Jatkoajan maanantaijää, viikko 10: Ehkä vika ei olekaan sinussa, vaan minussa

LIIGA / Artikkeli
Henkilöstömuutosten arvaamaton hyrrä pyörii taas Kuopiossa.
Kuva © Daniel Cfir Levi
Kevät lähestyy, mutta vielä ei ole liian myöhäistä mullistuksille. Kaksi valmentajaa sai kenkää Liigan palattua olympiatauolta. Sitäkin useampi pelaaja lähti sarjoihin, joissa maaliskuun peleillä on merkitystä myös häntäpään kannalta. Maanantaijää miettii näiden aiheiden lisäksi myös Petteri Nummelinin arvoa sekä runkosarjan viimeistä kirijää.

Olympiatauon päättyminen palautti liigajoukkueet pelipäivän rutiineihin kiireisen viikon merkeissä. Lätkää liikuteltiin peräti viitenä päivänä ja pelejä jäi jäljelle kullekin joukkueelle enää viitisen kappaletta.

Keskellä viikkoa kahden miehen työt tulivat päätökseen, kun valmentajapotkujen puolesta rauhallinen kausi sai yllättävää lisäsäpinää. Kenkää saivat KalPan Jari Laukkanen ja HIFK:n Raimo Summanen.

Tauolta tehokkaimpina palasivat Kärpät ja Jokerit, vaikka heidän olympiakiekkoilijansa joutuivatkin jättämään otteluita väliin. Kärpät pelasi rankan neljän ottelun viikon ja hävisi vain kerran, pelaten matkalla myös kaksi nollapeliä. Jokerien viikko puolestaan sai ikävän päätöksen, kun voittojen perään kirjattiin ulkoilmatappio HIFK:lle tällä erää viimeisessä Helsingin paikallisessa.

Myös viikon tehokkain yksilö tuli Oulusta, mutta ei ehkä kaikkein odotetuimmasta päästä. Kehäkettu Esa Pirnes iski neljään peliin tehot 2+2 ja jakoi viikon pistepörssin kärkipaikan joukkuekaverinsa Ben Maxwellin sekä Jokerien Janne Lahden kanssa.

"Raivon vaihtuminen kivaan voi räjäyttää melkoisen padon"

Pistepörssin voitosta heistä ei kuitenkaan ole taistelemassa enää kukaan. Ville Vahalahti on enää kahden pisteen päässä pitkän uransa piste-ennätyksestä. Lukko-laituri hallitsee ykkössijaa tasoissa Ilveksen virtuoosin Michael Keräsen kanssa.

Sinikeltaisia värejä kantaa myös kauden toistaiseksi tehokkain puolustaja. Ilkka Mikkola pelaa 35-vuotiaana uransa tehokkainta kautta ja on sarjan tehokkain pakki yhdessä nuoren Nick Bailenin kanssa. Lukon takalinjojen kiekolliseksi virtuoosiksi uumoiltu Petteri Nummelin sen sijaan on rutkasti vähemmän pelanneena vasta sijalla 14 ja antoi viime viikolla vain lisätasoitusta jättämällä pelejä väliin.

Olympiatauon kuumimmat uutiset kuultiin siirtorintamalta. Jääkiekon ystävien kannalta ikävästi jaossa oli vain menolippuja. Brian Willsie, Niklas Hagman, Dragan Umicevic, Ville Viitaluoma, Jere Sallinen, Jan Tabacek ja Danny Groulx saivat kaikki vaihtaa maisemaa tasavallan rajojen ulkopuolelle. HPK:ssa Juuse Saroksen varjoon jäänyt Frans Tuohimaa sen sijaan siirtyi Mestikseen Sportiin, joka vahvistettiin perjantaina uudeksi liigajoukkueeksi kaudelle 2014-2015.

Myyntibuumin merkitystä, Nummelinin arvoa, runkosarjan lähestyvää loppua ja Kuopion sekä HIFK:n valmentajapotkuja pohtivat tänään Jatkoajan Liiga-toimituksen päällikkö Matias Strozyk, päätoimittaja Antti Wennström ja Oulun-toimituksen Janne Onnela.

Vaasa, uusin liigapaikkakunta.
Vaasa, uusin liigapaikkakunta.
Kuva © Samppa Toivonen - http://www.samppas.net

Kääntääkö Jari Laukkasen lähtö KalPan suunnan?

Matias Strozyk: Kuopiossa on ihan sama kuka turakainen penkin takana heiluu, jos hänen kätensä ovat yhtä sidotut kuin parin edeltäjänsä.

