Maalivahdit
Langkow pelasi juuri niin hyvin kuin aikaisempien Ässissä vietettyjen kausien perusteella voitiin odottaa. Oli monessa pelissä joukkueen viimeinen lukko ja piti toisinaan kuritonta kettulaumaa yksin pelissä mukana. Pientä pahaa makua Langkown otteista jättivät kuitenkin huono maalin takana pelaaminen, sekä kevätkauden tärkeissä peleissä usein aivan otteluiden alussa päästetyt maalit.
Kautta kokonaisuutena ajatellen hoiti kuitenkin torjuntatehtävänsä niin hyvin kuin tämän kauden Lukko-puolustuksen takana pystyi, eikä yksin hänen niskoilleen voi ainuttakaan tappiota missään nimessä vierittää.
Ruotsista Lukkoon palannut Jokela pelasi harjoituspelit hyvin ja moni odottikin hänen ja Langkown välille käytäväksi kauden aikana tiukkaa taistelua ykkösvahdin paikasta. Jokela ei kuitenkaan käyttänyt saamiaan mahdollisuuksia hyväksi, eikä Langkown tarvinnut pelätä ykkösvahdin paikkansa puolesta missään vaiheessa. Mestiksessä Jokela oli Hokissa ja FPS:ssä pelaamissaan otteluissa sarjan eliittiä, joten kykyjä mieheltä löytyy edelleenkin.
Puolustajat
Toisen täyden kautensa Lukossa aloittanut savonlinnalainen oli alkukaudella puolustuksen avainhahmoja, tehden mukavasti pisteitä ja pitäen tehotilastonsa plussan puolella. Loppukaudesta jotain tapahtui Bruunille ja hän joutui myös valmentaja Jukka Koivun epäsuosioon. Olympiatauon jälkeen ei mahtunut enää kokoonpanoonkaan kuin kahdessa pelissä. Näissä peleissä Antti oli suoraan sanoen surkea. Tehotilasto miehellä jäi sentään lopulta plussalle neljän maalin verran.
Pelasi selkeästi parhaan kautensa Lukossa ja ylitti monien odotukset nousemalla loppukaudesta joukkueen parhaaksi puolustajaksi. Heikkinen väläytteli hetkittäin jo alkukaudella, mutta vasta keväällä nosti todella tasoaan iskien tärkeitä maaleja ja ollen tärkeä tekijä myös Lukon kauden päättäneessä voittoputkesta.
Otto ei saanut juonesta kiinni oikein missään vaiheessa. Viime kauden jälkeen odotettua kehitystä hyväksi liigatason peruspuolustajaksikaan ei tapahtunut, pikemminkin päinvastoin. Oli välillä todella hukassa alakerrassa ja keräsikin pakiston toiseksi huonoimman tehopörssilukeman. Sai keväällä kahden vuoden jatkosopimuksen Raumalle, mutta vuosi Mestiksessä voisi tehdä hyvää nuoren Honkaheimon kehityksen ja itseluottamuksen kannalta.
Kapteeni oli nelikymppisenäkin Lukko-puolustuksen parhaimmistoa. Tasaista suorittamista illasta toiseen. Puolustuspäässä varma ja hyökkäyspäässäkin tehoja tuli edelliskautta paremmin. Raimo Helminen on antanut sen suuntaisia lausuntoja, että jatkaisi vielä ensi kaudenkin Ilveksessä. Toivottavasti Eepikin jaksaisi jatkaa vielä yhden kauden!
Pelicansista Lukkoon palannut Lehtonen oli alkukaudella todella huono. Tuntui, kaikki mitä Topi kaukalossa yrittää päättyy epäonnistumiseen. Kauden jälkimmäisellä puoliskolla Topikin alkoi saada pikkuhiljaa juonesta kiinni ja erottui enimmäkseen positiivisesti. Kokonaisuutena Topi kausi jätti kuitenkin monen muun Lukkopelaajan tavoin pahan maun suuhun. Ensi kaudella pyhärantalainen kiekkoilee Tanskassa.
Alkukauden loukkaantumisesta nopeasti toivuttuaan ässäkasvatti pelasi tukun hyviä pelejä ja yllätti monet positiivisesti. Joulukuun alussa Paulin otteet alkoivat kuitenkin mennä todella paljon huonompaan suuntaan. Mies oli jo siirtymässä Ruotsiin, kun Lukko ilmoitti, että etsii hänelle uutta seuraa. Jatkoi kuitenkin kaikesta huolimatta Raumalla ja paransi kevätkaudella merkityksettömissä otteluissa peliään monen muun puolustajan tavoin.
