Kiekkokontrolli on paras puolustus - Sami Kapanen hylkäsi junnulätkän

LIIGA / Artikkeli
Sami Kapanen toimii ensimmäistä kautta päävalmentajana Liigassa.
Alkukauden sekava junnulätkä on vaihtunut KalPassa Pekka Virran ajoilta tuttuun kiekkokontrolliin. Kun kiekko liikkuu keltapaidalta toiselle, KalPa on vahva.

Surkean alkukauden pelanneen KalPan otteet paranivat merkittävästi maajoukkuetauon jälkeen, ja joukkue liitää jo kahdeksan ottelun voittoputkessa. Sami Kapanen on osoittanut kuuluvansa pelitavallisesti Liigan omaleimaisimpiin valmentajiin. KalPan kiekkokontrolli on jauhanut viime aikoina tuttuun tyyliin.

Viime viikon otteluita ja KalPan pelitapaa analysoivat Jaakko Gummerus Kuopion-toimituksesta ja toimittaja Juuso Kokkonen.

Gummerus: KalPan viime viikko oli erinomainen. Joukkue otti kolme voittoa ja päästi vain kaksi maalia. Maaleja kuopiolaiset tekivät näissä otteluissa yhteensä 13.
Alkukaudesta joukkueen maalinteko tökki pahasti ja takaiskumaalit syntyivät omista virheistä. Pelin hidastamisella ja kontrolloidummilla hyökkäyksillä lienee osansa asiassa?

Kokkonen: Kyllä se aika lailla niin on. On tietysti muistettava, että KalPassa vaihtui pelaajamateriaaali aika tavalla viime kaudesta, ja se lienee yksi syy, miksi alkukausi oli nihkeä. Toisaalta päävalmentaja Sami Kapasen pelilliset painotukset tuntuivat olevan pitkään sellaisessa junnumaisessa höntyilykiekossa.

KalPalla vaikutti alkukaudella olevan hieman liian kiire kiekon kanssa. Tavallaan pyrkimykset pelissä olivat samat kuin Pekka Virran aikana, eli vahva luistelu, vauhtierojen luominen ja hyödyntäminen keskialueella sekä kiekossa pysyminen. Toteutus jäi kuitenkin vajaaksi, koska KalPa puski peliään hieman liikaa pystyyn.

Viime aikoina on tapahtunut kaksi merkittävää asiaa: pelaajat ovat sisäistäneet pelilliset ajatukset, ja toisaalta Kapanen on ottanut yhden napsun lisää kaksivaiheisuutta KalPan peliin. Se on näkynyt vakaampana kiekkokontrollina ja ennen kaikkea pidentyneinä syöttöketjuina. Alkukaudella KalPa syötteli keskimäärin kaksi, ehkä kolme kertaa putkeen, kunnes luopui kiekosta tai menetti sen. Nyt nähdään jopa viiden syötön ketjuja toisteisesti oman alueen ja keskialueen hyökkäyspelaamisessa.

KalPa puhkoo tämän tästä vastustajan keskialueen sumpun.

Hyökkäyksiinlähdöt ovat monipuolisia ja -aaltoisia. Jättöjä käytetään usein, ja niiden kautta luodaan vauhtieroa vastustajaan. KalPalla on aina pyrkimys edetä kiekon kanssa hyökkäysalueelle.

Olennaisena osana KalPan kiekollisessa pelaamisessa ovat koko viisikon haut syvältä omalta alueelta. Hyvien ajoituksien, syöttösuuntien ja kovan vauhdin avulla KalPa puhkoo tämän tästä vastustajan keskialueen sumpun ja vyöryy kiekon kanssa hyökkäysalueelle.

Kun tarkastellaan siniviivojen ylittämistä, pelin tietynlainen hidastaminen näkyy myös siinä. Alkukaudella KalPa kärsi jatkuvista kiekonmenetyksistä yksinäisten hyökkäysten jälkeen. Ongelma oli, että vauhtieroja ei maltettu luoda pitämällä kiekkoa hetki, vaan pyrittiin saman tien pystyyn. Vastustajan oli silloin helppo puolustaa keskialueella.

Alkukaudella KalPan yrityksistä ylittää siniviivat jopa 20−25 prosenttia päätyi suoraan kiekonmenetykseen vastustajalle. Viime aikoina lukema on pienentynyt noin 10−15 prosentin tasolle, eikä toisaalta siirtokiekkojen osuus ole kasvanut. Se kielii KalPan vakaammasta kiekollisesta pelistä.

