Kauden alussa putoamistaisteluun povattu Kiekko-Vantaa onnistui loppujen lopuksi näyttämään sisukkaalta joukkueelta, joka ei antanut mitään ilmaiseksi kenellekään. Vantaalaiset pinnistivät itsensä pudotuspeleihin runkosarjan kahdeksannelta sijalta ja pelasivat vielä uskottavan puolivälieräsarjan TUTOa vastaan, jossa turkulaiset joutuivat tekemään hartiavoimin töitä päästäkseen eroon vantaalaisjoukkueesta. Kiekko-Vantaa onnistui nappaamaan yhden voiton sarjassa, mutta taipui lopulta TUTOlle voitoin 4-1.
Runkosarjasta vantaalaisyleisö muistanee etenkin Kiekko-Vantaan ilahduttavat esitykset Tikkurilan kotihallissa: Kiekko-Vantaa oli varsinkin syksyllä yksi sarjan parhaista kotijoukkueista. Lohipaitojen peli ailahteli ajoittain, mikä lienee jatkuvien kokoonpanomuutosten seurauksena varsin ymmärrettävää. Marraskuun romahduksen jälkeen joukkue pelasi kuitenkin mainion tammikuun, jolla se petasi paikkansa pudotuspeleissä.
Tammikuulta jäi kuitenkin muutakin muistettavaa hyvien peliesitysten lisäksi, sillä Kiekko-Vantaa erotti ammattimaista jälkeä tehneen päävalmentaja Pekka Kangasalustan haljusti epäurheilullisin perustein, kun tämä ei suostunut peluuttamaan seurajohdon vaatimaa määrää korealaispelaajia. Tilalle tulleen Jami Kaupin tehtävä ja uskottavuuden ansaitseminen pelaajiston silmissä ei varmasti ollut helppoa, mutta lopulta Kauppikin osoittautui päteväksi johtamaan alati vaihtuvaa vantaalaismiehistöä.
Kabinetissa tehty peluuttamispäätös söi tietenkin uskottavuutta myös korealaispelaajilta itseltään, vaikka tietenkään heitä ei tilanteessa käy syyttäminen mistään. Korealaispelaajien asema ja riittävyys Mestis-tasolle herätti keskustelua koko kauden, mutta esimerkiksi Shin Sang-Hoon osoitti, että Etelä-Koreasta on mahdollista löytää päteviä pelimiehiä Suomen toiseksi korkeimmalle sarjatasolle.
Alisuoriutujia ei kovin montaa vantaalaismiehistöön mahtunut. Jatkoaika arvioi Kiekko-Vantaan pelaajiston (tai ainakin suurimman osan heistä) asteikolla 1-5.
Maalivahdit:
Aaro Peltonen
49/58, 2,4 pm/o, 90,78 %
(5/5, 4,04 pm/o, 90,23 %)
Kiekko-Vantaan joukkueen kivijalka ja tukipilari, joka suoritti tasaisen varmasti koko kauden ajan. Vastasi korkeisiin odotuksiin erinomaisesti. Vantaalaisten kannalta iloinen uutinen on, että Peltonen solmi jatkosopimuksen lohipaitojen kanssa ensi kaudesta.
Joona Partanen
5/58, 2,8pm/o, 88,14 %
Ei päässyt taitojaan liiemmälti näyttämään, mutta pelaamissaan otteluissa suoriutui tehtävistään kelvollisesti.
Joonas Korpisalo
4/58, 2,75pm/o, 89,52 %
Reissasi kaudella ympäri Suomea Kiekko-Vantaan lisäksi myös Ilveksen ja LeKin riveissä. Esitti lohipaidassa muutamassa ottelussa varsin lupaavia otteita.
Puolustajat
Otso Rantakari
54. 11+19=30, -1, 50 min
(5. 0+1=1, +1, 12 min)
Nuoren Rantakarin ensimmäinen täysi Mestis-kausi täytti ja monelta osin jopa ylitti odotukset. Onnistui nousemaan lohipaitojen profiilipuolustajaksi. Tehokas ja fyysinen pelaaja, jolla on mahdollisuudet kehittyä entisestään.
Saku Salmela
56. 2+15=17, -6, 32 min
(5. 2+1=3, +2, 2 min)
Salmela oli yksi Kiekko-Vantaan joukkueen vastuunkantajista. Pääsi todistamaan monipuolisuutensa pelaamalla ajoittain myös hyökkääjänä osaamistaan ja jatkoi tasaista suorittamista vaikeinakin hetkinä. Näytti kyntensä etenkin pudotuspeleissä.
Robin Saari
37. 0+1=1, +10, 6 min
(3. 0+0=0, -2, 2 min)
Saari todisti kauden aikana pärjäävänsä mainiosti miesten peleissä, ja etenkin hänen puolustustyöskentelynsä oli vantaalaisjoukkueelle kultaakin kalliimpaa. Huomionarvoista on joukkueen parhaisiin lukeutuva tehotilasto.