KalPan todelliset ongelmatekijät ovat laajalti tiedossa; jos vielä epäilyttää, niin kauden aiempia Maanantaijäitä selaillessa aihe ponnahtelee sattumalta aika ajoin pinnalle. Kapasten on vihdoin ja viimein annettava valmentajansa valmentaa, eikä se näytä onnistuvan niin kauan kuin Sami edustaa niin pelaajia kuin hallitusta ja omistajiakin.

Laukkanen joutui karseaan asemaan, vaikka kukaan häntä siihen tuskin pakottikaan. Hän ei ole valmis päävalmentajaksi Liigaan, eikä varsinkaan organisaatioon, jossa päävalmentaja on ensisijaisesti laitahyökkääjän oikea käsi. Virhe huomattiin ja tiedostettiin, mutta klaanilainen ylpeys esti tarvittavat toimenpiteet.

Kuka haluaa ottaa tuon pestin? Ketä houkuttaa laittaa uskottavuutensa peliin marionettina? Markkinoilla halutut nimet karsastavat vallitsevia olosuhteita. Jäljelle jäävät ne, joilla vaihtoehtoja on rajatusti. Pekka Virta kokeili jo kerran, nytkö ympyrä sulkeutuu? Siltäkään liitolta ei voi odottaa esimerkillistä sujuvuutta.

Antti Wennström: Jos penkin taakse saadaan tarpeeksi kovapäinen persoona, jonka toimintatapa ja pelitapa kohtaavat ensi kaudella jalkeille saatavan miehistön.

Virta voi sellainen olla. Kovapäisyydellä tarkoitan ensisijaisesti pelillisiä valintoja. Pitää uskaltaa peluuttaa voittavaa jääkiekkoa, joka perustuu kiekollisessa joukkueessa kiekonhallintaan, eikä tavoitella painiotteluita pienikokoisella joukkueella. Ja niin edelleen.

Täytyy löytää vakautta voittaa pitkässä juoksussa. Ja sen pitää vaikuttaa myös pelaajahankintoihin. Täytyy myös hyväksyä se, ettei se välttämättä heti ensi kaudella tuota mitalia, vaan nostaa joukkueen ainakin pudotuspeleistä taisteluun.

Janne Onnela: Riippuu siitä, kuka ruoriin tarttuu ensi kaudella.

Anssi Laine se ei missään nimessä ole. Hänen seitsemän ottelun pätkänsä KalPan peräsimessä on täysin merkityksetöntä aikaa.

KalPan ja Laukkasen suurin ongelma oli se, etteivät seuran ja päävalmentajan ajatukset pelistä koskaan kohdanneet. Laukkanen on vanhan koulukunnan mies, joka ei ole koskaan omaksunut Pekka Virran Kuopioon juurruttamaa pelitapaa viivelähtöineen.

Laukkasen natsat eivät riittäneet Virran perinnön murtamiseen. Sarjataulukko ja viime viikon uutisointi kertovat lopputuleman karusti.

Mikäli huhujen mukaan KalPan kanssa neuvotteleva Virta palaa Kuopioon, näen sen yksinomaan positiivisena asiana molempien kannalta. Molemmilla on mennyt tahoillaan kauniisti sanottuna heikosti, joten ensi kauden teema Kuopiossa voisi olla yhdessä uuteen nousuun.

Mitä sarjataulukon alaosan myyntibuumi merkitsee?

Strozyk: Hävettää entistä enemmän puhua ulkomaalaisten kiekkoihmisten kanssa sinivalkoisesta eliittiliigasta. Meillä myydään pelaajat, kun pudotuspeleihin ei enää pääse, naapurissa ostetaan ne pelaajat meiltä taistelussa säilymisestä pääsarjassa. Siinäpä se pieni ero lyhykäisyydessään.

Olisi mitä ihaninta, jos HPK vielä nousisi pudotuspeleihin ohi HIFK:n ja lähtisi sitten pelaamaan puolivälieräpaikasta Ville Viitaluoman ja Jere Sallisen dominoidessa Kvalserieniä. Myös TPS:n Brian Willsie myytiin Örebrohon, jota odottaa putoamiskarsinta. Ässät puolestaa lähetti Dragan Umicevicin Sveitsin liigassa viimeistä edellisenä olevaan Bieliin, joka puolustaa pian paikkaansa pääsarjassa.

Peräpään poistomyynti
Francis Paré - Magnitogorsk 5.12.
Dan Sexton - Neftehimik 15.1.
Pekka Tuokkola - Färjestad 30.1.
Adam Masuhr - Kärpät 5.2.
Niklas Hagman - Gottéron 9.2.
Brian Willsie - Örebro 17.2.
Jere Sallinen - Örebro 21.2.
Ville Viitaluoma - Örebro 21.2.
Dragan Umicevic - Biel 25.2.

