Lännen yllätyspari, San Jose vastaan Calgary

NHL / Artikkeli
Liigan varmasti kovimmasta yllätyksestä vastaavat Läntisen konferenssin finaaleihin yltäneet joukkueet, joilta ei odotettu ennen kautta yhtään mitään. Kauden edetessä on kuitenkin käynyt selväksi, että ennen ylenkatsotut pelaajat ovatkin kovia pelimiehiä, jotka ansaitsevat kaiken saamansa menestyksen.

Läntisessä konferenssissa on käynyt selväksi, millä keinoin tämän kauden Stanley Cup-pudotuspeleissä voitetaan. Ei ylivertainen taito, ei kilpikonnapuolustus vaan koko joukkueen liikkeeseen ja kovaan fyysiseen peliin perustuva aktiivinen tyyli on tehnyt kahdesta vähemmän nimekkäästä yhdistelmä lännen parhaat joukkueet vuonna 2004. Jos maailmasta löytyy henkilö, joka veikkasi kauden alussa San Josen ja Calgaryn olevan Läntisen konferenssin finalistit, täytyy nostaa hattua.

Runkosarjassa joukkueet tahkosivat neljä kertaa ja, kuten arvata saattoi, kummallakin on niistä kaksi voittoa. Maaliero oli San Josen hyväksi 10-9, mikä kuvastaa hyvin lähtöasetelmia tähän pudotuspelisarjaan. Tasaista oli myös edellisessä ja ainoassa keskinäisessä pudotuspelikohtaamisessa vuonna 1995. Silloin San Jose meni ensimmäiseltä kierrokselta jatkoon seitsemännen ottelun jatkoaikamaalilla.

Kumpikaan joukkue ei hyytynyt isoja nimiä vastaan

Calgary oli kiistatta altavastaaja edellisessä sarjassa Detroitia vastaan. Ensimmäisessä ottelussa se oli pahasti jyrän alla, mutta otti siitä huolimatta elintärkeän voiton jatkoajalla. Toinen peli meni samalla kaavalla, mutta sillä kertaa Detroit käytti paikkansa hyväkseen ja tasoitti sarjan. Kolmas ottelu oli sarjan pelillinen käännekohta. Calgary pääsi kotikaukalossaan vihdoin takaisin kiinni omaan peliinsä ja otti ansaitusti tarvittavat kolme voittoa seuraavista neljästä ottelusta.

Flamesillä on riveissään kolme näkyvää playoff-sankaria. Jarome Iginla on pudotuspelien pistepörssin kärkisijalla, Miikka Kiprusoff on pitänyt maalinsa puhtaana viimeiset kaksi ja puoli tuntia ja Martin Gelinasilla on tilillään sekä kaksi tasoitus- että voittomaalia, molemmat ratkaisevien pelien jatkoajalla. Yhtä suuria sankareita ovat kuitenkin lähes puskista NHL:n kovimpia hyökkääjiä vastaan kentälle ilmestyneet puolustajat Mike Commodore, Steve Montador ja Brennan Evans. Heikkoa lenkkiä ei Flames-miehistöstä löytäisi edes Sherlock Holmes, vaikka varamiehiä on siis jouduttu etsimään vakiomiesten Toni Lydmanin, Denis Gauthierin, Chris Simonin, Dean McAmmondin ja Steven Reinprechtin parannellessa vaivojaan.

Runkosarjan kakkonen, Sharks, lähti joidenkin asiantuntijoiden mielissä altavastaajana sarjaan Coloradoa vastaan, mutta näytti heti ensimmäisissä otteluissa, ettei kauden menestys ole tullut onnella. Erityisesti liekeissä oli ykkösketju, jossa veteraanihyökkääjä Vincent Damphousse takoi huimat tehot Patrick Marleaun ja Niko Dimitrakosin säestäessä. Myös Jonathan Cheechoo on ollut tulikuuma, tehden kaksi upeaa maalia jotka nähdään vielä useita kertoja television maalikimaroissa. Evgeny Nabokov maalissa oli käytännössä ohittamaton, maalikeskiarvo Coloradon tasoista joukkuetta vastaan oli uskomattoman alhainen 1,01.

Loukkaantumiset vaivaavat myös Sharksia, Avalanchea vastaan sivussa olivat mm. Scott Thornton ja Alyn McCauley. Tämä ei kuitenkaan menoa hidastanut, vaan paikkaajiksi nostetut Marcel Goc ja ensimmäisen pudotuspeliottelunsa pelannut Jim Fahey hoitivat omat tonttinsa mainiosti. Goc jopa teki sarjan voittaneen maalin kuudennessa ottelussa. Nuorella saksalaisella on nyt kaksi pudotuspeliottelua tilillään, joissa hän on saalistanut tehot 1+1. Syöttöpiste tuli Blues-sarjan voittomaalista.

