Jääkotkat - Kajaanin Hokki 6-2 (1-0,1-2,4-0)

MESTIS / Artikkeli
Jääkotkat pakkovoiton edessä Harmittava vieraspelin tappio takanaan Uudenkaupungin Jääkotkat kohtasi tänään Kajaanin Hokin Mestiksen karsintasarjan viimeisessä kotiottelussa. Tämä peli olisi pakko voittaa, jos joukkue aikoo pysyä Mestiksessä ensikaudellakin. Yhtä elintärkeä peli olisi myös vieraille. Voitto tästä pelistä toisi hyvät mahdollisuudet nousuun viimeistä kierrosta ajatellen. Ryhmien edellinen kohtaaminen Kajaanissa päättyi tasapeliin.

Kotijoukkue tuhlaa avopaikkoja

Mitään hermoilua ei ainakaan Jääkotkien pelissä näkynyt avauserässä. Hokki sen sijaan ehkä oli
hieman kipsissä. Oliko se sitten hermostuneisuutta tai matkan aiheuttamaa puutumista, sitä on
vaikea sanoa. Kotijoukkue hallitsi tätä erää aika selvästi. Ei vierailijakaan heikko ollut, mutta
selvästi paremmat maalintekopaikat loi Jääkotkat, jopa aivan maalipaikkojen tuhlailuun asti.
Kiekko saatiin ohi maalin tai maalivahdin syliin paikoista, joissa maalin ylänurkat huusivat
tyhjyyttään. Osansa tälle oli myös Hokin maalissa hyvin pelanneella Sami Kitinpramilla, vaikka
kiekkoja eteensä sylkikin. Ja mitäs sillä väliä, kun kukaan ei ollut niitä lakaisemassa sisään. 6.06
Petri Halme sai jäähyn poikittaisesta mailasta, kun hän kohteli maalinedustalla maalivahtia kaltoin.
Hokki ei saanut näyttävästä ylivoimasta huolimatta maalia aikaiseksi. Punalamppu syttyikin sitten
toiseen päähän 13 minuutin kohdalla, kun Jari Hyvärinen ja Toni Ronkainen syöttelivät
maalinedustalla keskenään ja Hyvärinen sai laitaa kiekon tyhjään maalin. Hokin puolustus Vladimir
Kolekin johdolla sai ihastella maalin syntyä lähietäisyydeltä. Kuten mainittu, tämä erä oli
kotijoukkueen hallintaa ja ilmeeltä peli oli rehtiä ja siistiä. Vaikka Hokki olikin alakynnessä, ei se
silti tarkoita, että joukkue huonosti pelasi. Jääkotkat oli kiekollisena taitavampi ja etenkin
Hyvärinen oli mainiolla pelituulella ja pyöritti välillä pahastikin hitaanoloisia kajaanilaispakkeja.

Piukat paikat

Toisen erän Jääkotkat aloitti salamavauhtia. Aivan kuin toisintona ensimmäisestä maalista,
Ronkainen ja Tuomas Tikkanen syöttelivät Hyvärisellä taas avopaikan klap-klap -tyylin, ja kiekko
löysi tiensä tyhjään verkkoon. Kitinprami oli niin pahasti poikittaisliikkeessä, ettei hän voinut
tilanteelle mitään. Hokin puolustajat saattoivat taas nauttia hienon maalin syntymisestä. Näytti jo
siltä, että kotijoukkue vie tämän pelin tekemällä tasaisin väliajoin hienoja neuvostoliittolaismaisia
koulumaaleja - toisin kuitenkin kävi.
Erän puolivälissä tarvittiin aikaa vain 1.13 ja peli oli tasan 2-2. Ensin jätettiin Jarno Levonen aivan
yksin maalin eteen ja hän nosti kiekon maalin kattoon, harhautettuaan ensin Matias Valavuon
liikkeelle. Syötön laitakahinasta antoi Antti Tenhunen. Kaikki Jääkotkien pelaajat olivat yhdessä
kasassa toisella kenttäpuoliskolla ja jättivät aina vaarallisen Levosen täysin huomioimatta.
Hokki sai tästä uutta sykettä peliin ja hurja pyöritys alkoi heti aloituksen jälkeen Jääkotkien
puolustusalueella. Kaikki pelaajat pakkautuivat yhteen sumppuun maalin ympärille, ja Kimmo
Maarala sai kiertää maalin ympäri aivan rauhassa, ja nostaa kiekon ohi Valavuon. Pelin ote oli
tämän jälkeen lähes täysin Hokilla, ja Jääkotkien peli totaalisen sekaisin. Ainoa, joka tässä
tilanteessa pelasi normaalilla tasollaan oli Valavuo maalissa. Hänen muutamat refleksitorjuntansa
pitivät ukilaisia pystyssä erän jälkipuoliskolla. Tikkanen otti vielä erän loppuun jäähyn, mutta
Hokki ei saanut ylivoimalla johtomaalia aikaiseksi vaikka painostikin hyvin. Aivan erän
loppuhetkillä Jääkotkat sai taas pelin juonesta kiinni ja loi pari hyvää tilannetta Kitinpramin
maalille. Jännittävästä tasatilanteesta kuitenkin lähdettiin viimeiseen erään.

