SM-Liigassa on parina viime kautena koettu monia uudistuksia ja kokeiluja. Sääntöjä on rukattu ja niitä on testattu, mutta aina vasta kauden alkaessa, miksi näin? Miksi SM-Liiga tekee sääntömuutokset aina vasta kesällä? Paras aikataulu sääntömuutosten toteuttamiseksi olisi, että niitä jo edellisenä talvena suunniteltaisiin ja testattaisiin erilaisissa koeotteluissa keväällä kauden loputtua. Nyt päätökset tehdään kesällä, uusia sääntöjä testataan syksyn harjoituspeleissä ja viimeistään jouluna - kesken kauden - säännöt muuttuvat taas. Mitä SM-Liiga edellä, sitä Jääkiekkoliitto perässä. Liitto seuraa päätöksissään Liigaa kuin hai laivaa.
Kausi 00-01
Viime kaudella käytössä ollut kiekko katsomoon -sääntö oli jo etukäteen floppi. Ammattipelaajien pitäisi kuulemma tietää miten kiekkoa käsitellään, ja ettei sitä turhaan lauota katsomoon; totta toinen puoli. Tämä sääntöhän oli vain katsojien turvallisuuden vuoksi. Tuomareillahan oli jo käytössään sääntö, joka oikeuttaa rankaisemaan tarkoituksella kiekon suoraan pleksin yli laukaisevaa ja näin peliä viivyttävää pelaajaa. Mutta montako kertaa tätä sääntöä on nähty käytettävän?
Sukellusjäähy sen sijaan on aiheellinen. Tämä sääntö oikein käytettynä ja tulkittuna varmasti vähentää teatteriesityksiä kaukalon sisäpuolella. Filmaaminen ei kuulu jääkiekkoon; se kuuluu teatteriin, televisoon ja elokuviin, joissa sen on tarkoitus viihdyttää katsojia.
Kausi 01-02
Tällä kaudella käyttöön otettava nopea aloitussääntö on sentään testattu jo useampaan otteeseen. Nuorten kisoissa, viime vuoden Tampere Cupissa jne. Mutta miksi tällainen sääntö? Sääntöhän on tarkoitettu vain siihen, että ottelut eivät venyisi turhan takia. Kun aikanaan erätaukoja pidennettiin, todettiin että yleisöhän on tullut viihtymään kiekko-otteluun ja on varmasti varannut ajan sille. Nyt yleisö ei enää sitten kai viihdykään, kun samaisen kommentin antaja tahtoo tällä kertaa nopeuttaa peliä. Tuuliviirikin osaa paremmin päättää suuntansa. Toivottavasti tämä sääntö on ja pysyy eikä sitä poisteta jollakin maaottelu- tai joulutauolla. Tai sitten sitä ei koskaan oteta käyttöön
SM-Liigassa. Sääntö on tai ei ole, sitä ei muutella kesken kauden.
Jatkoajan pisteytyksen edut ja haitat Suomessa ovat vielä osoittamatta. Kauden aikana nähdään kuinka joukkueet ja katsojat ottavat tämän uudistuksen vastaan. Millä tavalla tämä uusi sääntö vaikuttaa pelin viimeisiin kymmeneen minuuttiin ja kuinka se muuttaa sarjataulukkoa ja nostaa joukkueiden pistemäärää viime kaudesta? Tämä sääntö saattaa jopa aiheuttaa sen, että SM-Liigan runkosarjan piste-ennätys paranee. Kauden aikana kaikki selviää.
Tulevalla kaudella tuomareita on jälleen kerran painotettu kiinnittämään huomiotaan tarkemmin pelaajien turvallisuuteen. Taklaukset pään, kaulan ja niskan alueelle ovat ehdottoman vaarallisia kuten myös selkään taklaaminen. Mailaa ei ole tarkoitettu kahvaamiseen eikä ylhäällä pitämiseen. Suurta ihmetystä aiheuttaa aina pelaajien tilitys korkeasta mailasta johtuvista rangaistuksista. Miksi maila heiluu ties missä kun kiekko on jäässä, ja maila kuitenkin on tarkoitettu kiekon pelaamiseen?
Videotarkastus
Tämä on sääntö, joka aiheuttaa paljon porua. Ihmetellään, miksi joukkueet eivät saa vaatia videotarkastusta, ja miksi se on vain ukkoylijumalien eli päätuomareiden päätäntävallassa? Mutta millaiseksi peli menisikään, jos jokaisen tiukan tilanteen, tolppa- tai ylärimalaukauksen
jälkeen olisi liuta pelaaja penäämässä videotarkastelun perään?
Mikä tähän sitten voisi olla ratkaisu? Jos joukkue aiheettomasti pyytää videotarkastusta, siitä rangaistaisiin 2' joukkurangaistuksella? Tämäkään ei oikein toimi. Miksi antaa etua toiselle joukkueelle kun kukaan ei ole tehnyt virhettä. Kyllä tuomareiden diktatuurin korostaminen tässä asiassa on aivan perusteltua. Hieman lisää rohkeutta tuomareille soittaa "yläkerran kaverille" niin hyvä sääntö tämä on.
Kuka päättää?
Moneen kertaa tulee mietittyä, kuka kaikki sääntöuudistukset todella päättää, miksi ja kenen hyväksi? Pitääkö Suomen pääsarjan olla joku testisarja kaikille uusille "humputuksille"? Suunnilleen kaikki uudet sääntömuutokset on seurojen puolesta tyrmätty, mutta liigahallitus ja muut päättävät elimet ovat omalla päätäntävallallaan runnoneet päätökset läpi. Kannattaisikohan joskus tietyissä peliin vaikuttavissa
asioissa kuunnella pelaajienkin mielipidettä? Pelaajat ovat kuitenkin ne, jotka lajin tekevät mielenkiintoiseksi, ja joiden takia yleisö tulee peliä katsomaan.
Muuttuvatkohan asiat, kun Liigan erotuomarijohtaja Jarmo Jalarvo siirtyy muihin tehtäviin jääkiekon parissa? Mikä on uuden kurinpitopäällikön Veli-Pekka Ketolan panos suomalaiselle jääkiekolle? Jalarvon seuraajasta ei julkisuuteen ole juurikaan tippunut tietoja. Jatkoaika taisikin jo Liigan sisäpiiristä saamiensa tietojen mukaan paljastaa SM-Liigan tarkimmin varjellun salaisuuden, Jalarvon seuraajan. Nimi selviää virallisesti kun nuija on
kolahtanut pöytään.
Tuomarit ovat tässä leikissä vain statistin roolissa. Päätökset tehdään kabineteissa, joihin tuomareilla ei ole asiaa. Kuuliaisesti vain sovelletaan joka kausi ja jopa kesken kauden muuttuvia sääntöjä. Kenen etu tämä on? Suuren yleisön silmissä kaikki kaatuu tuomareiden niskaan ja todelliset syylliset istuvat tyytyväisinä katsomossa katsomassa kättensä jälkiä pesten samalla omat kätensä näistä sotkuista.
Milloinkohan näkisimme esimerkiksi kaksi sellaista kokonaista kautta, jona aikana jääkiekon sääntöjä ei Suomessa muutettaisi ollenkaan?
Loppuun viikon sääntökysymys: Hyökkäävän joukkueen pelaaja on maalivahdin alueella. Puolustavan joukkueen pelaaja laukaisee kiekon omaan maaliinsa, mikä on tuomarin ratkaisu?
Kuinka moni teistä tietää, että maali hylätään?