HPK:sta siirtynyt Mäkelä oli kauden alussa Lukon parhaita puolustajia, mutta loukkaantui ja paluuta alkukauden tasoon ei tapahtunut oikein missään vaiheessa. Täytti kuitenkin hyvin paikkansa puolustavana puolustajana, ja olikin yksi harvoista Lukon pakeista, jotka olivat kauden jälkeenkin tehotilastossa plussalla.
Oma kasvatti ei alkukaudella pahemmin peliaikaa saanut, ja kentälle päästyään teki monesti kokemattomuudesta johtuvia virheitä omassa päässä. Kevätkaudella Nordlund otti kuitenkin isoja askeleita eteenpäin kehityksessä ja saikin Jukka Koivulta kiitosta ja vastuuta oikein urakalla. Kiitti vastuusta myös kahden hienon maalin muodossa ja näyttäisi siltä, että hyviä tehoja junioreissa tehneestä puolustajasta olisi liigajoukkueellekin tulevaisuudessa paljon iloa. Erityismaininta isokokoiselle puolustajalle on annettava siitä, ettei hän ottanut koko kauden aikana ainuttakaan rangaistuminuuttia.
Turusta täksi kaudeksi tullut Paukkunen teki yhden kauden piste-ennätyksensä päättyneellä kaudella. Vastapainoksi Paukkunen oli Lukko-puolustuksen huonoin omassa päässä ja keräsi joukkueen huonoimman teholukeman. Paukkusesta päällimmäiseksi muistoksi jää hätäiset syötöt ja merkkausvirheet. Jatkanee kierrostaan johonkin muuhun liigaseuraan.
Hyökkääjät
Hagelberg hoiti oman rikkovan pelaajan- ja ärsyttäjän roolinsa erittäin hyvin. Takoi samalla mukavat pisteet ja oli yksi niistä pelaajista, jotka taistelivat suurella sydämellä ottelusta toiseen. Olisi varmasti hyvä pelaaja myös tulevan kauden Lukkojoukkueeseen.
Pelicansista Lukkoon tullut Hannus oli erittäin positiivinen yllätys. TPS-kasvatti voitti joukkueen maalipörssin tekemällä 17 osumaa. Yritys ja taistelu eivät loppuneet koskaan ja Hannus uskalsi myös yrittää toisinaan piristäviä kikkoja. Loukkaantuminen päätti ikävästi kauden jo helmikuussa. Monen kannattajan iloksi Hannus jatkaa Lukossa myös ensi kaudella.
Alkukaudesta sai vähän vastuuta ollen lähinnä nelosketjussa tai 13. hyökkääjä. Paransi loppukaudella kuitenkin hienosti peliään saatuaan enemmän vastuuta. Odotettu todellinen läpimurto liigatasolle jäi Lukon paidassa tekemättä ja näyttäisikin siltä, että parasta Jarkon uran kannalta olisi yrittää seuraavaksi jossain toisessa liigajoukkueessa.
Koko alkukauden Lukko haki ykkössentteriä, ja viimein joulukuussa tarttui ”Kuha” verkkoon. Alkupelit Lukossa olivat Kucharcikilta hieman hakemista, mutta kun pääsi pelirytmiin sisään, alkoi tulostakin tulla. Juuri kun Kucharcik oli kuumimmillaan tammikuussa, iski harmittava polvivamma, joka piti miehen koko loppukauden sivussa.
Lammassaaren odotettiin pelaavan tämän kauden vielä enimmäkseen A-junioreissa, eikä hän ihan kauden ensimmäisissä peleissä vielä mukana ollutkaan. Päästyään liigapeleihin mukaan otti Lammassaari kuitenkin hyvin nopeasti paikan pelaavasta kokoonpanosta. Pelasi lopulta loistavan tulokaskauden iskien seitsemän maalia ja antaen neljä maaliin johtanutta syöttöä. Erityistä iloa katsomoon antoi Lammassaaren rohkea pelityyli johon kuuluivat mm. usein onnistuneet harhautukset.
Raumalaisille jo ennestään tuttu Luovi tuli Sveitsistä Lukkoon joulukuussa. Muutamassa pelissä ihan pirteää menoa ja hyvää tsemppausta, mutta muuten ominaisuudet eivät vaan enää olleet liigatasoa. Kaksi syöttöpistettä oli lopulta laiha lohtu parinkymmenen pelin surffailusta.
