NYI - STL 2.00
NYR - CAR 2.00
CBJ - NJD 2.00
MTL - FLA 2.30
DET - ANA 2.30
NSH - WSH 3.00
MIN - LAK 3.00
WPG - VGK 3.00
DAL - TBL 3.30
SJS - PIT 5.00

Jokerien kaudesta mauton pannukakku

LIIGA / Artikkeli
Jokerien kausi 2008-2009 oli jo tuttuun tapaan seuralle, pelaajille sekä faneille suuri pettymys. Ei tullut poikaa eikä oikeastaan mitään muuta kuin erittäin mauton pannukakku. Pannukakku ei tokikaan tullut monellekaan kiekkoa seuraavalle suurena yllätyksenä. Viimeisen kahdentoista kauden aikana Jokerit on juhlinut mestaruutta ainoastaan yhden kerran. Sattumaa?

Jokerit lähti kauteen 2008-2009 totutusti suuren vaihtuvuuden saattelemana. Valmennusjohtoa myöten vaihtuvuus oli tutun suurta, kun edelliskauden tähdet suuntasivat kohti rahakkaampia kaukaloita. Tähtiä paikkamaan saapui entisiä jokerikasvoja Juha Lindin, Tomek Valtosen, Tom Koiviston ja Antti Hulkkosen tapaan. Sentteriosastoa tulivat vahvistamaan Joey Tenute sekä Mike Bishai. Valmennuksesta ottivat vastuun Glen Hanlon, Ismo Lehkonen sekä Jami Kauppi.

Heti harjoitusotteluissa tuli kuitenkin karulla tavalla selväksi , että pelaajaringistä ei löydy edellisvuoden tapaan huippuosaamista. Huippuosaamista ei löytynyt myöskään päävalmentajalta, joka teki harjoituskauden Nordic Trophyn jälkeen omat johtopäätöksensä. Hanlon päätti, että runkosarjaan lähdetään puolustamaan ja hankkimaan pisteitä ilman tyylipisteitä. Tähän kiteytyi koko Jokerien kausi.

Kilpikonnalla runkosarjaan

Jokerit lähti siis runkosarjaan napsimaan pisteitä hyvän puolustuspelin kautta. Viimeisenä lukkona toimisi maalivahti Juuso Riksman. Joukkue napsikin pisteitä syksyn mittaan mukavasti ja pelasi loka-, marraskuussa ajoittain jopa kelvollista kiekollista peliä. Syksyllä joukkue pelasi parhaimmillaan 19 ottelua, joista se voitti 15. Tämä oli se ainoa vaihe kaudesta, kun Jokerit edes yritti pelata eikä vain puolustanut. Tähän jaksoon osui valitettavasti myös joukkueen parhaan pelaajan loukkaantuminen. Mike Bishain selän välilevyvaivat pitivät miehen lopulta sivussa koko loppu kauden.

Bishain loukkaantumiseen mureni viimeisetkin menestyshaaveet. Joulukuussa joukkue alkoi jo oireilla ja hävisi yhdeksästä ottelustaan seitsemän. Loukkaantumisten vaivaama joukkue onnistui maalinteossa yhdeksässä ottelussa 14 kertaa. Eikä tahti parantunut kauden mittaan. Runkosarjassa vain Ässät teki vähemmän maaleja kuin Jokerit. Toisaalta omissakaan ei lamppu liioin palanut, sillä vain JYP päästi omiin vähemmän maaleja.

Yhtälö Jokerien pelissä oli silti mahdoton. Joukkue räpiköi hämmästyttävällä tavalla taistellen loppuun asti jopa runkosarjan voitosta. Kuitenkaan todellisia menestymisen mahdollisuuksia ryhmällä ei ollut missään vaiheessa. Joukkueessa ei ollut Bishain jälkeen yhtään hyvää sentteriä, mikä viimeistään sinetöi helsinkiläisten kohtalon. Lisäksi ylipassiivinen pelitapa tappoi ensin peli-ilon joukkueesta ja lopulta myös katsomosta. Pienestä faniryhmästä huolimatta tunnelma Jokerien pelissä oli kuin tuomiokirkon sunnuntaimessussa. Lisäksi maalintekoon ainakin teoriassa kykenevät laiturit jäivät täysin ilman ”ruokaa” joukkueen pelityylistä johtuen.

Tuttuun jokerityyliin joukkuetta yritettiin paikkailla kesken kauden. Bishaita paikkaamaan hankittiin vanha tuttu Quinn Hancock, jonka kädettömyys etenkin playoffeissa todettiin jo ensimmäisellä visiitillä. Nyt se todistettiin toiseen kertaan. David Ling oli lähes yhtä turha hankinta, vaikka toisaalta peli-ilon täydellinen puute joukkueessa ei ainakaan ruokkinut näiden ns. taitopelaajien tehoja.

Kaikista pelillisistä ongelmista huolimatta joukkue rimpuili runkosarjassa hyvin. Maalivahti Juuso Riksman oli sarjan ylivoimainen MVP. Riksman torjui täysin käsittämättömän määrän pisteitä joukkueelleen, ja esitti toinen toistaan huikeimpia torjuntoja illasta toiseen. Lisäksi joukkue puolusti hyvällä asenteella ja teholla. Helsinkiläisten maalin eteen oli todella vaikea päästä, ja puolustajat siivosivat kakkoskiekot varmasti pois. Alivoimapeli oli myös hyvässä kuosissa koko kauden. Alivoimapelissä näkyi ehkä parhaiten joukkueen asenne ja halu taistella.

