KÄR - ILV
TAP - LUK
FLA - ARI 1.00
NJD - BOS 1.00
CAR - TBL 1.00
MTL - NYI 1.30
STL - DET 2.00
NSH - PIT 2.00
CHI - PHI 2.30
DAL - COL 2.30
CGY - OTT 3.00
EDM - CBJ 3.00
VGK - WPG 4.00
LAK - SJS 4.30

Kolme syytä, miksi tarinan mestareista kasvoi Mestis-mestareita

MESTIS / Artikkeli
KeuPan kausi oli kaikilla mittareilla menestys.
Kuva © Jaakko Stenroos - https://jaskan.kuvat.fi/
Mestis-kausi 2017-2018 päättyi runkosarjankin voittaneen KeuPa HT:n satumaiseen Mestis-mestaruuteen. Jatkoaika nosti esiin kolme syytä, jotka johtivat yllätysmestaruuteen.

KeuPan luoma satutarina liikutti keväällä koko kiekkoa seuraavaa Suomea. Keuruulaisjoukkue pelasi vahvasti läpi koko kauden, mikä toikin palkintokaappiin myös runkosarjan voittopokaalin, ainoastaan pisteen erolla SaPKoon. Vielä muutama vuosi sitten Keuruulla jouduttiin tekemään hartiavoimin töitä Suomi-sarjalisenssin eteen, ja koko seuran olemassaolo oli vaakalaudalla.

Värikkääseen kauteen mahtui kultajuhlien lisäksi paljon erilaisia tapahtumia, kuten vääntöä halliolosuhteiden parantamisesta ja seuraikoni Taneli Maasalon jäähyväisottelut.

1) Järkevästi toimineet yhteistyöt liigaseurojen suuntaan

JYP-Akatemian toiminnan päätyttyä viime keväänä, aloitti KeuPa yhteistyön JYPin kanssa. Seura toimi jo ennestään tiiviissä yhteistyössä Rauman Lukon kanssa, ja ennen kauden alkua kahden seuran pelaajahautomona toimiminen epäilyttikin monia. Ennakkotapauksena oli esimerkiksi LeKi, jossa vaihtuvuus on suurta, eikä menestystäkään ole tullut,.

Epäilyt osoittautuivat kuitenkin vääriksi. Yhteistyö toimi juuri niin hyvin, kuin sen parhaimmillaan voisi toivoakin. KeuPa-paitaa kantoi kauden aikana lopulta 49 eri pelaajaa, joista iso osa oli kuitenkin vain parin pelin pikalainoja tai kuntoutusjaksoja. Joukkueen vahvuus löytyi liigalainojen sijaan pelaajarungosta, jonka pysyvyyteen Keuruulla voitiin luottaa, eikä otteluihin tarvinnut valmistautua epätietoisena siitä, ketä mukaan saadaan. Pelaajista kasvoi joukkue.

Keuruulla tiedostetaan joukkueen merkitys pelaajien kasvattajana, ja myös tässä tavoitteessa selkeästi onnistuttiin. Mestaruusjoukkueen pelaajilla on kovaa kysyntää liigatasolta, eikä JYPiin siirtynyt kapteeni Markus Jokinen jää varmasti ainoaksi lähtijäksi.

2) Keuruun yhteisöllisyys joukkueen takana

Keuruun noin 10 000 asukkaan pikkukaupunki otti joukkueen omakseen ja eli sen mukana, erityisesti pudotuspeleissä. Keuruun kylmä jäähalli oli koko kauden ajan vierasjoukkueille vaikea paikka pelata, sillä KeuPa hävisi kotonaan runkosarjassa ainoastaan kuusi ottelua, joista yhden jatkoajalla. Pudotuspeleissä kotiyleisö joutui maistamaan tappiota vain yhden kerran, finaalisarjassa.

Katsomot olivat täynnä varsinkin pudotuspeleissä, jossa katsojakeskiarvokin kipusi lähes 700 silmäpariin. Finaaleissa hätyyteltiin tuhannen katsojan haamurajaa, joka on siis lähes kymmenen prosenttia koko kaupungin asukasluvusta. Seurassa tehdään hommia omintakeisella tyylillä ja suurella sydämellä, mistä esimerkkinä toimivat seuran sosiaalisessa mediassa julkaisemat finaalimainokset. Tällainen tekeminen saa muualta tulleen pelaajankin antamaan itsestään vähän enemmän.

Kauden aikana puhuttivat Keuruun jäähalliolosuheet, ja seura pelasikin kauden ajan lisenssitoimikunnan erikoisluvalla. Toimikunta on linjannut, että jatkossa Mestis-lisenssiä ei heru, jos olosuhteet eivät parane. Ainakin urheilullisesti joukkue näytti tällä kaudella, että hukkaan mahdolliset panostukset kunnan toimesta eivät mene. Lisäksi seuran runkosarjavoitosta ja mestaruudesta nappaamat palkintorahat auttavat varmasti merkittävästi tulevaa rakentaessa.

3) Pelaajien kasvu kauden aikana

KeuPa ei ollut missään nimessä ennakkosuosikki syksyllä sarjaan lähdettäessä, vaikka pelaajistossa olikin paljon potentiaalia. Iso tekijä menestykseen olikin monen yksilön kasvu avainpelaajaksi. Markus Jokinen ja Miro-Pekka Saarelainen tulivat Keuruulle liigaseuroista pienessä roolissa. KeuPassa he pelasivat ehjän kauden ja olivat joukkueen kaksi tehokkainta pelaajaa. 

Perinteisempiä kasvutarinoita olivat Jesse Pelamo ja Teemu Huttu. Tapparan junioriputkesta Kooveen ja LeKin kautta Keuruulle päätynyt Pelamo pelasi uransa tehokkaimman Mestis-kauden moninkertaisin pistein aikaisempaan nähden. Kokeneempana Mestis-pelaajana mukaan tullut Huttu puolestaan palasi KeuPaan vaikean Hokki-kauden jälkeen, takoi uransa ennätyspisteet ja sivalsi kirsikkana kakun päälle vielä mestaruuden ratkaisseen jatkoaikamaalin.

Oma kertomuksensa on maalivahti Lassi Lehtinen. KeuPa-maalilla kävi kauden aikana kaikkiaan kuusi eri maalivahtia Pekka Tuokkolasta lähtien, mutta lopulta lahjakas Lukko-kasvatti kantoi torjuntavastuun pudotuspeleissä. Ratkaisupeleissä ensimmäisen täyden kautensa miesten sarjoissa torjunut Lehtinen pysäytti kiekot 94,26% varmuudella.

Oma merkityksensä kehitykselle oli valmentaja Mikko Heiskasen peluuttamalla hyökkäysvoittoisella kiekolla. Pelaajat pääsivät kokeilemaan taitojensa ylärajoja. Pelaajamateriaalissa myös riitti kykyjä pelata halutulla tavalla, mikä näkyy menestyksen lisäksi siinä, että KeuPa oli runkosarjassa eniten maaleja tehnyt joukkue. 

» Lähetä palautetta toimitukselle