Maanantaijää, viikko 41: Kääntyviä kursseja ja puhkeavia kuplia

LIIGA / Artikkeli
Ilveksellä on kulkenut hyvin, SaiPa taas on hyytynyt alun jälkeen.
Kuva © Jarno Hietanen
Maanantaijää keskittyy tällä kertaa puimaan yksittäisten tapausten vaikutuksia koko joukkueeseen. Lisäksi muun muassa Ilveksen nykykunto on tarkkailun alla. Kääntävätkö Pelicansin pelaajamuutokset joukkueen suunnan? Miten Matti Kuparisen myynti Venäjälle vaikuttaa KalPaan? Entä onko SaiPan kupla puhjennut?

Maanantaijäällä SM-liigan tapahtumia puivat tällä viikolla Jatkoajan toimitussihteeri Tiiu Houni ja entinen SM-liigan toimituspäällikkö Timo Tolonen. Tiimin täydentää Jatkoajan toimittaja Ilari Isotalo.

SaiPa aloitti kautensa upeasti kulkien voitosta voittoon. Sen jälkeen joukkueella on kuitenkin alkanut mennä heikommin. Onko SaiPan kupla puhjennut?

Tiiu Houni: Kuplan puhkeamisesta on hieman liioiteltua puhua tässä vaiheessa. Mille tahansa joukkueelle voi kauden aikana tulla missä vaiheessa tahansa pitkiä voittoputkia, tai miksei pitkiä tappioputkiakin. Kyllähän lappeenrantalaiset onnistuivat viime keväänäkin pääsemään huikeaan liitoon runkosarjan loppuvaiheessa, mutta puristus ei lopulta ihan riittänyt pudotuspelipaikkaan asti.

Kukaan tuskin oli vielä mestaruutta SaiPalle jakamassa. Uskon kyllä lappeenrantalaisten menestyvän tällä kaudella ihan hyvin, vaikkei kärkisijoista kauden päätteeksi kovin realistista olisikaan puhua.

Timo Tolonen: Eiköhän tuo ole. SaiPa eteni komeasti voitosta voittoon ja peli oli hienoa katseltavaa. Ukot pistivät itsensä likoon ja homma toimi kuin junan vessa. Tuskinpa paatuneimmissakaan Sputnik-luolissa tosissaan vielä suunnitellaan playoff-kausikorttien hankkimista, sillä onhan tuon joukkueen nimilista melko köykäinen. Toivon todella, että lappeenrantalaiset sinnittelevät vielä keväällä mahdollisimman korkealla. Taidan ikävä kyllä toivota turhaan.

Ilari Isotalo: Mistään kuplasta puhuminen on täysin järjetöntä. SaiPa keräsi alkusyksystä pisteitä nimenomaan simppelillä ja helpolla pelityylillä, mikä toimi rakennusvaiheessa olevia joukkueita vastaan. Mitä enemmän muut liigajengit alkavat saada pelistään kiinni, sitä vaikeampaa jatkuvan liidon säilyttäminen Lappeenrannassa tulee olemaan. Jo näillä pisteillä joukkue taistelee silti tiukasti karsintojen välttämisestä, mikä on ryhmän suurin tavoite − edelleen.

KalPa myi Matti Kuparisen Venäjälle. Viime kaudella joukkueen puhuttiin myyneen mestaruutensa, kun kuopiolaiset kauppasivat Ari Ahosen rajan taakse. Kävikö nyt samoin?

Houni: Vaikka Matti Kuparinen oli erittäin tärkeä palanen kuopiolaisten hyökkäystä, en usko tämän kaupan vaikuttavan niin paljon kuin maalivahdin myyminen viime kaudella vaikutti. Maalivahti on niin äärimmäisen tärkeä palanen joukkuetta, etenkin tosipeleissä, että vaikutus on suurempi. Toki maalejakin on tehtävä, että voi voittaa, mutta uskon kuopiolaisten pystyvän jollain lailla jopa paikkaamaan Kuparisen lähdön.

