarkkuus. Kaudella 2012-2013 tilastollisesti joka kymmenes Anttilan maalia kohti saama laukaus on uponnut verkkoon - vähintään 50 kertaa tulittaneista TPS-pelaajista tehokkaampia ovat olleet Lauri Korpikoski, Brian Willsie ja Miikka Tuomainen. Turkulaisten vakiokokoonpanosta Willsien ja Anttilan lukemat ovat kuitenkin omassa kastissaan, sillä kolmattakymmentä ottelua pelannut kaksikko on laukonut selvästi muuta joukkuetta enemmän.

Anttilalla on tässä vaiheessa kautta koossa 126 laukausta, Willsiellä peräti 155. Tilastokolmonen Vahalahti on yli 50 laukauksen päässä. Anttilan kohdalla laukausmäärä on jäämässä aavistuksen viime kauden lukemaa pienemmäksi, mutta tarkkuus on parantunut merkittävästi: 75% kaikista Anttilan laukauksista on kirjattu maalia kohti suunnatuiksi. Ahkerasti pommittavan Willsien vastaava lukema on 67%, mutta sitä oleellisempaa on Anttilan oman tarkkuuden parantuminen jopa 15 prosenttiyksikön verran.

- Hän on alkanut tehdä oikeita asioita omiin vahvuuksiinsa perustuen. Hänellä on pirun hyvä laukaus ja sen sekä kiekon suojaamisen kautta valtava hyökkäysvoima, Pajuoja taustoittaa.

- Rannelaukaus on kyllä yksi liigan kovimmista ja tuntuu, että fyysinen kuntokin on nyt erityisen kohdillaan.

Anttilan positiivisia pistelukemia korostaa numeroiden pilkkominen eri pelitilanteiden välille. Willsie on turkulaisten pistepörssin kärki, mutta tasaviisikoin TPS:n tehokkain pelaaja on ollut nimenomaan Anttila pistein 6+10. Liiganlaajuisesti kuusi maalia riittävät monen pelaajan kesken jaettuun kuutossijaan, syöttöpörssissä Anttila on jakamassa jo kakkospaikkaa Frans Nielsenin, Ville Viitaluoman ja kahden muun pelaajan kanssa. Yhteensä 16:lla pisteellä Anttila on 5-5-pörssissä Ilari Filppulan, Radek Smolenakin ja Sakari Salmisen jälkeen neljäs.

- Isossa kuvassa Anttila on aliarvostettu. Omassa joukkueesaan hän on aina ollut pidetty ja arvostettu. Jokainen joukkue haluaa aina tuollaisia isoja pelaajia, jotka pystyvät suojaamaan kiekkoa ja pitämään sen hyökkäysalueella. Lisäksi hän vielä pelaa ja harjoitteleekin hyvällä asenteella, Pajuoja kehuu.

Kaudella 2011-2012 Anttila profiloitui selkeästi enemmän ylivoimapisteiden mieheksi. Vahalahden rinnalla tehojen makuun päässyt Anttila teki 58% pisteistään ylivoimalla. Tänä syksynä meno on ollut erilaista, sillä laituri on tehnyt ylivoimapelin aikana vain kaksi pistettä. Yksi simppeli selitys tälle löytyy ylivoimaprosentteja vilkaisemalla.

- Emmehän me ole ylivoimalla olleet muutenkaan kovin hyviä. Viime peleissä on tullut onnistumisia ja juuri tauon allahan Anttila tekikin ison maalin juuri ylivoimalla, Pajuoja muistelee Anttilan kolmea tehopistettä kotiottelussa Jokereita vastaan.

Miksi Anttila on sitten alkanut löytää hyökkäystehoja vasta kahden viime kauden aikana lähestyessään 30:a ikävuotta? Voiko syy olla yksinkertaisesti siirtymisessä Ilveksestä TPS:ään? Anttilaa jo Ilveksen A-nuorissa vuonna 2004 valmentanut Pajuoja muistuttaa keskivertokiekkoilijan mitoista poikkeavan urheilijan pitkästä kehityskäyrästä.

- Muistan kun Marko lähti Lempäälän Kisasta ja tuli sitten Ilveksessä mun A-juniorijoukkueeseen. Tavallaan oikeastaan skouttasimme hänet ryhmäämme ja annoin Pietilän Sakelle vinkkiä, että täällä on nyt sellainen jättiläinen, jota kannattaa tulla katsomaan.

- Urheilullinen pohja ei Markolla ollut sitä luokkaa, mitä monilla liigan junnujoukkueiden valmennuksessa olleilla - urheilijaksi kasvaminen kesti vähän pidemmän ajan. Kyllä Marko on aiemminkin ollut hyvässä kunnossa, mutta kokonaisvaltainen urheilijaelämä on tällä hetkellä varmaan parhaimmillaan.

Tähänastisen uran paras vaihe näkyykin 27-vuotiaan otteissa. Anttila uskaltaa pitää kiekkoa, pelata koonsa avulla itselleen tilaa laitaan ja käyttää kaksimetristä vartea vipuvoimana teräville - ja aiempaa tarkemmille - laukauksilleen.

Itseluottamus osaa myös yllättää, sillä syksyllä 2012 Anttilan osalta lisääntynyt näprääminen ja nopea kääntyily hyökkäysalueen kulmissa ei ole 201-senttiselle ja 105-kiloiselle kiekkoilijalle erityisen luonnollista. Jo viime kaudella Anttila haki ajoittain läpinäkyviä poikkisyöttöjä hyökkäysalueen läpi, usein ilman onnistumista.

- Kulmapelaajaa hänestä ei kannata yrittää tehdä, vaikka hän on itse sitä vähän koittanutkin. Kun hän sillä pitkällä mailalla yrittää pelata kuviota keskelle, niin siihenhän ehtii kolme pelaajaa lyödä mailan väliin, toteaa TPS-luotsi.

Tällä hetkellä Lempäälän jätti on joukkueelleen arvokkain singotessaan kiekkoa maalille - ja ennen kaikkea sitä kohti.

» Lähetä palautetta toimitukselle