Koska KJT voittaa vieraissa?

MESTIS / Artikkeli
Kotona kulkee, vieraissa ei. Siinä pähkinänkuoressa Järvenpään KJT:n syyskauden saldo Mestiksessä. Joukkue lähtee kevätkaudelle yhdeksänneltä sijaltaan mustana hevosena. Potentiaalia parempaan on olemassa, mutta onko liian paljon HIFK:n lainamiesten varassa?

Mitä tapahtui 21. helmikuuta vuonna 2001, yli kymmenen kuukautta sitten? Järvenpääläinen KJT voitti vierasottelunsa Mestiksessä, kun Uudenkaupungin Jää-Kotkat kukistui maali-iloittelussa 7-4. Sen jälkeen joukkue on pelannut 18 matkapeliä, joista seitsemässä on pelattu jatkoaikakin, mutta kahta pistettä ei tuomisina ole ollut. Kyseenalainen saavutus ei sinänsä olisi mikään ihme, jos KJT olisi sarjan heittopusseja, mutta näin ei ole. Viime kaudella järvenpääläiset pelasivat pudotuspelejä, ja mahdollisuudet sinne ovat hyvät myös tänä talvena. Mutta voittoja tarvittaisiin muualtakin kuin Järvenpäästä.

Alkukausi oli hankala pelipaikasta riippumatta. Ensimmäinen sarjaneljännes toi KJT:lle vain kaksi voittoa, kun Diskos ja Ahmat kukistuivat. Tasapelejä kirjattiin neljä. Surkean vierassaldon suhteen kaikki olisi voinut toisin, sillä kauden ensimmäisessä vieraspelissä Kouvolassa KooKoo ja KJT tasasivat pisteet maalein 3-3. Osa katsojista näki – toisin kuin tuomaristo – KJT:n neljännenkin maalin syntyneen. Vierasvoitto heti kauden alussa olisi luultavasti estänyt nykyisen tilanteen, jossa nuoren joukkueen henkinen voittamisen kynnys on ehtinyt kasvaa suureksi.

Toinen neljänneksen alkukaan ei tuonut hymyä KJT:n kannattajien kasvoille. Vaasassa joukkue hävisi Sportille peräti 3-10, ja ottelu oli samalla kuudes perättäinen ilman voittoa. Helpotusta toi kuitenkin ennen maajoukkuetaukoa neljän maalin kotivoitto Jää-Kotkista. Sarjatauon jälkeen pelit kulkivatkin kotona iloisesti; neljästä ottelusta saman verran voittoja maalierolla 19-7. Vaan Järvenpään ulkopuolella voittotili on pysynyt suljettuna.

Suuri vaihtuvuus

KJT:n syyskautta on värittänyt sarjan vilkkain pelaajaliikenne, eikä tämä ole varmasti helpottanut valmentaja Seppo Revon työtä. Kesken kauden joukkueesta ovat poistuneet HIFK:hon Mestiksen parhaisiin kiekollisiin pakkeihin kuulunut Tero Paappanen ja SaiPaan keskushyökkääjä Tommi Sova. Vaihtelevan pituisia jaksoja järvenpääläisten riveissä on käynyt pelaamassa yhdeksän HIFK:n miestä yhteensä 69 ottelun verran. Myös loukkaantumiset ovat kiusanneet joukkuetta, mutta saman ovat kokeneet toki kaikki muutkin seurat.

Nykyjääkiekossa tärkeä erikoistilannepelaaminen ei ole sujunut toivotulla tavalla. Ylivoimatehokkuus on sarjan alempaa keskikastia ja alivoimalla KJT on ollut surkea. Tilasto on sarjan huonoin, sillä useammin kuin joka viidennellä kerralla vastustaja on käyttänyt miesylivoimansa hyväkseen. KJT:n maaliero erikoistilanteissa on 13 osuman verran pakkasen puolella, kun kokonaismaaliero on ainoastaan –6.