Odotettavissa kovaa vääntöä

Sarja San Josea vastaan tulee Flamesin kannalta olemaan kaikin puolin mielenkiintoinen. Ensimmäisen kerran se kohtaa joukkueen, jonka peli ei perustu taitoon, vaan vastustaja iskeekin Calgaryn omilla aseilla. Aivotärähdyksestä kärsivän Lydmanin saaminen mukaan olisi todella tärkeää, sillä nykyinen, kokematon ja kiekollisena heikko pakisto saattaa ajautua vaikeuksiin San Josen jatkuvan prässin alla. Loukkaantuneista kuitenkin vain Simonin odotetaan varmasti palaavan kentälle jossain vaiheessa Sharks-sarjaa.

Myös Sharks on päässyt tiputtamaan paperilla erittäin nimekkäät ryhmät kesälomalle. Calgary onkin haasteena eri luokkaa. Nimettömämmän joukkueen kohtaaminen ei saa enää tässä vaiheessa kautta olla syy asennoitua peleihin huonosti. Jokaisessa ottelussa jokainen vaihto täytyy pelata vähintään täysillä, ja samalla pitää ratkoa maalinsuulla pelaava ongelma. Ehkäpä maalivahtivalmentaja Warren Strelow voi kertoa, mistä Kiprusoffille menee sisään.

Oman latauksensa tuo mukanaan kahden tärkeän tämän kauden sankarin historia kalifornialaisryhmässä. Vaikka mistään kostosta tai katkeruudesta ei voida puhua, valmentaja-toimitusjohtaja Darryl Sutter haluaa taatusti näyttää kyntensä entiselle seuralleen. Miikka Kiprusoff voi kylmänviileillä torjunnoillaan puolestaan kiittää San Josea kaupastaan pois kolmosvahdin paikalta ykköseksi – ja pudottaa sen jatkosta.

Toisaalta monet Sharksin pelaajista haluavat varmasti näyttää, etteivät he ainakaan huonompia ole Ron Wilsonin alaisuudessa kuin entisen valmentajansa uusi joukkue. Esimerkiksi Alexander Korolyuk sai kokea miltä tuntuu joutua Sutterin koirankoppiin, nyt hänellä on mahdollisuus osoittaa entisen valmentajansa olleen väärässä hänen suhteen.

Kumpikaan joukkue ei anna milliäkään periksi, mutta kestääkö toisen fysiikka paremmin? Nouseeko San Josen hienoinen etu yksilötaidossa ja erikoistilanteissa ratkaisevaksi tekijäksi? Peseekö Kiprusoff tällä kertaa Nabokovin? Nöyryyttääkö Iginla Hannania tai ehkä Marleau Regehriä? Pysyykö Sharks ehjänä Calgaryn kovien taklaajien kurituksessa? Ehtivätkö Calgaryn hieman hitaammat puolustajat Sharksin väkkäröiden hyökkääjien eteen?

Ottelusarja ratkeaa muutaman taisteluparin kautta. Scott Hannan saa varmasti tehtäväkseen eliminoida Iginlan. Hannan neutralisoi lähes täysin Peter Forsbergin, joka turhautui Sharks-puolustajaan ottaen useita jäähyjä. Jos Iginla onnistuu paremmin Hannania vastaan kuin Forsberg, hänet arvostetaan yhä korkeammalle NHL-pelaajien hierarkiassa. Jos Hannan jättää Iginlankin varjoonsa, media ja sitä myöten suuri yleisö saattaa vihdoin huomata minkä tasoinen puolustaja on kyseessä. San Josessa Hannanin arvo on tiedetty jo monta vuotta.

Toinen taistelupari on ehdottomasti Kiprusoffin ja Nabokovin välinen taistelu. Kaksi tulikuumaa maalivahtia joista molemmat Strelow’n koulusta. Pettävätkö toisen hermot, sammuvatko jommankumman liekit? Tässä nähdään varmasti taistelupari vailla vertaa.

Kolmas kamppailu nähdään varmasti valmennuspuolella. Sutter on jättänyt Sharksiin valtaisan perinnön, jonka myötä Ron Wilsonilla oli hyvä maaperä ajaa oma tyylinsä sisään. Työnteko ei ole kummallekaan joukkueelle vieras asia. Vaikka molemmat joukkueet perustavat pelinsä hyvään maalivahtipeliin ja tiukkaan puolustukseen maustettuna nopeilla hyökkääjillä, voidaan pelin taustalta löytää hienoisia eroja. Sharks on enemmän kiekon hallussapitoon pelinsä perustava joukkue, joka pyrkii tainnuttamaan vastustajansa räväkällä alulla. Calgary joukkueena perustaa peliään enemmän Sutterin dogmien mukaisesti vastahyökkäyksiin.

Loppujen lopuksi sarja tarjoaa varmasti äärimmäisen vauhdikasta, fyysisesti kovatasoista ja loppuun asti viihdyttävää kiekkoa, jossa nähdään huimia yksilösuorituksia jokaisella rintamalla.

» Lähetä palautetta toimitukselle