Tolonen: Tällä kertaa muutos ei ole mielestäni ihan yhtä dramaattinen. Ahosen rutiinitaso tuolloin oli ihan eri luokkaa verrattuna Mikko Koskiseen. Viime vuonna mestaruus ehkä meni tuohon kauppaan, Kuparisen kaupassa ei.

Kuparinen oli SM-liigatasolle loistava kahden suunnan sentteri. Yhteispeli Sakari Salmisen kanssa toimi todella mallikkaasti. Meidän jääkiekon ystävien harmiksi näyttää siltä, että rapakon takana ei päästä pelaamaan tätä kautta ollenkaan. Tästä syystä paikkaajaksi hankittu Craig Smith pelannee ehkä koko kauden Kuopiossa. Ainakaan avauspelin perusteella mistään merkittävästä heikennyksestä ei ole kyse...

Isotalo: Näiden kahden kaupan välillä on vaikea nähdä yhtäläisyyksiä. KalPan peli tuntuu olleen alkukaudesta enemmän ja vähemmän sekaisin, joten Kuparisen myynti ei katkaissut mitään varsinaista buumia.

Tällä hetkellä kuopiolaisten ongelmat tuntuvat muutenkin olevan aivan jossain muualla kuin hyökkäyspelissä, missä leveyttä tuntuu riittävän kiitettävästi. Kuparisen perään kannattaa itkeä enintään vahvan kahden suunnan pelaamisen takia. Se on ominaisuus, joka on tällä hetkellä harvinaista herkkua liigan kärkisenttereiltä.

 

Lahdessa ovet kävivät kuluneen viikon aikana molempiin suuntiin. Pelicans teki muutoksia miehistöönsä, mutta auttavatko vaihdokset kääntämään joukkueen suuntaa? Jos eivät, mitä tarvitaan?

Houni: Uskoisin Kai Suikkasella nyt olevan tarvittavat palaset joukkueensa piiskaamiseen kohti menestystä. Maalivahti- ja puolustuspeli ovat olleet lahtelaisten suurimmat murheenkryynit. Puolustusta vahvistamaan saapui Jonas Junland, ja kun maalia tilkitsee Antti Niemi, on joukkueen suunnan pakko kääntyä pikkuhiljaa. Hyökkäyksestä joukkue menetti Ryan O'Marran, mutta sillä ei ole suurta merkitystä.

Tolonen: Suikkanen on nimenomaan tsemppivalmentaja, joka pystynee nostamaan lintuparven korkeampiin kerroksiin "kuonan" poistuttua joukkueesta. Pelicansin joukkue ei missään nimessä ole huono, siitä vaan on toistaiseksi puuttunut vielä jotain. Kenties Niemen saapuminen on se piristysruiske, jonka avulla voittoja alkaa tulla tasaisemmin. Nyt kun viisikot pystyvät luottamaan sataprosenttisesti maalivahtiinsa, tämä näkynee parantuneena itseluottamuksena ja parempana keskittymisenä ylöspäin pelaamisessa.

Isotalo: Puolustus vuotaa ja omissa soi tasaiseen tahtiin. Pelicansin alku on ollut kaikilla mittareilla katastrofi tähän mennessä, joten uudet vahvistukset eivät ainakaan lähtökohtaisesti voi viedä kuin ylöspäin.

Junland ja Niemi tuntuvat muutenkin täsmähankinnoilta lahtelaisten alakertaan. Danny Richmondista ei koskaan paljastunut vahvaa oman pään isäntää, joka olisi korvannut Joonas Järvisen aukon. Junland tuntuu puolestaan olevan jo enempi samankaltainen pelaajatyyppi Järvisen kanssa. Niemen taidoista tuskin tarvitsee edes mainita mitään. Torjujan paluu on ennen kaikkea imagollisesti valtava asia.

 

Ilves lytättiin kaikissa ennakkoarvioinnessa täysin, ja seuran ympärillä on viime aikoina kuohunut muutenkin. Tilanteeseen nähden joukkue on suoriutunut pelikentillä mainiosti. Kuinka kauan Ilves jaksaa?