Ei tarvitse olla aurinkokuningas huomatakseen, että suomalaiskannattajien huumana on seurata sijojen 11-14 joukkueita tolpan päässä merkityksettömästä maalista. Surullista, eikä millään tapaa urheilullista. Mutta taloudellista, kuten elämysbisneksen kai sitten kuuluukin olla.

Wennström: Positiivisesti ajateltuna muutama pelaaja varmistaa tällä ensi kauden työpaikkansa.

Esimerkiksi HPK:lla pelaajapaletti on vielä aika lailla auki. Nyt muutama pelaaja on herännyt rypistämään tosissaan kasvaneen vastuun ansiosta. Heille se voi tarkoittaa sitä, ettei ensi kausi ala LeKin punttiksella, vaan Liigassa.

Mitä itse ilmiöön tulee, niin se on ensisijaisesti Liigan, ei yksin seurojen ongelma. Sama nälkä pitäisi nähdä peleissä joukkueen, ei yksin pelaajien panoksen vuoksi.

Onnela: Ainoastaan sitä, että toimitusjohtajat tekevät työnsä osakeyhtiölain edellyttämällä tavalla.

Kun putoamispeikkoa ei ole, olisi suorastaan laitonta jättää tällainen taloudellinen helpotus hyödyntämättä.

Faneista se tietysti tuntuu juuri nyt ikävältä. Näitä ulosmyyntejä ei kuitenkaan kukaan murehdi enää kesällä, kun esimerkiksi paikallinen palloseura lyö tiskiin jälleen kerran pari kovaa vahvistusta. Vihapuheita pidetään nyt, mutta suurin osa marssii lunastamaan kausikortin ilman nurinoita.

Pahan olon purkauksista huolimatta fanit ymmärtävät nämä realiteetit kuitenkin hyvin.

HPK sai kunnian olla Liigan viimeinen luovuttaja.
HPK sai kunnian olla Liigan viimeinen luovuttaja.
Kuva © Mika Kylmäniemi - mika@photomotion.org

Oliko Petteri Nummelin hyvä hankinta Lukolle?

Strozyk: Kyllä tässä ottelulle tulee hintaa aika lailla. Onneksi sentään pisteiden ja ottelujen välinen suhde on kohtuullinen.

Nummelinin ominaisuuksia lienee turha eritellä. Jokainen tietää, että hän on Liigan paras hyökkäävä puolustaja. Ongelma on vain se, että jo 40 peliä kaudessa olisi Nummelinin osalta kovempi suoritus kuin 40 pistettä. Tämä ei todellakaan ole kritiikkiä Nummelinia kohtaan; olisi jokaisen etu, jos hänet nähtäisiin viihdyttämässä kaukalossa.

Lukko teki rohkean ratkaisun ryövätessään Nummelinin TPS:n nenän edestä. Riskit olivat kovat, potentiaalinen palkinto mahtava. Se palkinto voi hyvinkin olla vielä tuloillaan, jos Lukko pelaa pudotuspelit tasollaan ja Nummelin kykenee pelaamaan täyspainoisesti läpi kevään.

Runkosarjan osalta raumalaisten käsiin jäi se lyhyempi tikku. Nummelin on puolustajien pistepörssin neljästoista. Piikkipaikkaan on matkaa vain yhdeksän pistettä, vaikka kaikki edellä olevat ovat pelanneet vähintään kymmenen ottelua enemmän. Terveenä Nummelin olisi ansaitusti ja odotetusti ykkönen.

Hankinnan kannattavuus selviää vasta lähitulevaisuudessa. Jos Nummelin pystyy auttamaan Lukkoa keväällä täyden potentiaalinsa mukaisesti, on Lukko lähempänä Suomen mestaruutta Nummelinin kanssa kuin ilman.

Ensi kaudella hän saattaa sitten pelata myös yhdessä TPS-ottelussakin. Se vasta olisikin jotain.

Wennström: Näkisin kokonaisuutena tämänkin aika positiivisesti - vaikka Lukkoa voi vuosien varrelta arvostella monesta hankinnasta, oli nyt kokonaisuudessa huomioitu myös Nummelinin todennäköiset poissaolot.

Koko hyökkäävä osa puolustusta ei ole ollut Nummelinin varassa, vaan taustatukea ovat antaneet myös esimerkiksi Jesse Virtanen, Mikkola ja Harri Tikkanen. Ei voida sanoa, että olisi ollut vain lauma puukäsiä ja Nummelin. 