Maalivahtitilanne on KJT:n suurimpia kysymysmerkkejä. Alkukauden ykkösvahti Mika Nyman torjui KalPaa vastaan nollapelin, mutta on ollut muutoin kovin epävarma. Nymanin torjuntaprosentti 89,22 on kaukana parhaiden maalivahtien luvuista, ja samalla yksi syy joukkueen vaisuun alkukauteen. Toinen maalivahti Heikki Kokkonen oli ennen kauden alkua täysi keltanokka mestistasolla, eikä Kokkosesta ole ollut tuuraajaksi.

Loistoratkaisu järvenpääläisten maalivahtiongelmiin oli Mikko Strömbergin saaminen HIFK:lta vuoden kuuteen viimeiseen peliin. Jo viime kaudella Mestiksessä taitonsa osoittaneen Strömbergin alkukausi on ollut rikkonainen, kun torjuntavuoroja on tullut sekä Ahmoissa, HIFK:ssa että viimeksi KJT:ssa, mutta siitä huolimatta Strömberg torjui järvenpääläisten riveissä prosentilla 90,42. SM-liigassa hänen edellään ovat nokkimisjärjestyksessä tällä hetkellä Sakari Lindfors ja Juuso Riksman, joten Järvenpäässä varmasti toivotaan, että lahjakas Strömberg jatkaisi KJT:ssä kauden loppuun.

Omatkin osaavat

Heikko kohta on myös puolustusmateriaali, joka on Paappasen lähdettyä kovin tasapaksua. Jonkinasteisen manttelinperijän Paappanen on saanut kuusi maalia laukoneesta Perttu Kopolasta, jonka valmentaja Repo valitsi myös valmentamaansa maajoukkueeseen. Muut alkukauden parhaat puolustajat ovat olleet kymmenkunta ottelua Mestiksessä otelleet HIFK:n miehet Jani Honkanen, Teemu Kolehmainen ja Mikko Ilkka. Tälläkin osastolla suuri kysymys loppukautta ajatellen on, kuinka moni edellämainituista jatkaa KJT:n riveissä keväällä.

Hyökkäyksessä taitoa löytyy omiltakin miehiltä, ja etenkin laitahyökkääjäosasto sijoittuu korkealle koko sarjan materiaalivertailussa. Janne Turpeinen on tehoillut piste per peli tahdilla, mutta joutui toisen teholaiturin, vikkelän Miikka Lindholmin tavoin jättämään puolenkymmentä ottelua väliin. Mikko Vesterinen on raatanut tunnetusti antaumuksella, Samuli Piiroinen iskenyt yhdeksän maalia ja Toni Mustonen tehnyt vahvan paluun oltuaan alkukauden sivussa loukkaantuneena. Pettymys on ollut Janne Vilhusen panos; vain kaksi maalia ja teholukema pakkasen puolella. Vastaavasti ensimmäistä kauttaan aikuisten sarjassa pelaava Jani Taanonen on ollut hyvin esillä ja on 15 tehopisteellään KJT:n pistepörssissä kolmantena.

KJT lähtee kauden kevätpuoliskolle sijalta yhdeksän. Pudotuspeliviivan yläpuolelle matkaa on neljä pistettä, kun taas karsintaviiva odottelee vaivaisen kahden pisteen päässä. Joukkueen otteet ovat kauden edetessä hiljalleen parantuneet, joten todennäköisesti Järvenpäässä taistellaan kauden lopulla sijoituksesta kahdeksan parhaan joukossa. Potentiaalia joukkueella on nyt nähtyä parempaan, etenkin kun vieraslukko jossain vaiheessa avautuu, mutta pelaajatilanne asettaa myös suuria kysymysmerkkejä. Liian moni tärkeä pelaaja on lainamies, eikä kokoonpanon tilanteesta siirtoajan päätyttyä tammikuun lopussa ole tietoa.

Kausi jatkuu Järvenpäässä 30.12., kun vieraaksi saapuu Sport Vaasasta. Vierasvoittoon on seuraava mahdollisuus vasta ensi vuonna, kun KJT matkaa TuTon vieraaksi 2.1.2002.

» Lähetä palautetta toimitukselle