Normio jatkoi odotetusti siitä, mihin viime kevään pudotuspeleissä jäi. Lukossa jo viidennen kautensa pelannut tamperelainen hoiti tutun edelliskausien voimahyökkääjän roolinsa, mutta teki samalla myös mukavat 21 pistettä. Normio vaihtaa ensi kaudeksi monien Lukkokannattajien harmiksi maisemaa.
Mestiksestä joulukuussa Lukkoon try-outille tullut Ryhänen sai liigasopimuksen ja yllätti kaikki saatuaan hieman vastuuta. Kauden lopussa tehoja tuli yli piste/peli tahdilla ja otti ykkössentterin paikan loukkaantumisten- ja pelaajakauppojen runtelemasta joukkueesta. Lukon johto ei ikävä kyllä ollut Ryhäsen suhteen tarpeeksi aikaisin hereillä ja jätti optionsa käyttämättä. Tästä johtuen juonikasta keskushyökkääjää ei kettupaidassa ensi kaudella nähdä.
Pasi Saarela
Vuosi sitten maalipörssin voittaneelta Saarelalta odotettiin enemmän, paljon enemmän. Kentälle päästyään Saarelaa ei yleensä tuntunut kiinnostavan muu kuin se, milloin ottelu päättyy. Koko kautta ei Raumalla Saarelan huonoja otteita jaksettu katsoa ja hän siirtyikin helmikuussa Sveitsin liigan SC Berniin.
KalPassa flopannut Salonen tuli hieman ennen siirtorajan umpeutumista Lukkoon, kun joukkue kärsi sentteripulasta. Mieheltä tuskin juuri mitään odotettiin, eikä Salonen mitään unohtumattomia elämyksiä Äijänsuon yleisölle tarjonnutkaan. Muutama hyvä oivallus, joista tuli tehopisteitäkin, mutta ei lopulta mitään sellaista, mikä saisi raumalaisille aikaan ikävän tunteen, kun Salonen suuntaa ensi kaudeksi takaisin Kuopioon.
Hankittiin Kucharcikin paikkaajaksi tammikuussa. Ensimmäisissä peleissä väläytteli, mutta oli loputa lähinnä keskinkertaisen Mestis jyrän tasoinen sentteri. Pelaajaa tuskin muistaa Raumalla enää muutaman vuoden päästä kukaan. Korkeintaan miehen sukunimi voi tuoda jotain mieleen.
Mainio alkukausi. Vaikka Toporowski hieman kauden lopussa hiipuikin, oli hän silti yksi Lukon parhaita pelaajia lähes joka ottelussa. Joutui välillä tekemään kolmenkin pelaajan työt ketjussaan muiden pelatessa laiskasti. Raumalaiskanttajien onneksi Toporowski jatkaa Lukossa myös ensi kaudella.
Myös nuori Tuomainen aloitti kauden erittäin vahvasti iskemällä heti ensimmäisessä Sm-liigaottelussaan maalin. Alkukaudella Tuomaiseen luotettiin ja hän pelasi usein kahdessa ensimmäisessä ketjussa. Syyskaudella tulleesta nivusvaivasta toivuttuaan turkulainen ei kuitenkaan päässyt enää alkukauden tasolleen, ja joutui hakemaan peliaikaa myös A-junioreista. Kuitenkin hyvä tulokaskausi, jonka perusteella Miikalle voi povata myös hyvää tulevaisuutta jääkiekkoilijana.
Tähtisen piti ottaa tällä kaudella itselleen takaisin ykkössentterin paikka, mutta porilainen kärsi paljon loukkaantumisista, eikä terveenä ollessakaan ollut mitenkään vakuuttava. Kolmossentterinä vietetty kausi näytti vieneen osan Tähtisen taidoista pois, mutta samalla tuoneen miehen otteisiin hieman röyhkeyttä. Tuskin jatkaa Lukossa. Aika näyttää, pystyykö nousemaan ykkössentteriksi jossain toisessa seurassa.
Viime vuoden A-junioreiden Sm-liigan pistepörssivoittaja otti odotetusti paikan liigajoukkueesta ja pelasikin yleensä erittäin pirteästi. Ei esittänyt ihan niin pirteitä otteita kuin vanha ketjukaverinsa Lammassaari, muttei toki saanut läheskään niin paljon vastuuta. Avasi maalintilinsä komealla läpiajomaalilla kauden viimeisessä pelissä Tapparaa vastaan. Hyvä tulevaisuus edessä.
