HPK-nuorten Olli Salo: "Suomessa tarvitaan jatkossakin kaksi tasokasta miesten sarjaa"

Muut Sarjat / Artikkeli
HPK:n nuorten valmentaja Olli Salo antaa pelaajilleen tilaa hengittää.
Kuva © Pekka Rautiainen - www.illcommunications.fi
HPK:n nuorten SM-liigajoukkuetta valmentava Olli Salo ei halua valmennuksen menevän ääripäästä ääripäähän. Jatkoaika jututti valmentajaa pudotuspelien kynnyksellä HPK:sta ja suomalaisen juniorikiekon tilanteesta.

Sunnuntaina päättyvässä nuorten SM-liigan runkosarjassa pelaavan HPK:n kausi on ollut nousujohteinen. Verkkaisesti aloittanut HPK hioutui sarjan jälkimmäisellä puoliskolla kovaan lentoon, josta tuloksena oli hieno kymmenen ottelun voittoputki. Jatkoaika jututti neljättä vuotta seuran A-nuoria vetävää Olli Saloa runkosarjan päätöskierroksen kynnyksellä.

− Loppupuolen kiri on osoittanut kuinka hyvää lätkää osaamme pelata, Salo kehuu joukkuettaan.

Nousujohteinen kausi ja lopulta selkeä pudotuspeleihin pääsy on vaatinut myös paljon yhteispelin hiomista kauden aikana. Ennen kautta Salo näki joukkueensa haasteina kiekollisen pelaamisen ja maalinteon.

− Keskityimme alkukauden vaiheilla etenkin viisikkopelaamisen tiiviyteen. Kaikki jätkät ovat hiljalleen päässeet samalle aaltopituudelle.

Tämän vuoden ikäryhmä eroaa edellisistä lähinnä sillä, että kasassa on mestaruuskautta 2012-13 ja viime kautta nuorempi ryhmä. Ikäluokkiensa lupaavimpiin kuuluvat runkopelaajat kuten Juuso Vainio ja Joni Tuulola ovat edenneet nopeasti edustusjoukkueen pelaajiksi. