Kolme toivomusta: Peliitat kaipaa väkeä sekä puolustukseen että hallille

MESTIS / Artikkeli
Christian Silfver on ollut Peliittojen vastuunkantajia puolustuspäässä.
Kuva © Samppa Toivonen - http://www.samppas.net
Heinolan Peliittojen syyskausi oli melkoista ylä- ja alamäkeä. Avainpelaajien loukkaantumiset ja lukuisat maalin tappiot johtivat siihen, että viime Mestis-kauden musta hevonen löytyy joulutauolla sarjataulukon häntäpäästä. Jatkoajan Heinolan toimitus lähetti Peliittojen puolesta Joulupukille toivomuskirjeen, jolla uskomme Peliittojen taistelevan vielä tosissaan pudotuspelipaikasta.

1. Helpostusta puolustukseen

Peliittojen loukkaantumishuolet koskettivat eniten joukkueen pakkikalustoa. Niin Aki Nurmisen kuin Jaakko Lehtosen poissaolot ovat tehneet ammottavan aukon Peliittojen peräpäähän ja etenkin maalinedustalle. Valtaosan sarjapeleistä heinolalaisten maalia vartioinut Antti Rautiola tarvitsee eteensä kovaotteisia ja röyhkeitä puolustajia, jotka ovat valmiita luutimaan irtokiekot pois ahneiden vastustajien saatavilta.

Kahden ottelun sopimuksella Peliitoissa pelanneen Tuukka Mäkelän kaltaista korstoa punapaidat tulevat tarvitsemaan jatkossakin maalivahtiensa avuksi. Mäkelän kaltaista kovanaamaa Heinolassa ei ollakaan ennen nähty, ja Mäkelä tekikin heti ensimmäisessä ottelussaan kotiyleisöön lähtemättömän vaikutuksen.

Heinolan oma poika Jaakko Kauppi on pelaamissaan otteluissa ollut mies paikallaan. Pienestä koostaan huolimatta Kauppi ei kontaktitilanteita ole kaihtanut, vaan päinvastoin, ja on ollut niissä touhukkaasti mukana. Pelicans-laina Stepan Jenik on parantunut kauden vanhetessa vähitellen omaa peliään, ja hyökkäyksestä pakkikalustoon pakon sanelemana siirtynyt Tuukka Rajamäki on pelannut mukiinmenevästi.

Christian Silfver, Roland Hofer ja Risto Mattila ovat olleet pakiston ehdottomia tukipilareita. Kovia minuutteja illasta toiseen kellottava kolmikko nauttii päävalmentajan suurta luottamusta, vaikka esimerkiksi Hofer on tälläkin kaudella pelannut puolikuntoisena, päävalmentaja Petri Karjalaisen mukaan "yksijalkaisena". Silfveristä tulee päällimäisenä mieleen vielä viime kaudella Heinolassa kiekkoillut Ville-Veikko Väkeväinen, joka uskalsi tehdä pelivälineellä lähes mitä tahansa, niin hyökkäys- kuin puolustusalueella.

Karu tosiasia kuitenkin on se, että peliittaleiri ei siedä enää yhden yhtä loukkaantumista puolustukseensa. Jatkoajan Heinola-toimitus toivookin Nurmiselle ja Lehtoselle pikaisia paranemisia. Jos näiden herrojen tervehtyminen venyy entisestään, toivomme uutta sopimuspelaajaa peräpäähän, tai Mäkelän loppukauden sopimusta!

2. Ylivoimapelaaminen kuntoon

Erikoistilannepelaaminen on tuottanut Peliitoille suurta tuskaa, ja etenkin ylivoimat ovat olleet tuskaisia. Jo pelkästään hyökkäysalueelle pääseminen on välillä ylitsepääsemätöntä, etenkin ylhäältä asti karvaavia joukkueita vastaan.

Hyökkäysalueella pakkopeli pyörii välillä hyvinkin näyttävästi, mutta turhan usein pelaajat sortuvat liialliseen kiekon siirtelyyn. Hyviltäkään pakoilta ei tohdita laukoa, vaan annetaan vielä se viimeinen namupassi vierustoverille.

Kehnoon ylivoimaan liittyy olennaisesti laimea maskipelaaminen, tai suoraan sanottuna maskipelaamattomuus. Peliittojen ylivoimapelaaminen voisi olla monta napsua tuhoisampaa, jos vastustajan maalivahdin eteen tohdittaisiin änkeä. Oikeanlaisella maskipelaamisella ja vastustajan maalivahdin näkökentän sumentamisella Peliitoille siunaantuisi monen monta irtokiekkoa enemmän, joista niitä maaleja voisi iskeä.

Alivoimat sen sijaan Karjalaisen miehistö pelaa pääsääntöisesti mallikkaasti. Puolustajat katkovat vastustajien poikittaissyöttöjä kovalla prosentilla, ja vetolinjoja blokataan aktiivisesti. Kulmaväännöissä Peliitoilla on Roope Westermanin kaltaisia kovaotteisia pakkeja nostelemassa miehiä seinälle.

3. Yleisömäärät nousuun

Peliitat on kärsinyt muutaman muun Mestis-joukkueen tavoin tällä kaudella vähäisistä yleisömääristä. Heinolassa tunnetusti kannustetaan oman kaupungin joukkuetta vain silloin, kun se menestyy. Voitokkaan kotipelin jälkeen hallilla on mukavasti yleisöä, mutta muutaman tappiollisen ottelun jälkeen yleisömäärä saattaa puolittua. Peliitat on tällä hetkellä reilulla 500 katsojalla ottelua kohden edelleen tavoitteessaan yleisömäärien suhteen, mutta Heinolassa olisi mahdollisuuksia jopa tuplata tuo määrä, jos kiekosta kiinnostuneet ihmiset vain vaivautuisivat saapumaan hallille pelipäivinä.

Markkinoinnista katsojaluvut eivät ole millään lailla riippuvaisia. Peliitat on näkyvästi esillä Heinolan keskustassa mainoksien muodossa, ja jo perinteeksi muodostunut, postin mukana jokaiseen kotiin jaettava Peliittojen kausijulkaisu tarjoaa ihmisille luettavaa pelaajista ja Peliitoista. Ajoitpa autolla Heinolaan mistä suunnasta tahansa, saat selville tienvarsimainoksesta seuraavan kotiottelun aikatauluineen.

Peliitat-toimitus toivookin, että Heinolassa ihmiset löytäisivät pelipäivinä jäähallille kannustamaan kotijoukkueen voittoon! Sen pelaajat ovat ansainneet, ja sitä he tarvitsevat.

» Lähetä palautetta toimitukselle