Leijonat kellistivät niukasti Venäjän

MAAJOUKKUE / Artikkeli
Leijonat jatkoi torstaina alkanutta kiekkokauttaan siitä, mihin Helsingissä jäätiin. Peliotteet ovat ymmärrettävästi kaukana valmiista, mutta osaaminen oli kuitenkin kaukalossa esiintyneistä joukkueista parasta ja plakkariin putosi kolme pistettä. Venäjä kaatui Ceska Pojistovna-turnauksen kakkoskierroksella Prahassa jalkapallonumeroin 2-1.

Ykkösketju ensierän terhakin

Ottelun ensimmäinen tilastomerkintä kirjattiin jo runsaan puolikkaan peliminuutin jälkeen, kun Venäjän Valeri Karpoville määrättiin kahden minuutin tuomio mailasta kiinnipitämisestä. Suomen ykkösviisikko Juha Lind-Petri Pakaslahti-Mika Alatalo, Tom Koivisto-Mikko Luoma sai ylivoimapelin heti kulkemaan. Parhaan tekopaikan itselleen loi Alatalo. Röyhkeä nousu maalin kulmalle saattoi kiekon kuitenkin ainoastaan torstaina huikeat 45 torjuntaa poimineen maalivahdin, Maksim Sokolovin suojiin.

Suomi siirtyi johtoon ajassa 8.05. Prahan lauantain pirtein suomalaisketju, Pakaslahden ykkönen, pelasi hyvää ja liikunnallista vaihtoa. Joukkueen ainoat todelliset olympiaehdokkaat Alatalo ja Lind sinkoilivat laidalta laidalle ja aiheuttivat kiirettä venäläispakeille. Kiekko saatiin keskialueella omille ja siniviivan yli tultiin vauhdilla. Lind uurasti laidassa ja Alatalo sai päädyssä kiekon. Nopea oivallus vapautti keskeltä Pakaslahden. Huonossa tasapainossa ollut Sokolov liukui keskemmälle maaliaan ja Jokeri-sentteri napautti älykkäästi kiekon sisään auki jääneestä etukulmasta.

Venäjän vastaus tuli vajaat kymmenen minuuttia myöhemmin. Suomen keskikenttä hieman uinahti ja Andrei Razin löysi hyvällä läpisyötöllä siniviivasta Aleksandr Goltsin. Pasi Petriläiseltä ja Arto Tukiolta puuttui tilanteessa porrastus täysin ja Golts oli hetkessä metritolkulla karussa seisovilta puolustajilta. Notkea ranneharhautus pudotti Niklas Bäckströmin jäihin ja Golts luikautti pelivälineen läpiajonsa päätteeksi tolpan vierestä reppuun.

Somervuoren voittomaali toisessa erässä

Toisen erän puolivälissä Leijonat pääsivät pelaamaan ensin ylivoimaa Jevgeni Fedorovin kaksiminuuttisen ajan. Tämän punanutut vielä kestivät, mutta vain 14 sekuntia Fedorovin jäähyn päättymisen jälkeen Aleksandr Prokopjeville vihelletty kakkonen oli liikaa. Kiekko liikkui hienosti väsymyksestä jähmeätä venäläisnelikkoa vastaan. Kimmo Lotvonen tarjosi 20 senttiä lyhyemmälle pakkiparilleen Tuukka Mäntylälle vetopaikan ja Mäntylä täräytti suoraan syötöstä. Matala laukaus muutti suuntaa venäläispuolustajan luistimesta ja Sokolov sylki patjoistaan kiekon kauas ja keskelle. Maskimies Eero Somervuori kiitti ja käytti maalivainuaan siirtämällä laatan neljästä metristä puolittain avoimeen maaliverkkoon. Voittomaali 2-1 ajassa 33.07.

Päätöserä jäähysumaa

Kolmatta erää sotki suuresti erässä vihelletyt kuusi jäähyä, kolme kummallekin joukkueelle. Suomesta kahdeksan ja puolen minuutin sisällä tunteitaan kehoitettiin jäähdyttämään Teemu Elomo, Niklas Hedberg ja Tony Salmelainen. Venäläisiä rangaistuja olivat Maksim Soutshinski ja korkeasta mailasta 2+2 saanut Juri Dobrytkin. Dobrytkinin maila nousi lämärin saattona tahattoman, mutta erittäin vaarallisen näköisesti Arto Tukion kasvoihin. Tukiolla on kypärässään visiiri, mutta lapa kohosi silti silmien seudulle, sillä huitaisu tuli alhaaltapäin ja Tukio oli etukumarassa asennossa. Toivoa sopii, että puolustajan näköelimet välttyivät osumalta.