Onnela: Imagovoitto oli selkeä, mutta muuten tämä on kaksipiippuinen juttu.

Nummelinilla on niin selkeät heikkoudet - puolustuspelaaminen - ja vahvuudet -hyökkäyspelaaminen - että tällaista pelaajaa pitäisi osata peluuttaa oikein. Tällä hetkellä Risto Dufvan puolustusorientoituneesti pelaava Lukko ei näin tee.

Lukko peluuttaa Nummelinia kuin maailmanluokan all-around -pakkia, vaikka kyseessä on todellinen ylivoimapelaamisen ja hyökkäysten tukemisen täsmäase.

Alkuperäiseen kysymykseen vastatakseni pitäisi tietää kylmää faktaa sopimuksen taloudellisista ehdoista. Tosiasia kuitenkin on, että Ilkka Mikkola oli Lukolta parempi hankinta kuin Petteri Nummelin.

Lukon siniviivalla on virtuoosin kokoinen aukko.
Lukon siniviivalla on virtuoosin kokoinen aukko.
Kuva © Juha Koivula - http://juhakoivula.kuvat.fi/

Onko Harri Rindellin HIFK parannus Raimo Summasen HIFK:sta?

Strozyk: Tässä hypätään kyllä tunnespektrin totaalisesta ääripäästä toiseen. Onkohan kumpikaan edes asteikon sisällä?

HIFK tarvitsi piristettä - tietysti sellaista, joka ei ole peräisin allergialääkkeistä. Ajankohta on vähän niin ja näin. HIFK pelaa upporikasta ja rutiköyhää. Ratkaisu oli oikea, mutta en näe Harri Rindellin HIFK:ta sen todennäköisempänä menestyjänä kuin Raimo Summasen HIFK:ta. Mitaleille, jos planeetat ovat sopivassa asennossa.

HIFK on tällä erää rästipelin turvin yhdeksäntenä, ainakin kolme pykälää alempana kuin sen pitäisi - toki ilman Ville Husson sensaatiokautta se ei olisi edes alimman viivan yläpuolella. Yhtäkkiä jo kertaalleen luovuttanut HPK:kin meinaa hengittää niskaan.

Yhtenäisyys ja peli-ilo ovat tärkeitä palasia ryhmässä, joka on materiaaliltaan keskitasoa parempi. Lamauttavat loukkaantumisaallot syövät energiaa, mutta eivät yhtä paljon kuin ylipaineistava valmentaja. Ville Peltosen ja Toni Söderholmin - yllättäen molemmat sairastuvalla - merkitys kasvaa, mutta kevenevällä vammalistalla työteliäs HIFK voi vielä yllättää.

Wennström: Henkinen helpotus, kyllä. Pelillisesti lisämausteita on turha odottaa.

On hyvin vaikea nähdä, että joukkueen mahdollisuudet mitalitaisteluun paranevat yhtään.

Liigan tasoa voi arvostella, mutta taulukon kärkipäässä onnistuminen vaatii täydellistä suoritusta ja reagointia koko joukkueelta. HIFK:n projekti hengähtää nyt vuodella.

Pitkässä juoksussa pitää nähdä toki henkisen ilmapiirin merkitys myös ensi kautta silmälläpitäen. Nyt vapautuvat voimavarat näkyvät kesällä harjoittelussa ja syksyllä pelaamisessa. Vaikka valmentaja vaihtuu ensi kaudella, lähtee projekti 2015 jo pelaajatasolla liikkeelle nyt paremmin. On muutakin kuin epätietoisuutta ja pettymys, vaikka tulos jäisi tänä keväänä vaatimattomaksi.

Onnela: Aivan varmasti. Raivon vaihtuminen kivaan voi räjäyttää melkoisen padon.

Vaikutus on suurempi kuin perinteinen valmentajavaihdoksen tuoma tilapäinen boosti. Erityisesti pelaajat jotka ajautuivat Summasen kanssa törmäyskurssille pelaavat paremmin.

HIFK on loppukauden huomattavasti kevyempi työympäristö kuin Summasen aikana. Joukkue on Summasen jäljiltä varmasti erinomaisessa fyysisessä kunnossa, mikä sopii Rindellin ei-niin-vaativaan tyyliin oikein hyvin.

Kokonaan toinen juttu on, riittääkö pelkkä henkisen lukon aukeaminen enää mihinkään? Ville Peltosen rooli korostuu jäljellä olevissa peleissä entisestään. Tämän lähempänä pelaaja-manageria ei kukaan ole ollut kymmeniin vuosiin liigassa.