Gummerus: Tiistaina KalPa kohtasi Vaasassa Sportin, ja tuloksena oli komea 3−0–vierasvoitto. Huikealla torjuntaprosentilla KalPa-maalia vartioiva Niko Hovinen piti nollapelin. Alkukauden puolustuspään merkkausvirheet ovat jääneet lähes kokonaan pois, ja onpa kuopiolaisten puolustamisessa viitteitä trap-pelaamisestakin.

Ryan Wilsonin hankkiminen kilpipaitojen alakertaan on vaikuttanut puolustuspelin parantumiseen merkittävällä tavalla. Nyt Juuso Riikolan ja Santeri Lukan hurjia pelimääriä voidaan vähän pienentää ja antaa vastuuta toisaalle.

Samalla oli loistava veto laittaa omassa päässä varma Wilson Mathew Maionen pakkipariksi. Maione nousee mielellään ylös, ja Wilsonin pelaaminen tasapainottaa parin työskentelyä.

Tiistaina KalPa otti vain yhden jäähyn, kun aiemmin niitä on tullut enemmän. Miksi KalPan puolustuspelaaminen onnistui niin hyvin Sportia vastaan?

Niko Hovinen oli hurjassa iskussa viime viikolla.
Kuva © Antti Tyni

Kokkonen: Kapanen ymmärsi Virran kanssa valmentaessaan, että paras tapa puolustaa on kiekonhallinta — silloin kiekko ei ole vastustajalla. Sport-ottelu oli KalPalta huimaa kiekkokontrollin näytöstä. Siniviivat ylitettiin kerta toisensa jälkeen kiekon kanssa. KalPa vyöryi kiekon kanssa hyökkäysalueelle samalla tavalla kuin parhaimmillaan viime kaudella.

Kun kiekonhallinta ja siten myös pelin virtaus pysyivät KalPalla, Sportin hyökkäyspeli jäi aika niukaksi. Puolustaminen helpottui laadukkaan hyökkäyspelin ansiosta.

Lisäksi KalPa piti viisikkonsa sen verran tiiviinä, että kiekonmenetyksen jälkeen pystyttiin riistämään kiekko välittömästi takaisin.

Mainitsit oman alueen merkkausvirheet ja niiden vähenemisen. KalPalla sattui yksi pahemman luokan virhe omalla alueella, kun oikeastaan koko KalPan viisikko ylimiehitti painollisen puolen kulman ja painoton jäi täysin auki. Sport sai tilanteesta hyvän maalipaikan ja oli lähellä tasoittaa 1−1:een.

Edelleen tekemistä on siinä, kuinka ylimääräinen höntyily saadaan pois.

Päätöserässä KalPa suojeli johtoaan vetäytyvän trapin avulla. Varsin järkevää johtoasemassa pelaamista kuopiolaisilta.

Gummerus: Perjantaina Ässät saapui Kuopioon ja KalPa pääsi jälleen jatkamaan voittoputkeaan. Joni Ikonen iski liigauransa avausmaalin ja pelasi muutenkin erittäin hyvän ottelun.

KalPan liike oli hyvällä tasolla ja hyökkäyspään myllyt toivat mieleen viime kauden pelaamista. Ässäpelaajlla oli miehet hukassa, kun kilpipaidat vaihtoivat hyvällä liikkeellä paikkoja hyökkäysalueella ja kiekko pysyi kuopiolaisten hallussa.

Porilaisia vastaan KalPa teki ensimmäistä kertaa tällä kaudella yli neljä maalia yhdessä ottelussa. Joukkueen maalimäärät ovat olleet nousussa, ja se heijastuu nyt nähtävänä voittoputkena.

Miksi joukkue teki juuri Ässät-pelissä ne viisi maalia, eikä aiemmin? Onko pelitapa entisestään kehittynyt, vai meneekö se pelaajien yksittäisten onnistumisien piikkiin?

Kun KalPan pelitapa tuottaa sille itseluottamusta ja maalipaikkoja, onnistumisia tulee pelaajille. Siitä viimeisin esimerkki oli Joni Ikosen vahvat otteet.
Kuva © Vesa Pöppönen www.facebook.com/VesaPhoto

Kokkonen: Kapasen suunnitelmissa oli luoda pelitapa, joka kehittää pelaajia, mutta suunnitelma ampui itseään jalkaan. Liigakentille sopimaton koohotuslätkä ei tuottanut joukkueelle riittävästi maalipaikkoja. Kun ei syntynyt maalipaikkoja, ei syntynyt maaleja. Itseluottamus romahti, ja silloin ei enää kukaan kehity.

Pelitapa tukee kehittymistä. Pelitavan on tarjottava pelaajille itseluottamusta. Se on kehityksen yksi kulmakivistä.

Harvemmin nuoret pelaajat ottavat isoja askelia urallaan eteenpäin joukkueessa, joka rypee sarjataulukon hännillä. Kehittyminen vaatii voittamista.