Päätöserän laukaukset menivät Venäjälle 13-6, mutta hirvittävän lujille ei Bäckström silti joutunut. Pahimpia tilanteita olivat parin metrin päässä maalista väännetyt monen miehen ruuhkat, joissa kukaan ei tuntunut tietävän, missä kiekko on. Määrätietoisuutta ja ratkaisuvalmiutta venäläisten pelistä kuitenkin puuttui ja pahasti. Lopullisesti kiri hiipui tuohon Dobrytkinin viisi minuuttia ennen loppua saamaan jäähypariin.

Ottelun tshekkiläinen päätuomari Milan Mihar käytti pilliään varsin ahkerasti. Molempien joukkueiden saamat seitsemän kahden minuutin jäähyä vaikuttivat omalta osaltaan siihen, että loisteliasta ja tasapainoista pelinrakentelua ei nähty. Vaikka pelistä tulikin rikkonainen, hyvä merkki kuitenkin on, että kahvaa yritettiin kitkeä. 14 jäähystä kutakuinkin puolet täyttää niin sanotun kahvajäähyn (koukkaaminen, kiinnipitäminen, mailasta kiinnipitäminen jne.) tunnusmerkit. Suomalaisista suurimmissa vaikeuksissa oli Bluesin pakkipari Juha Gustafsson-Niklas Hedberg. Kumpainenkin joutui kahdesti pysäyttämään vastustajan kielletyillä konsteilla.

Yleisradion lyhyehkö tv-kooste ei juuri Suomen ylivoimapelillä herkutellut, mutta joka tapauksessa yhtäkin yv-onnistumista voidaan pitää edes kohtuullisena tuloksena vähämaalisessa ja vieläpä vasta kauden toisessa ottelussa. Leijonien alivoimapeli puolestaan toimi sitäkin paremmin. Siniviiva suljettiin tappavan tehokkaasti koko ottelun ajan kolmen miehen voimin eikä vastustaja päässyt edes yrittämään ylivoimakuvionsa rakentamista. Naapurimaataan edellä Suomi oli myös erityisesti kulmapelissä ja laitojen lähellä. Aloituspisteissäkin onnistuttiin yllättävänkin hyvällä prosentilla. Keskialueen hallitsijasta ei ottelussa saatu selvyyttä, sen verran tarkasti ja riskittömästi molemmat joukkueet siniviivojen välisellä alueella pelasivat.

Peli vielä hakusassa

Tv-koosteessa eivät kaikki kentälliset yhtä runsaasti näkyvyyttä saaneet ja vaikkapa Kuhta-Pirnes-Immonen-ketjun pelistä on vaikea antaa kokonaisanalyysiä. Selville kuitenkin tuli, että valtamerenylittäjät Lind ja Alatalo ovat jo nyt hyvässä vireessä ja Pakaslahti on mainiosti mukana Euro Hockey Tour-tasolla. Tommi Turunen istui kelpo tavalla HPK-kaksikko Somervuoren ja Santalan toiselle laidalle flunssaisen Antti Miettisen tuuraajaksi. Turnauksen toinen suomalainen maalivahtidebytantti Niklas Bäckström osoitti, että vaikka Jussi Markkanen ja Pasi Nurminen siirtyivätkin NHL-jäille, löytyy Euroopasta yhä kyvykkäitä veskareita leijonanuttuun. Bäckström pysäytti 32 laukausta ja antautui vain Goltsin läpiajoon, joten hän voi olla tyytyväinen ensiesiintymiseensä.

Vauhtia ja taklauksia Leijonien pelistä vielä puuttui. Ottelua voisi hyvin kuvailla termillä tylsä, sen verran unettavaa meno kaukalossa oli. Molempien joukkueiden pelinrakentelu oli varsin laiskaa ja hyökkäykseen lähdöt olivat puolin ja toisin totaalisen mielikuvituksettomia. Univelkaisen tv-katsojan olikin työskenneltävä hereillä pysyäkseen eikä hallin 1500-päinen yleisökään suuria tunteita metelöinyt. Kahdesta heikosta joukkueenraakileesta Suomi oli juuri numeroiden osoittaman eron vähemmän huono ja juuri pykälän verran yritteliäämpi. Monet pelaajat näyttivät kuitenkin lähinnä odottelevan liigakauden alkua kuin taistelevan antaumuksella maajoukkueen kunniasta.

Huomenna Suomi kohtaa turnauksen päätösottelussa isäntämaa Tshekin. Mikäli Tshekki voittaa lauantain iltaottelussa varsinaisella peliajalla Ruotsin, on huomisessa ottelussa panoksena Ceska Pojistovna-turneen voitto. Sen varmistamiseksi Suomelle riittäisi jo tasapeli. Turnausvoitto ja Euro Hockey Tourin paalupaikka voi toki varmistua Leijonille jo tänään, mikäli Ruotsi riistää isänniltä pisteenkin.

» Lähetä palautetta toimitukselle