Maalivahdit
Iiro Tarkki
Jussi Rynnäksen seuraajaksi palkattu Tarkki on hoitanut tonttinsa mallikkaasti. Syksyn ajalle ei ole sattunut juurikaan suvantovaiheita. On ansainnut kauden mittaan varmoilla otteillaan, ja Karhusta paremmilla torjuntatilastoillaan, epävirallisen ykkösmaalivahdin aseman. Kokenut ja rauhallinen Tarkki on juuri se maalivahti, jota Kärpät kaipaa puolustaakseen mestaruutta keväällä.
Tomi Karhunen
Karhunen on jakanut veräjänvartijan vastuuta Tarkin kanssa pääasiassa moitteettomasti. Väliin on kuitenkin mahtunut joitain huonompia otteluita, minkä vuoksi Tarkki on päätynyt pelaamaan hieman Karhusta enemmän. Lasketaan Liigan parhaimpiin maalivahteihin, kunhan pääsee vain parhaalle tasolleen.
Puolustajat
Mikko Niemelä
Hyvät pudotuspelit pelannut Niemelä ansaitsi jo viime helmikuussa vuoden 2016 kevääseen kestävän jatkosopimuksen. Tämän kauden tehtävänä miehellä oli vakituisen paikan varmistaminen Kärppien liigamiehistössä. Tavoite on lähes saavutettu, vaikka marraskuussa tulikin viikon mittainen lainakomennus Kajaanin Hokkiin. Ominaisuuksiltaan tasainen peruspuolustaja on kyennyt kehittymään edellisen ja kuluvan kauden aikana hyvällä tahdilla. Liigauran ensimmäinen maalikin on isketty verkon perälle.
Markus Nutivaara
Taitava puolustajalupaus on päässyt kokeilemaan miesten joukkueen vauhtia tällä kaudella 17 ottelun verran. Muutama ottelu on kulunut myös Hokin sekä A-nuorten riveissä. Debyyttikausi liigatasolla on sujunut jopa yllättävän hienosti. 20-vuotiaan Nutivaaran peliaika on kasvanut tasaisesti kauden mittaan onnistumisten myötä. Liikkuu ja lukee peliä hyvin, eikä kiekollisessa pelissäkään ole moitittavaa.
Ari Vallin
Veteraanipuolustaja Vallin on pelannut Kärppien riveissä jo lähemmäs 300 ottelua. "Vanha mestari" ratkaisi lempinimensä mukaisesti aikanaan yhden mestaruuden, mutta lähivuosien näytöt eivät ole olleet vakuuttavimmasta päästä. Häviää jatkuvasti kaksinkamppailuja ja jää vastustajien hyökkääjistä jälkeen. Miehen luistelunopeus on hidastunut ja kiekollinen pelaaminen on epävarmaa. Pukukopin hengennostattajana tunnetun Vallinin suurin arvo joukkueelle on pitkän uran tuoma kokemus.
Lasse Kukkonen
Yksi suurimmista kärppäkapteeneista pelaa edelleen korkealla tasolla, ja johtaa joukkuettaan jokaisessa pelissä. Kukkonen taistelee jokaisesta kiekosta, ja menee jokaiseen tilanteeseen täysillä. Joukkueen johtava ykköspakki on aina ollut vahva puolustuspäässä, mutta myös kiekollisesta pelistä hyökkäyssuuntaan on tullut vuosien varrella hyvin varmaa. Kapteenin merkitys joukkueelle on äärimmäisen suuri. On säästynyt tällä kaudella pahoilta loukkaantumisilta kuluttavasta pelityylistään huolimatta, eikä pistetilikään ole jäänyt heikoksi.
Adam Masuhr
Kiekollinen puolustaja Masuhr liittyi Kärppiin viime kaudella, ja sopeutui nopeasti joukkueeseen. Pudotuspelit sujuivat hyvin, ja mies osoittautui tehokkaaksi aseeksi etenkin ylivoimalla. On jatkanut tällä kaudella siitä, mihin jäi. Masuhrin painava lämäri on puhunut usein, ja tehojakin on kertynyt jo kymmenen pisteen verran. Heikkoudet ovat edelleen oman pään pelissä, joka ei ole pahemmin kehittynyt. Pysynyt kuitenkin joulutaukoon mennessä tehotilastossa plussan puolella, minkä vuoksi miehen puolustamista ei voi kritisoida liikaa.