Kun pelitapa on hiljalleen asettunut järkeväksi, oli vain ajan kysymys, että maalihanat aukeavat kunnolla. Nyt se sattui olemaan Ässät-ottelu, kun verkot soivat oikein urakalla.

Kun pelitapa toimii, pelit etenevät joukkueen toivomalla tavalla. Se lisää itseluottamusta, joka on avainasemassa maalinteossa ja maalipaikkojen rakentamisessa. Yhteispeli sujuu, ja silloin on myös pelaajien helpompi onnistua.

Kuten sanoit, KalPa on luonut varsin mukavasti myös pitkiä hyökkäysalueen pyörityksiä, mutta ehkä suurin muutos Virran aikoihin, erityisesti parin vuoden takaiseen pelitapaan, tulee hyökkäysalueen pelissä. Siellä pyritään nyt vahvasti maalille kolmen, jopa neljän pelaajan voimin. Hyökkäysalueen pyöritykset eivät ole enää itseisarvo, kuten Virran aikoina, vaan hyökkäysalueen pelissä halutaan ensisijaisesti maalille.

Gummerus: Nuorien pelaajien onnistumisia nähtiin sitten heti perään lauantaina Jyväskylässä. KalPa oli tyly vieras ja jälleen kerran taululle merkattiin viisi maalia. JYP ei tehnyt maaliakaan tulikuuman Hovisen pitäessä jälleen nollapelin.

Perjantaina liigauran avausmaalin tehnyt Ikonen karisti apinan kunnolla selästään ja maalisaldo kasvoi kahden osuman verran.

JYP on ollut KalPalle paikoin erittäin vaikea vastustaja, mutta nyt hyvän itseluottamuksen keränneet kuopiolaiset hakivat vakuuttavan voiton Jyväskylästä. Hyökkäyspelin variointi toimii ja paikanvaihdot olivat myrkkyä Ässien lisäksi JYPin pelaajille.

Onko Kapanen saanut luotua sellaisen pelityylin, jota joukkue voi helposti muuttaa vastustajan mukaan ja siten antaa mahdollisuuden voittoon joka ilta? Alkukauden hätäily ei tuottanut tulosta edes ohuemmalla materiaalilla ja pelitavalla operoivia joukkueita kohdattaessa, mutta nyt tulosta syntyy myös taitavia ja kiekollisia joukkueita vastaan.

Kokkonen: Lauantain JYP-ottelu oli KalPalta tyly. Oikeastaan joukkue ratsasti voittoon huiman itseluottamuksen ja toisaalta opportunismin voimalla. JYP oli ottelussa selvästi kuskin paikalla, ja KalPa tyytyi lähinnä luopumaan kiekosta ja jälleen puolustamaan. Samalla se oli tehokas omissa maalipaikoissaan.

JYPin laadukkaan paineistamisen alla ei tuttu kiekkokontrolli päässyt oikein vauhtiinsa. Kun sieltä peli ei lähtenyt jouhevasti rullaamaan, pelin virtaus pysyi JYPin hallussa,

Toisaalta KalPan ei tarvinnut hirveästi laittaa paukkuja peliin, kun tulostaululla ero venähti varsin aikaisin.

tuollaisella peliesityksellä ja pelin virtauksella KalPan tasoisella pelaajamateriaalilla voitetaan ehkä kerran viidestä.

JYP-ottelu osoitti, että KalPa pystyy pelaamaan suhteellisen laadukkaasti myös ottelussa, jossa se ei hallitse kiekkoa ja pelin virtausta vaan joutuu puolustamaan. Oman alueen puolustuspelaaminen pysyi varsin tiiviinä ja toisaalta myös keskialue oli hyvin tukossa.

On kuitenkin selvää, että tuollaisella peliesityksellä ja pelin virtauksella KalPan tasoisella pelaajamateriaalilla voitetaan ehkä kerran viidestä.

Näkisin, että KalPa on parhaimmillaan juuri silloin, kun se pystyy jauhamaan omaa kiekonliikutteluaan. Ei KalPalla ole hirveästi syytä muuttaa tai varioida pelaamistaan. On toki huomioitava aina, kun vastaan tulee esimerkiksi laadukkaasti prässäävä joukkue, että miten paine pystytään purkamaan.

Jos pelaaminen menee liikaa siirtokiekkojen viljelyksi ja kaksinkamppailuissa raastamiseksi, kuten JYPiä vastaan, KalPa jää vähän jalkoihin. Silloin joukkueen suurimmat vahvuudet, eli luisteluvoima ja kiekollinen osaaminen, eivät pääse esiin.

» Lähetä palautetta toimitukselle