Houni: Vähän sama vastaus kuin SaiPaan - hyviä ja huonoja jaksoja voi tulla kenelle tahansa. Ei Ilves mikään niin selvä heittopussi ole ollut kuin ennen kautta arvioitiin, eikä toivottavasti tule olemaan myöhemminkään kauden aikana, mutta häntäpäässä tupsukorvat majailevat joka tapauksessa. Esimerkiksi Pelicans on nyt Ilveksen takana, mutta pitkässä juoksussa lahtelaiset ovat selvästi vahvempi joukkue kuin Ilves.

Tolonen: On käsittämätöntä, kuinka hyvin Ilves on pystynyt kentällä keskittymään olennaiseen kaikesta muusta härdellistä huolimatta. Voi olla, että kohu on jopa ollut jonkinlainen voimavara. Pelaajat ovat halunneet näyttää, että Tampereen Ilves on tänä päivänä SM-liigajoukkue ja haluaa olla urheilullisesti sitä jatkossakin - aivan sama, mitä kulisseissa tapahtuu. 

Totuus on kuitenkin se, että maaliskuussa Ilves on helppo löytää sarjataulukosta omalta paikaltaan. Katseen saa rullata nimittäin alimmille riveille saakka. Sama homma on nähty niin monta kertaa, että heittopussit jaksavat porskuttaa sarjan alussa jopa kärkisijoilla saakka, mutta jossain vaiheessa vaan materiaalin kapeus iskee silmille. Toistan itseäni ja sanon samat sanat mitä hieman ylempänä SaiPankin osalta: Toivon todella, että Ilves sinnittelee mahdollisimman korkealla mahdollisimman pitkään, mutta eiköhän sijoitus valahda sinne alimpaan kolmannekseen - SaiPan kaveriksi.

Isotalo: Kylmä fakta on, että Ilves pelaa tällä hetkellä ylärajoillaan. On ollut kuitenkin hienoa nähdä. että alkukauden sekoilut seurajohdon puolella on onnistuttu kääntämään näinkin vahvasti henkiseksi voimavaraksi joukkueen sisällä.

SaiPan ohella Ilveksen tavoite on kuitenkin yhä jossain muualla. Se, kuinka hyvin joukkue onnistuu napsimaan nyt pisteitä, vaikuttaa suoraan siihen, kuinka syvään Tampereella uskalletaan keväällä hengittää.

Maalivahdin rooli on haastava ja aina erityistarkkailun alla. Toisaalta kassari voi olla joukkueen sankari, toisaalta taas leimautua helposti pahimmaksi epäonnistujaksi. Valitse yksi maalivahti SM-liigasta; mitä terveisiä lähettäisit hänelle?

Houni: Juuso Riksman, pysy terveenä. Kahden joukkueen menestys riippuu sinusta.

Tolonen: Richard Ullberg, perjantaista lähtien olet varmaan osannut olla höntyilemättä rännikiekkoihin liian aikaisin? Konkari koulutti nuorukaista kovalla kädellä, mutta elämä ja peli opettaa. 

Isotalo:  Held og lykke Simon! Terveiset lähtevät Lukon kakkostorjujan statusta vielä kantavalle Simon Nielsenille. Nuori tanskalainen syrjäytti viime kaudella jo Mika Norosen ja nyt tekemässä samaa Rauman kultapoika Petri Vehaselle. Se ei ole kuitenkaan helppoa. Kärsivällisyys ja kylmäpäisyys voi kuitenkin parhaimmillaan johtaa tilanteeseen, jossa nuori juutti huomaa syrjäyttäneensä Euroopan parhaan veskan, kun kevään tosipelit alkavat.

 

Aiemmat Maanantaijäät:

Maanantaijää, viikko 40: Sijoitusruletti pyörii

Maanantaijää, viikko 39: Terveisiä pettymyksille

 

» Lähetä palautetta toimitukselle