Dan Spang
Korkean profiilin jenkkipuolustaja Spang pelasi itsensä kiekkokansan tietoisuuteen HPK:n ja SaiPan paidoissa. SaiPan menestyskevään jälkeen Kärpät hankki miehen yhdessä SaiPan toisten pohjoisamerikkalaisten Ryan Glennin ja Patrick Davisin kanssa. Hyvin luistelevaa ja kiekollisesti taitavaa Spangia kohtaan oli kovat odotukset, mutta mies ei ole kyennyt niitä toistaiseksi lunastamaan. Oman pään virheitä tulee liikaa hyökkäyspeliä palveleviin suorituksiin verrattuna.
Ryan Glenn
Liigassa jo pitempään kokemusta kerännyt fyysinen pakki ei ole esiintynyt kauden ensimmäisellä puolikkaalla edukseen. SaiPasta tulleiden Spangin ja Davisin tavoin suuret odotukset ovat jääneet täyttämättä. Glennin piti tuoda Kärppien takalinjoille asennetta ja kovaa fyysistä pelotetta, mutta tähän mennessä kanadalaisjyrä on lähinnä syyllistynyt epämääräisen huteriin kiekollisiin ratkaisuihin, hitaaseen luisteluun ja lukuisiin sijoittumisvirheisiin puolustustilanteissa.
Arto Laatikainen
Yli 700 liigaottelun Laatikainen tuotiin Kärppiin vahvistamaan perustason puolustamista. Sen mies todellakin teki. Laatikainen sopeutui joukkueeseen helposti, ja ryhtyi välittömästi tekemään arvokasta, mutta suurimmaksi osaksi näkymätöntä työtään. Taustasta päävalmentaja Lauri Marjamäen kanssa Espoon Bluesista on ollut hyödyksi pelitavan haltuun ottamisessa. Hallitsee pelin perusasiat äärimmäisen hyvin, minkä vuoksi pystyy rauhoittamaan sekä avaamaan peliä tasaisella varmuudella. Laatikainen on ollut juuri se palanen, mitä Kärppien ailahteleva puolustus on kaivannut.
Hyökkääjät
Juho Keränen
Keränen löysi viime kaudella nelosketjusta roolin, joka sopii energiselle hyökkääjälle täydellisesti. Kuluva kausi on sujunut vähintään yhtä vauhdikkaasti. Pystyy käyttämään fyysisyyttään joukkueen eduksi jakelemalla taklauksia, nopeita nousuja ja kovia laukauksia. Pelilliset taidot ovat juuri sopivat Kärppien nelosketjuun, joka ei ole varsinaisesti "jarruketju", vaan uskottavaan hyökkäyspeliin kykenevä voimahyökkääjien kolmikko. Ollut tärkeä osa hyökkäyksen runkoa tällä kaudella.
Joonas Donskoi
Kiekkotaituri Donskoi on ollut syyskauden Kärppien suurin onnistuja. Kun hyökkäyksen kärkiketjut ovat surffailleet pistepimennossa, on Donskoi kolmosketjun kanssa kantanut vastuun maalinteosta. Pitkään syksyllä kultakypärää kantanut Kärppien oma kasvatti on kehittynyt jälleen hurjasti. Pelaa tällä hetkellä uransa parasta kauttaan, ja on ollut selvästi joukkueensa arvokkain pelaaja.
Mikko Alikoski
Yksi joukkueensa tärkeimmistä ja kokeneimmista omista kasvateista. Alikoski paiskii jokaisessa pelissä töitä kumpaankin suuntaan suurella asenteella, ja on joukkueensa parhaita alivoimapelaajia. On suorittanut tehtäväänsä nelosketjussa tällä kaudella tasaisesti ja luotettavasti ilman kummempia pelin ailahteluja. Kiekollisen pelin heikkoudet näkyvät kuitenkin edelleen usein, eikä ole kehittynyt vuosien varrella merkittävästi.
Ivan Huml
Kuumapäinen, mutta erittäin taitava tšekkihyökkääjä ei aloittanut kauttaan totutun tehokkaalla tasollaan. Hiihteli pitkään kakkosketjussa ilman kummoisia tehoja, vaikka vieressä oli Juha-Pekka Haataja, jonka kanssa hän nakutti hurjia pistelukemia toissa kaudella. Joutui pelaamaan hetken mukavuusalueensa ulkopuolella keskushyökkääjänä. Oli ajoittain jälleen ongelmissa hermojensa hallitsemisen kanssa, ja hölmöili itselleen useita turhia jäähyjä. Heräsi kuitenkin horroksestaan marras- ja joulukuun aikana ansaiten joukkueensa parhaan tehomiehen kultaisen kypärän takaisin.