Kim Won-Jun
30. 2+4=6, +1, 6 min
(3. 0+0=0, -2, 0 min)
Vantaan korealaissapluunan ainoa puolustaja pelasi melko onnistuneen Mestis-kauden. Pienikokoisuudestaan huolimatta vakiinnutti paikkansa Mestis-miehistössä ja pelasi myös pudotuspeleissä TUTOa vastaan.
Markus Hämäläinen
38. 2+5=7, -6, 32 min
(5. 0+0=0, -3, 6 min)
Isokokoinen Hämäläinen nousi osaksi vantaalaispuolustuksen vakiokalustoa. Täytti odotukset puolustuspäässä ja oli osaltaan rakentamassa Kiekko-Vantaan tarkkaan viisikkopelaamiseen perustuvaa pelityyliä, vaikka kehitettävää etenkin kiekollisessa pelissä vielä jäi.
Oskari Manninen
33. 2+11=13, -8, 18 min
Siirtyi helmikuussa vaihtokaupan seurauksena Vaasan Sportiin. Sitä ennen esitti Kiekko-Vantaassa perusvarmoja otteitaan ja käväisi myös kokeilemassa Liiga-pelaamista Jokereissa.
Joni Haverinen
9. 0+7=7, +2, 6 min
(5. 1+4=5, -1, 10 min)
Mannisen tilalle vaihtokaupassa tullut paluumuuttaja Haverinen pelasi lohipuolustuksessa isännän elkein. Varma puolustaja ei ottanut turhia riskejä ja pelasi hyvin etenkin pudotuspeleissä.
Esa Lindell
11. 2+3=5, +2, 8 min
Taitava ja hyvin liikkuva Lindell pelasi suurimman osan kaudesta Jokereiden Liiga-miehistössä.
Santeri Saari
25. 1+0=1, +2, 12 min
Jokereiden juoniorimyllyn käynyt Saari pelasi ison osan kaudestaan Kiekko-Vantaan joukkueen mukana ja osoitti pelaamissaan otteluissa perusvarmaa puolustustyöskentelyä. Tulevaisuus tuskin jää Mestis-tasolle.
Hyökkääjät:
Artem Iossafov
46. 22+21=43, +7, 10 min
(5. 4+4=8, +5, 4 min)
Maalivahti Aaro Peltosen ohella joukkueensa tärkein pelaaja. Viimeistely onnistui tälläkin kaudella taitavalta hyökkääjältä erinomaisesti, eikä kauteen mahtunut pitkiä notkahdusjaksoja. Kauteen mahtui useampi Liiga-komennus Vantaalla pelaamisen lisäksi.
Aleksi Rekonen
40. 12+19=31, 0, 24 min
(5. 2+3=5, +3, 35 min)
Muodosti Iossafovin kanssa erittäin tehokkaan tutkaparin. Pääsi erinomaisten otteidensa ansiosta pelaamaan Jokereissa ja HPK:ssa.
Shin Sang-Hoon
46. 13+10=23, +8, 12 min
(5. 1+2=3, +3, 4 min)
Kenties Kiekko-Vantaan miehistön myönteisin yllätys. Erittäin luisteluvoimainen ja ketterä Shin todisti harhaluuloiksi yleistykset, joiden mukaan yhdestäkään korealaispelaajasta ei olisi vahvistukseksi Mestis-tasolle. Korvasi fyysisyyden puutteen hyvällä luistelullaan.
Jere Karjalainen
32. 9+11=20, +3, 22 min
Totutun tehokas ja ratkaisuhetkillä voimansa tälläkin kaudella näyttänyt hyökkääjä, joka pelasi loppukauden HPK:n riveissä.
Micke-Max Åsten
43. 8+11=19, -1, 93 min
(5. 1+1=2, -5, 12 min)
Ärsytti vastustajaa ahkerasti illasta toiseen fyysisellä pelillään ja täytti roolinsa hyvin. Kiekko-Vantaa tarvitsi Åstenin taistelutahtoa ja sisukkuutta, jotta joukkue pystyi vastaamaan vastustajien fyysiseen pelaamiseen. Pääsi ajoittain kokeilemaan roolia tehokentissäkin, joissa esiintyi mahdollisuuden saadessaan edukseen.
Kalle Moisio
44. 3+9=12, -3, 104 min
(4. 1+1=2, +1, 2 min)
Pistetilastojen valossa vaatimattomasti sujunut kausi ei kerro koko kuvaa Moision sesongista, vaan mies oli tärkeä osa Vantaan joukkuetta. Jäi suuren yleisön mieleen taklattuaan TUTOn Antti Virtasta päähän pitkähkön pelikiellon arvoisesti.