Jamie Wright
Wrightista odotettiin Torkin korvaajaa, joka jakelisi kovia pommeja ja iskisi siinä sivussa hyvin tehopisteitäkin. Taklauksia ei mieheltä juuri nähty, mutta hyvät tehot kanadalainen toki teki. Oli Lukon tämän kauden sisäisessä pistepörssissä ykkösenä vielä kauden jälkeenkin kolmellakymmenellä pisteellään, vaikkei kaikkia pelejä pelannutkaan. Lukon seurajohto näet myi Wrightin helmikuussa Sveitsiin, kun miestä ei tahtonut oikein huomata muualla kuin pistepörssissä.
Ei kyennyt vieläkään tekemään todellista läpimurtoaan, vaikka viime kevään pudotuspelien perusteella sitä monet odottivatkin. Teki kuitenkin oman yhden kauden piste-ennätyksensä ja väläytteli jälleen taitojaan ajoittain. Ikävä loukkaantuminen pilasi kauden ja ”Ylli” joutui seuraamaan viimeiset pelit katsomon puolelta.
Lappeenrantalaisen kauteen valmistautumista haittasi loukkaantuminen. Pelasi syksyn ensimmäiset pelinsä lokakuussa pirteästi tehopisteiden muodossa ja taisteli tuttuun tyylinsä aina kentälle päästyään rajusti. Kauden edetessä Yli-Torkon taso kuitenkin laski pahasti ja mies siirtyi lopulta Turun Palloseuran riveihin.
Muut pelaajat
Lukossa muutaman pelin visiitillä kauden aikana kävi kaikkiaan kahdeksan pelaajaa. Heistä valitettavin tapaus oli varakapteeni Toni Porkka. Porkasta kaavailtiin edellisten kausien tapaan yhtä alakerran luottopuolustajaa, mutta mies loukkasi polvensa kauden kolmannessa pelissä niin pahasti, että koko uran pelätään olevan ohi. Porkan tapaus ja hänen puolustukseen jättämän aukon paikkaamatta jättäminen oli varmasti yksi suuri syy myös siihen, miksi Lukon pelit eivät odotetulla tavalla päättyneellä kaudella kulkeneet.
Muutaman pelin Lukon pakistossa viihtyi myös Kirkkonummen Salamoista Sami Ryhäsen kanssa kokeelle tullut Lasse Korhonen, jonka paikka vaihteli katsomon ja vilttiketjun välillä. Kentällä Korhonen ei saanut kunnon mahdollisuutta oikein missään vaiheessa ja karistikin Rauman tomut jaloistaan jo hyvissä ajoin ennen hänen koeaikansa päättymistä.
Alkukaudella paikkaansa joukkueen hyökkäyksestä sen sijaan etsivät kauden 2004-2005 Lukon suurin floppi Ville Snellman, sekä niin ikään Ilves-taustainen Tommi Jäminki. Kumpikaan ei esittänyt kettupaidassa mitään ihmeitä ja niinpä molemmat saivat lähteä jo aikaisessa vaiheessa. Snellman siirtyi Sveitsin kautta takaisin kasvattajaseuraansa Ilvekseen. Jäminki taas haki vauhtia Mestiksestä, siirtyen ensin Sportiin ja jatkaen matkaansa myöhemmin Hermeksen riveihin.
Yksi suurta ihmetystä herättänyt hankinta oli tshekkiläinen Ondrej Steiner, joka tuli Lukkoon viiden ottelun try-outille. Puolikuntoinen Steiner pelasi hyvin ainoastaan yhdessä ottelussa, jossa teki kaksi maalia. Tämä ei kuitenkaan tiennyt Lukon kannattajien onneksi Steinerille sopimusta, vaan mies jatkoi matkaansa Lahteen. Pelicansissakin miehen taso todettiin huonoksi ja niinpä hän poistui jo yhden ottelun jälkeen Lahdesta- ja Suomesta.
Näiden pelaajien lisäksi joukkueessa käväisi kolme A-junioria muutamassa ottelussa. Iiro Tarkki kävi aikaisempien kausien tapaan aukomassa vaihtoaition luukkua Jokelan Mestis-keikkojen aikana. Peliaikaa miehelle ei kuitenkaan yhdessäkään liigapelissä tullut.
Tommi Heinonen ja Jussi Tapio kävivät loppukauden vähemmän merkittävissä peleissä esittelemässä kykyjään miesten tasolla, ja molemmat onnistuivatkin varsin hyvin. Nähtäväksi jää saako yli-ikäiseksi jäävä Heinonen liigasopimusta ensi kaudeksi. Tapio sen sijaan mahtuu pelaamaan A-junioreissa vielä ensi kaudellakin.