Julius Junttila
Kolmosketjun luisteluohjus Junttila pelaa Donskoin tavoin huippukautta. Kehittynyt jälleen urheilullisuudessa, kovuudessa ja pelin lukemisessa. Kantoi lokakuussa kultakypärää ennen sen luovuttamista ketjukaveri Donskoille. Vahvat otteet johtivat 23-vuotiaan oululaispelaajan ensimmäiseen maajoukkuekutsuun. Ikävä loukkaantuminen katkaisi kuitenkin Junttilan syksyn pitemmäksi aikaa, mutta palatessaan jatkaa varmasti 20 maalin rajapyykin jahtaamista vauhdilla.
Joonas Kemppainen
Kärppien viime kauden paras keskushyökkääjä on jatkanut ketjukavereidensa esimerkin mukaisesti siitä, mihin viimeksi jäi. On pelannut luotettavalla ja korkealla tasolla kauden avauksesta asti. Ketjunsa laitureiden tavoin Kemppainen on kehittynyt kokonaisvaltaisessa pelissä kiitettävästi. Ei olisi väärin laskea Kemppaista Liigan tämän hetken parhaimpiin hyökkääjiin.
Joonas Komulainen
Komulainen on taitava ja monipuolinen hyökkääjä, mutta hänelle ei tahdo löytyä roolia Marjamäen Kärpistä. Kuten viime kaudella, pienikokoista voimahyökkääjää on kokeiltu miltei jokaisessa ketjussa, mutta tulosta ei ole syntynyt. Komulaisen tilanne on ollut parin kauden ajan ristiriitainen. Hänen peruspelaamisensa toimii hyvin, ja asenteessakaan ei ole moitittavaa. Miehellä on nopeutta, peliälyä ja käsiä, mutta pienen koonsa vuoksi hän häviää jatkuvasti kaksinkamppailuja. Ollut tällä kaudella melko näkymätön, kun on päässyt pelaavaan kokoonpanoon.
Mika Pyörälä
Ykkösketjun kokenut ja monipuolinen hyökkääjä on kärsinyt muiden kärkiketjujen edustajien tavoin tehottomuudesta. Kausi lähti käyntiin varakapteenin osalta hitaasti ja yskähdellen, eikä floppisentterin Nicolas Deschampsin kanssa löytynyt samaa aaltopituutta. Saatuaan vierellään jälleen Esa Pirneksen on Pyörälän peli alkanut kulkemaan. Joulukuun peleissä mies on alkanut jo näyttää viime kevään pudotuspelien Mika Pyörälältä.
Simon Suoranta
Nelosketjun energiasäheltäjä on keskittynyt kauden avauspuolikkaalla jälleen siihen, mitä parhaiten osaa. Pelaa räjähtävällä voimalla, taklaa ja raastaa. Voimahyökkääjän vauhdikas pelityyli johtaa kuitenkin turhiin jäähyihin ja itsensä pelaamiseen ulos tilanteista. Suoranta ei ole täysin kädetön, mutta miehen kiekollisten taitojen soisi kehittyvän hieman enemmän. Sopii nelosketjun rooliinsa hyvin, mutta on ajoittain joutunut hakemaan vauhtia Mestiksen Hokista nuorempien pelaajien tieltä.
Sakari Manninen
Manninen on yksi Kärppien kovimmista nuorista lupauksista. On hakenut parin kauden ajan liigamiehistön vaatimaa vauhtia Kärppien A-junioreista, Mestiksen Hokista ja Peliitoista, sekä Liigan KalPasta. Nyt kehitystyön tulos alkaa näkyä. Manninen on saanut tällä kaudella selvästi enemmän peliaikaa, ja kyennyt esiintymään edukseen. Lopullinen läpimurto Liigaan on hyvin lähellä.