Antti Pehkonen
21. 3+7=10, 0, 6 min
(5. 1+1=2, -5, 2 min)
Saapui Vantaalle Kiekko-Raahesta kesken kauden, ja saattaa olla, että Pehkosella jäi kaudesta hieman hampaankoloon. Etenkin pudotuspelien tehotilasto jäi pahasti pakkaselle.
Olli Suoraniemi
32. 3+6=9, -2, 4 min
(5. 0+1=1, -4, 2 min)
Syksyisen Raahen-reissun jälkeen pelasi Mestistä Vantaalla. Pistesaldo jäi hieman laihaksi ja kehitettävää jäi tulevia kausia ajatellen.
Matti Lamberg
12. 6+2=8, -6, 18 min
(3. 2+1=3, -1, 2 min)
Pelasi kauden mittaan sekä Jokereissa että mahdollisuuksien mukaan Kiekko-Vantaassa. Toi kaivattua fyysisyyttä ja voimaa Kiekko-Vantaan hyökkäykseen ja ärsytti vastustajia etenkin pudotuspeleissä.
Ahn Jin-Hui
46. 3+5=8, -5, 10 min
(5. 0+0=0, -4, 0 min)
Puolustavan hyökkääjän roolistaan huolimatta pistesaalis jäi pieneksi ja fysiikka oli Mestis-tasolle vielä melko kevyt. Tarvitsee lisää voimaa.
Valtteri Heikkilä
35. 3+4=7, -4, 2 min
Lupaava hyökkääjä vietti vielä osan kaudestaan Jokereiden A-junioreissa, mutta Mestis-tasollakin onnistumisia tuli jonkin verran.
Jere Elo
26. 2+3=5, -11, 8 min
(4. 0+0=0, -2, 0 min)
Debyytti Mestikseen ei ehkä sujunut aivan toivotulla tavalla. Ei toisaalta päässyt pelaamaan kovin suuressa roolissa.
Ahn Jung-Hyun
19. 0+0=0, -4, 6 min
(2. 0+0=0, -1, 0 min)
Maalitili Mestiksessä jäi avaamatta. Käväisi pelaamassa Suomi-Sarjaa BeWe-Tuuskin riveissä.
Kim Ji-Min
18. 0+0=0, 0, 4 min
(3. 0+0=0, 0, 0 min)
Kiikaritehoilla pelannut korealainen tarvitsisi aimo annoksen voimaa ja itseluottamusta kehittyäkseen.
Aleksi Mustonen
24. 8+9=17, -1, 2min
Hyvin liikkuva ja tehokas hyökkääjä oli Vantaalla pelatessaan tärkeässä roolissa lohipaitojen kokoonpanossa. Siirtyi Ilveksen Liiga-joukkueeseen.
Jarmo Jokila
17. 3+13=16, +5, 14 min
Alkukaudesta Vantaalla pisteitä tasaiseen tahtiin nakutellut Jokila siirtyi Norjan pääsarjassa pelaavan Stjernenin riveihin.
Samuli Valvisto
5. 3+0=3, -1, 2 min
(4. 1+4=5, -1, 2 min)
Suomi-sarjasta aivan siirtorajan kynnyksellä Vantaalle siirtynyt Valvisto oli vantaalaismiehistöön selkä vahvistus. Käytti fyysisiä ominaisuuksiaan mainiosti hyväksi ja pelasi erinomaisesti etenkin pudotuspeleissä.
Eddie Legliti
18. 1+1=2, +1, 6 min
(3. 0+0, 0, 0 min)
Leglitin kausi jäi hieman vaisuksi ja hän pelasikin osan kaudestaan Suomi-sarjassa.
Henrik Koivisto
14. 6+9=15, +4, 14 min
Nopean ja taitavan Koiviston kausi oli kaikin puolin onnistunut, mistä kertoi kutsu Jokereiden Liiga-miehistöön.
Jani-Petteri Helenius
19. 0+4=4, -2, 16 min
Kahden suunnan sentterin kausi oli Vantaalla odotetunlainen, tosin hyökkäyspäässä tehoja olisi suonut syntyvän enemmän. Käytti omia vahvuuksiaan. Siirtyi kevääksi TUTOn riveihin.
Edellä arvosteltujen lisäksi Vantaalla pelasi satunnaisesti kauden aikana tukku muitakin pelaajia. Heitä olivat muun muassa Teemu Henritius, Marko Rairama, Matti Järvinen, Markus Hännikäinen, Semir Ben-Amor, Peter Tiivola, Petteri Lindbohm, Joonas Valkonen, Saku Salminen, Markus Nordlund, Eemeli Heikkinen, Mikael Kivinen ja Teemu Mielonen.