14

Jos teki Hokki kaksi maalia runsaassa minuutissa toisessa erässä, Jääkotkat pisti vielä paremmaksi.
14 sekuntia kului aikaa ja tilanne oli ajassa 42.31 4-2 isännille. Toni Ronkainen sorkki paluukiekon
maalin edestä ensin sisään ja sitten Topi Riutta heilutti verkkoa ranteella. Parin minuutin kuluttua
koitti Hokin mahdollisuus kaventaa, kun Hyvärinen sai estämisestä jäähyn. Aika päättäväisen
näköisiä kajaanilaisia jäälle luistelikin, mutta Jääkotkien hyvä ja kurinalainen alivoimapeli peitti
laukaisupaikat. Jäähyn loppuvaiheilla Hannu Pajunen sai laidalta irtokiekon ja purjehti yksin kohti
Hokin maalia. Nyt onnistui se, mitä on koko kauden koetettu. Kiekko meni kuin menikin
Kitinpramin längistä sisään ja kolmen maalin johto Jääkotkille oli tosiasia. Vajaat kuusi minuuttia
erää oli pelattu ja samalla Hokin toiveet voitosta olivat käytännössä murskattu. Topi Riutta
kaunisteli numeroita vielä kahden minuutin kuluttua edellisestä maalista 6-2:een. Hokki koetti vielä
luoda paikkoja, mutta Jarkko Heikkisen ja Kolekin jäähyt veivät yrityksistä suuremmat
onnistumisen mahdollisuudet. Jos laukauksia saatiinkin aikaiseksi, niin Valavuo maalilla koppasi
ne varmasti hanskaansa.

Helpottava voitto - tai ehkei sittenkään

Välillä tuntuu aivan siltä, kuin Jääkotkat leikkisi kannattajiensa hermojen kustannuksella. Ensin
selvä pelin hallinta ja johto, hetken päästä täysin totaalinen retkahdus. Onneksi kolmanteen erään
herättiin taas pelaamaan. Kokeneempi vastustaja ei olisi antanut anteeksi tasoihin päästyään, mutta
ilmeisesti kajaanilaisten pelikuri ei riittänyt kolmannessa erässä voiton ottamiseen. Nopeat
takaiskumaalit, joista yksi alivoimalla, katkaisivat Hokin selkärangan. Kokeneista pelaajista Kolek
oli ainakin kahden oman pään maalin aikana kentällä. Jarno Levonen ei oikeastaan erottunut
muutoin kuin maalin tekijänä. Vaikka peli ratkesikin aika nopeasti päätöserässä, Hokin pelaajat
eivät syyllistyneet mihinkään sikailuihin. Peli oli hyvävauhtinen ja siisti kaikilta osilta. Ehkä yhtenä
vaikuttajana siihen oli päätuomarina toiminut jykevä Tom Laaksonen, jonka maineen varmasti
kaikki kentällä olijat tiesivät - olisikohan hänessä meille uusi Seppo Mäkelä. Laaksonen tuomitsi
pelin hyvin, piti linjansa, eikä puuttunut pikkumaisuuksiin. Todella erinomaista
tuomarityöskentelyä!
Kotijoukkueen terhakkaimmat olivat Hyvärinen (2+1), Riutta (2+0) ja Ronkainen (1+1). Pajunen
teki myös hyvät tehot (1+1), mutta liike ei ollut edellisten herrojen veroista. Tuomas Tikkanen
säesti hyvin Ronkaista ja Hyväristä samassa ketjussa. Mika Julkunen pelasi varman rauhallisesti,
ehkä laidassa olisi voinut käyttää enemmän voimaa. Puolustuksessa Krister Pietsalolla oli hyvä
päivä. Matias Valavuo oli maalin suulla viimeisenä lukkona ja on karsintapeleissä esiintynyt
yleisesti ottaen paremmin kuin virkaveljensä Antti Jokela. Valavuolle tänään yksi tähti varmasta ja
virheettömästä pelistä.

Jääkotkista parhaana palkittiin, ehkä hieman yllättäen, Hannu Pajunen ja Hokista Sami Kitinprami.

Vaikka Jääkotkat voittikin ja nousi 7 pisteeseen, sarjapaikan säilyttäminen ei ole vielä kirkossa
kuulutettu. Samaan aikaa Diskos voitti oman pelinsä ja sillä on K-Oulun ja Hokin tavoin koossa 5
pistettä.
Viimeisen kierroksen jälkeen voi parhaimmassa tapauksessa olla kolmella joukkueella 7 pistettä
kasassa. Näin käy, jos Jääkotkat häviää vieraspelinsä Diskokselle ja ”Suomi-sarjan” parivaljakko ei
pelaa tasan keskinäisessä ottelussaan. Silloin nousija ratkaistaan maalierojen ja keskinäisten
otteluitten turvin ja ilmeisesti viivojen molemmilta puolilla olevat joukkueet pelaavat
uusintaottelun.

UJK: Jari Hyvärinen ***, Toni Ronkainen **, Matias Valavuo *,
Hokki: Sami Kitinprami ***, Kimmo Maarala **, Antti Tenhunen *

» Lähetä palautetta toimitukselle