Sitä taistelua tarvittiinkin, niin paljon joukkue pelasi alivoimalla läpi kauden. Kun KalPan yli- ja alivoimien erotus oli kaudella +68, oli sama lukema Jokereilla -85. Tämä kertoo Jokerien pelistä kaiken olennaisen. Kaikesta tästä huolimatta Jokerit taistelivat jopa runkosarjan voitosta aivan viimeisille kierroksille, mutta hyytyi lopulta sijalle 4. Jälkeenpäin ajateltuna kotietuun oikeuttava sijoitus Jokerien joukkueella, ja pelitavalla oli kiitettävä suoritus.

Viikon playoffit

Kotietu pudotuspeleihin oli joukkueelta hyvä suoritus, mutta arpaonni ei ollut kohdillaan. Jokereita läpi 2000-luvun nöyryyttänyt Oulun Kärpät asettui Jokereita vastaan puolivälierissä. Mitään hyvää ei siis ollut stadilaisille luvassa, kun oma kiekollinen peli oli läpi kauden ollut huonompaa kuin parhaimmilla mestis-seuroilla. Näennäisesti tasainen sarja taputeltiin viidessä ottelussa Kärppien eduksi. Jokerit hävisi kaksi ottelua jatkoajalla, ja pystyi viidessä ottelussa maalintekoon kymmenen kertaa.

Pelillisesti Jokerit esitti ajoittain parastaan runkosarjan lopussa ja Kärppiä vastaan, kun pelaajille annettiin vihdoin lupa karvata ja pelata hieman aktiivisemmin. Tämä näkyikin pelaajissa, jotka näyttivät nauttivan pelistä heti enemmän. Rypistely oli kuitenkin turhaa, kun tavara oli jo housuissa. Kärpät oli joka osa-alueella parempi ja Jokerien kokonaisvaltainen turhautuminen purkautui viimeistään neljännessä ottelussa Oulussa. Kärppien kylvettäessä stadilaisia 6-1, suihkuun joutuivat Janne Hauhtonen, David Ling sekä Juuso Riksman.

Ottelun jälkeen Riksman antoi paikallisradioon lausuntoja, joissa ilmoitti sarjan olleen taputellun, vaikka kärpät johti sarjaa 3-1. Riksmanin lausunto oli varmasti tunnekuohuissa annettu, mutta siinä taisi piillä maalivahdin koko kauden tuska. Joukkue toki taisteli veskarinsa edessä, mutta kovin yksin Riksman Jokereita kantoi läpi kauden.

Lopulta sarjan viidennessä ottelussa Kärpät katkaisi täysin ansaitusti Jokerien lennon pudotuspeleissä. Toni Koiviston jatkoaikamaali muistutti helsinkiläisiä jälleen kerran siitä erosta, mikä näiden kahden suurseuran välillä on.

Summa summarum

Yhteenvetona voidaan todeta jokerivalmentaja Glen Hanlonin tehneen väärän päätöksen lähtiessään pelaamaan runkosarjaa puolustusvoittoisella tyylillä. Siinä, kun KalPa toi liigaan uutta väriä vahvalla kiekkokontrolliin perustuvalla pelityylillään, otettiin Helsingissä kukon askel menneisyyteen. Ei mestaruuksia voiteta tänä päivänä keskialueella seisomalla, ja oman maalin edustaa sumputtamalla.

Jokerien rosteria katsoessa on kuitenkin ihan vähän ymmärrettävä Hanlonia. Ei joukkueessa ollut, etenkään Bishain loukkaannuttua, tarpeeksi kiekollista taitoa. Tenutesta ei ollut sentteriksi, eikä Hauhtosen liike meinaa välillä riittää edes SM-liigaan. Hancock ei pystynyt ottamaan edes heikentyneessä liigassa kiekollista roolia. Puolustus oli toimiva, jossa oli myös kiekollista taitoa Kauppisen ja Koiviston muodossa, mutta siitä ei ollut mitään hyötyä nähdyllä pelitavalla.

Toisaalta on ihmeteltävä, miksi Hanlon ei lähtenyt rohkeasti kehittämään kiekollista peliä. Valmennusjohto puhui läpi kauden, että sitä kehitetään, mutta mitään tuloksia ei näkynyt oikeastaan missään vaiheessa. On selvää, että heikentyneessä SM-liigassa Jokerien joukkueella voittaa, vaikka pelaisi millä tyylillä, mutta valittu pelitapa oli laukaus omaan polveen. Ei nykypäivän kiekossa voi voittaa pudotuspeleissä huippuunsa valmennettuja joukkueita nähdyllä tavalla.

Ihmetystä herättää myös apuvalmentaja Ismo Lehkosen rooli. Mestiksen mestarivalmentaja peluutti TuTossa mitä moderneinta hyökkäyspeliä, mutta mitään siitä ei saatu siirrettyä Jokereihin. Käytiinkö asiasta kädenvääntöä vai oliko Lehkonen vahvasti Hanlonin päätöksen takana? Tähän saamme vastauksen jos ”Ika” jatkaa Jokereiden valmennusjohdossa.

Lopulta Jokerien kausi oli seuraa läheltä seuranneille hyvin tuttu. Ei tullut menestystä taaskaan. Oli uudet valmentajat, uudet pelaajat eikä lainkaan sitä kuuluisaa jatkuvuutta. Joukkue ei ollut valmentajiensa näköinen, mikä johti pelilliseen pannukakkuun. Sitä pannukakkua on Helsingissä pureskeltu jo 12 vuotta yhtä pikavoittoa lukuunottamatta.

» Lähetä palautetta toimitukselle