Kovaa peliä Bostonissa: Back in business

Muut Sarjat / Artikkeli
Kuva © Jesper ja Julius Mattila
Presidentinvaalit on käyty ja Mattilan kaksosista myös Julius on päässyt takaisin tositoimiin loukkaantumisen jälkeen.

Pienen tauon jälkeen palataan taas asiaan niin jäällä loukkaantumisen jälkeen, mutta myös kirjoituspuolella. Pääasia meidän matkalla lienee jääkiekko, mutta aloitetaan nyt silti kuumalla puheenaiheella nimeltä Donald Trump.

Varmasti moni suomalainen jakaa näkemyksen veljesten kanssa siitä, että kun kuulee nimen Donald Trump, niin mieleen pomppaa ajatus hieman ylimielisestä miehestä istumassa sen kuuluisan pöydän takana, jonka takaa monta kertaa sormi on osoittanut milloin kutakin sanoen ne kuuluisat sanat: "you are fired." Itselle ainakin kun paikalliset kysyvät mielipiteitä ehdokkaista, niin parempi varmasti vain sanoa, että ei ole liikaa perehtynyt vaaleihin. Täällä asuessa Trumpin valinnan näkee varmasti kohtalaisen eri tavalla kuin Suomessa, mutta ylpeästi voi todeta, että jälleen kerran Suomessa asiat on kohtalaisen hyvin. Jäädään odottelemaan tuleeko kuuluisa muuri vai ei USA:n ja Meksikon rajalle.

Sitten pelihommiin. Mulla (eli Juliuksella) vielä yksi peli oli ns. poppariosastolla nilkkavamman vuoksi, jonka jälkeen pääsin takaisin kuvioihin mukaan. Onneksi toipuminen tapahtui jopa kaksi viikkoa alkuperäistä aikataulua nopeammin, joten kokonaan hulluksi ei kerinnyt tulla.
Viimeinen peli ennen paluuta oli New Hampshirea vastaan.

Game 12 BC vs. UNH 5-3 voitto.
Peli oli tiistai-iltana, jota ennen joukkue oli palannut kello 3.00 sunnuntaiaamuyönä Mainesta. Väsymys näkyi ottelussa, mutta voitto taskuun ja seuraavana päivänä täysi lepo kaikilla.

Viikon aikana meikäläinen pääsi ensimmäistä kertaa täysipainoisesti luistelemaan ja Punainen Risti –organisaatio (kontaktikielto) menetti yhden jäsenen toivottavasti koko loppukauden ajaksi.

Viikon seuraava peli oli Arizona Statea vastaan. Se oli historian ensimmäinen kohtaaminen meidän välillä. Arizonan program on vasta muutaman vuoden vanha, ja he ovatkin itsenäinen joukkue, eli he eivät kuulu mihinkään konferenssiin. Ensi kaudesta alkaen kuuluvat, mutta tämä kausi on heille viimeinen itsenäisenä joukkueena.

Game 13 BC vs. ASU 3-1 voitto.
Voitto taskussa me suuntaamme ensi vuonna aavikolle pelaamaan Arizonaa vastaan, joten pelit pelataan back-to-back vuosina molempien kotihallissa.

Arizona-peli oli ns. viimeinen helpompi peli. Nyt meillä alkaa tiukka rupeama, ei pelitahdissa, mutta laadussa. Jokainen vastustaja ennen joulua kuuluu kärkipään joukkueisiin omassa konferenssissaan, ja jokaisesta voitosta joutuu oikeasti tosissaan pelaamaan.

Kovemmista vastustajista saimmekin esimakua seuraavassa pelissä Harvardia vastaan. Me olimme 3. national rankingissa ja Harvard 9. ennen peliä. Peli oli viikon ainut, perjantai-iltana, joten vauhti oli myös sen mukaista. Omasta mielestä kovatempoisin peli tähän asti, mitä olen täällä pelannut.

Game 14 Harvard vs. BC 2-5 häviö.
Fiksut pojat osasivat pelata myös lätkää. Meiltä joukkueena ei paras peli, mutta silti täytyy myöntää, että he ansaitsivat voiton. Näin ollen meidän kymmenen ottelun tappioton putki päättyi.

Seuraavalla viikolla tiistaina suunnaksi asettuu Connecticut, jossa on oman konferenssimme tärkeä ottelu. Oman konferenssin pelit painavat national rankingissa enemmän kuin non-conference-pelit. Paikallinen tyyli, ja me emme edes tiedä, miten varsinainen pistelasku tai ranking–järjestelmä toimii. Sen verran olen saanut selville, että voitto hyvä-rankingista joukkuetta vastaan tuo enemmän pisteitä kokonaisrankingiin kuin voitto huonompi-rankingista joukkuetta vastaan. Siis voitot ovat jollakin tavalla eri arvoisia keskenään, mutta voitolla rankingissa ei ainakaan alaspäin joudu. Pelejä kannattaa siis voittaa myös täälläkin.