Saku Mäenalanen
Viime vuoden nuorten maailmanmestarin ura on lähtenyt pienimuotoiseen laskusuhdanteeseen. Mestaruuskeväänä miehelle ei löytynyt peliaikaa, ja tällä kaudella vielä vähemmän. Kausi on mennyt suurimmaksi osaksi A-nuorissa sekä lainalla Hokissa ja Pelicansissa. Tällä kaudella hyökkäyslupauksella on vyöllään vain kolme peliä Kärppien liigamiehistössä. Hokissa Mäenalaisella sujui kohtalaisesti, Pelicansissa taas selvästi kehnommin. Tulevaisuus Kärpissä tällä hetkellä melko epävarma.
Esa Pirnes
Mestaruuskevään reseptin tärkeimpiä mausteita. Toi viime kaudella ykkösketjuun varmuutta, kokemusta ja pelisilmää. Pääsi aloittamaan kautensa tänä syksynä hieman myöhässä, kun sopimusneuvottelut eivät päätyneet kumpaakin osapuolta tyydyttävään ratkaisuun. Deschampsin räpellystä katsellessa Kärppien urheilujohdolla tuli kuitenkin nopeasti ikävä luotettavaa pelintekijäänsä Pirnestä. Yli 600:n liigaottelun pelivarma keskushyökkääjä löysi nopeasti jälleen yhteisen sävelen Mika Pyörälän kanssa, nostaen ykkösketjun suoritustasoa merkittävästi.
Jesse Puljujärvi
Kärppien kenties kirkkain hyökkääjälupaus. Puljujärvi on tulevaisuuden supertähti, mutta vielä hän ei ole sillä tasolla. Kehityskaari on ollut järkevä, ja vauhtia on haettu rauhassa A-nuorista ja Mestiksestä. Liigakaste tuli heti kauden ensimmäisessä pelissä. Puljujärvi näytti saman tien hienolla suorituksellaan, mitä kärppäkannattajille on luvassa. Peliaikaa miesten joukkueessa on tullut kohtuullisesti, ja yhä kovempaa kehitystä on varmasti lupa odottaa.
Sebastian Aho
Yksi ikäluokkansa kovimmista helmistä. Päässyt kokeilemaan aikuisten vauhtia 17:n ottelun verran, joista saaliiksi tarttui 5 tehopistettä ja +2:n teholukema. Muiden nuorten Kärppien huippulupausten tavoin Ahoa ajetaan sisään pikkuhiljaa ilman turhaa kiirettä. On osoittanut nopeuden ja peliälyn riittävän liigatasolle, mutta fyysisyydessä on luonnollisesti vielä kehitettävää.
Patrick Davis
Täsmähankinnaksi mainostettu Davis on pelannut kautensa tähän asti todella keskinkertaisesti. SaiPa hankinnoista eniten hehkutettu amerikkalaisvahvistus tuotiin Ouluun suurilla odotuksilla, mutta ei ole kyennyt vastaamaan huutoon käytännössä ollenkaan. Pistesaldo ei ole joulutaukoon mennessä aivan onneton, mutta miehen tulisi kyetä nykyisessä roolissaan paljon parempaankin. Heikkojen hyökkäysnäyttöjen lisäksi puolustusvelvoitteet ovat hoituneet varsin välttävästi.
Juha-Pekka Haataja
Kauden suurin paluumuuttaja. Haatajalta odotettiin heti toissa kauden kaltaisia maagisia suorituksia, mutta kärppäkonkarin syksy käynnistyi hyvin hitaasti. Rinnalla oli tutkapari Ivan Huml, mutta kiekot eivät löytäneet verkon perälle. Haataja joutui välillä jopa istumaan penkillä. Hetken huilaaminen teki ilmeisesti hyvää, sillä lähempänä joulutaukoa kaivatut tehot ovat löytyneet. Nyt itseluottamus ja pelituntuma alkaa olla sillä tasolla, että Haataja kykenee pelaamaan suuren roolinsa mukaisesti.
Nicolas Deschamps
Suuresti hehkutettu kanadalainen keskushyökkääjä oli Kärppien syyskauden suurin floppi. Miehellä oli vakuuttava AHL-tausta ja samankaltaiset ominaisuudet, kuin edellisen kauden menestyssentterillä Ben Maxwellilla. Deschamps ei täyttänyt odotuksia kuitenkaan missään vaiheessa. Ei sopeutunut SM-liigan pelityyliin, mikä johti miehen itseluottamuksen romahtamiseen. Deschampsista tuli ensimmäinen Kärpistä tällä kaudella potkut saanut pelaaja, kun hänen sopimuksensa purettiin lokakuussa.