Summasen HIFK-pesti päättyi etuajassa.
Summasen HIFK-pesti päättyi etuajassa.
Kuva © HIFK

Minkä joukkueen voi odottaa vielä parantelevan asemiaan?

Strozyk: Pidän Ilvestä silmällä. Jopa suora pudotuspelipaikka on yhä saavutettavissa, eivätkä lähaikojen vastustajat ole sieltä kovimmasta päästä.

Pieni kolaus haaveille oli lauantain tappio HPK:lle. Ilves oli valtaosan ottelusta pinteessä ja poltti omaa energiaansa häviämällä keskialueen. Ennen lauantaita Ilveksellä oli alla vain kolme tappiota yhdeksästä edellisestä ottelusta.

Keskikastin kamppailu
Sijoitus Joukkue Ottelut Pisteet
6. Jokerit 56 87
7. Blues 56 84
8. Ilves 55 81
9. HIFK 56 81
10. Pelicans 55 81
11. HPK 55 72

Michael Keräsen selviäminen Ossi Väänäsen rymistelystä minilomalla on se seikka, joka saa oikeasti uskomaan kissapaitojen kiriin. Aiempi taikurimainen virekin tuntuu löytyneen. Toisaalta Ville Kolppasen on syytä terästäytyä, jos ei kuuden joukon kiinni kuromisen, niin ylipäätään pudotuspelikevään kannalta.

Lauantain jälkeen Ilveksen on otettava pisteet TPS:ltä ja sen jälkeen haastettava valmentajaa vaihtanut HIFK sekä samoista sijoista kamppaileva Blues. Aivan runkosarjan lopussa pisteet ovat tiukassa mestariehdokkaita Kärppiä ja Lukkoa vastaan.

Ilveksellä on edellytykset kuudenteen sijaan ja minimissään kotietuun pudotuspelikarsintoihin, ja sen kamppailun kohtalosta ensi viikko pistesaldoineen paljastaa paljon.

Wennström: SaiPa ja Jokerit ehtivät vielä kiusata SaiPan kanssa tasapisteissä olevaa JYPiä, joka lähestyy pudotuspelejä varsin sekavissa tunnelmissa.

Olisi kutkuttavaa nähdä viime hetken ohitus kotietupaikalle ja sitten perään neljännesvälierä kyseisten seurojen välillä.

Näen tuossa ison mahdollisuuden ensin henkiseen yliotteeseen runkosarjan loppumetreillä, ja sitten tylytykseen neljännesvälierässä. Tärkeitä pisteitä jaossa.

Onnela: Espoon Blues voi napata vielä suoran pudotuspelipaikan ja tiputtaa Jokerit Villi kortti -kierrokselle.

Espoolaisryhmä on hyvin taisteleva nippu ja sen loppuohjelma on Jokereita helpompi. Bluesilla on tällä hetkellä kolmen pisteen voittoja enemmän, joten tasapisteissä etu on espoolaisilla.

Myös Ilveksellä, HIFK:lla ja Pelicansilla on mahdollisuus suoraan pudotuspelipaikkaan, mutta henkilökohtaisesti uskon eniten Bluesiin.

Muuten ei ihmeitä tapahdu. Kärpät voittaa runkosarjan ja kesälomalaiset ovat myös selvillä. SaiPalla on mahdollisuudet kotietuun, mutta en usko lappeenrantalaisten sitä saavan.

Viikon kommentti:

Kauden aiemmat Maanantaijäät:

Viikko 8: "Dufva tulee, Dufva tekee, Dufva voittaa"
Viikko 7: Ovista ja ikkunoista
Viikko 6: Jäikö Kuopioon edes kunniaa?
Viikko 4: Tarjoushintoja Turun tähtitukussa
Viikko 3: Pätevyysvaatimuksena maailmanmestaruus
Viikko 2: Vuoden mies
Viikko 52: Mestarisuosikki Lukko ja keltamustat tähdistökentälliset
Viikko 50: #BornaToBeWild
Viikko 49: Paljon melua Juusoista
Viikko 48: Taruolento joka sentterinä tunnetaan
Viikko 47: Vielä yksi kriisijoukkue
Viikko 43: Kärppä on Gilliesiä armottomampi
Viikko 42: Kerholla ei ole vaihtoehtoja
Viikko 41: Uusi mies liipaisimella
Viikko 40: Ramzi Abidin hermot, kakut ja sakot
Viikko 38: Tampereella on vain yksi joukkue
Viikko 37: Tuomiopäivä
Viikko 35: Poliisijää
Viikko 33: Comeback

» Lähetä palautetta toimitukselle