Peli itse oli Hartfordin kaupungissa, johon matkasimme maanantaina. Yksi yö lisää hotellissa, king-size-sänky sen kuin jaksaa mieltä miellyttää.

Game 15 UCONN vs. BC 2-5 voitto.

Analyysinä ottelusta ansaittu voitto. Jokaisella osa-alueella olimme parempia. Vierasvoitto, vielä melko selvästi hävityn viime pelin jälkeen, oli todella tärkeä meille. Toivottavasti tästä suunta on takaisin voittojen tielle.

Lätkän ohella veljekset, uskallan jopa sanoa, että enemmän meikäläistä varten, saivat vieraan koti-Suomesta, kun mun tyttöystävä Elli saapui meitä (mua) katsomaan. Tekemistä ja puhuttavaa riitti paljon ja äkkiä ne tunnit kävivät vähiin. Ja niin, yhteisiä shoppailureissuja kertyi vain pari kappaletta, joista omasta mielestä selvisin vähintäänkin kiitettävän papereilla (toivottavasti ei ainut kiitettävä syyslukukaudella).

Vierailun kohokohdaksi tarvitsee mainita Boston Bruinsin kotipeli Winnipegiä vastaan. Tyttöystävälle ensimmäinen NHL-ottelu ja itsellekin pitkästä aikaa oli todella kiva päästä katsomaan ammattimiesten touhua paikan päällä. Seuraavaa kertaa odotellessa...

Ja olihan Jepukin meidän mukana, se tykkäsi pelistä myös!

Koulun puolesta on ollut todella hiljaista, johtuen mm. Kiitospäivästä eli Thanksgivingistä, jonka takia viimeisimmällä viikolla oli vain yksi koulupäivä. Monet oppilaat lähtivätkin jo viikkoa edeltävänä viikonloppuna kotiin tapaamaan perheitään. Jepun kanssa Thanksgiving vietettiin joukkuekaveri Colin Whiten ja hänen serkkujensa luona Conneticutista.

Valkoinen Talo kohteli suomalaisia todella mukavasti. Ihmisiä oli kaiken kaikkiaan n. 50 eli toimintaa riitti. Ruoka oli tietenkin hyvää ja tapahtumana hieno. Kalkkuna tietenkin pääruokana niin kuin kiitospäivän perinteisiin täälläpäin kuuluu. Muuta härpäkettä oli myös enemmän kuin tarpeeksi, joten nälkä ei ainakaan jäänyt. Varmasti kiitospäivän sanomasta johtuen sekin tuli huomattua, että amerikkalaiset ovat kovasti kiitollisia toisistaan, etenkin kiitospäivänä. Ja vieraanvaraisuus amerikkalaisessa kulttuurissa on todella hienoa, meidät otettiin vastaan todella avosylin.

Kiitospäivän jälkeen palattiin kiekkohommien pariin muutamilla reeneillä, ja huomenna pelaamme Minnesota Universityä vastaan ja seuraavan viikon tiistaina Northeasterniä vastaan.

Game #16 BC vs. Minnesota 2-4 häviö
Game #17 Northeastern vs. BC 1-2 voitto

Kahdesta kovasta pelistä yksi voitto oli minimi, mahdollisuudet olivat myös kahteen voittoon, mutta tällä kertaa tyytyminen kahdesta pelistä oli kahteen pisteeseen.

Seuraavaksi onkin sitten vuorossa ensimmäisen lukuvuoden odotetuin tapahtuma jääkiekon osalta, kun matkaamme New Yorkiin, jossa pelaamme viime kauden koko sarjan voittanutta North Dakotaa vastaan. Peli pelataan niin sanotusti keskellä isoa omenaa, eli Madison Square Gardenissa, NHL-joukkue New York Rangersin kotihallissa. Edessä varmasti yksi koko yliopistouran hienoimmista tapahtumista, joten innolla eletään nämä pari päivää ennen tapahtumaa. Meidän Äiti ja Iskä lentää Suomesta pitkäksi viikonlopuksi katsomaan peliä, joten hieno saada heidät paikalle meille varmasti hienoimpaan kokemukseen jääkiekon saralla. Jäädään odottelemaan, että ovatko ne MSG:n valot kovin paljon Hakametsän valoja kirkkaammat....

» Lähetä palautetta toimitukselle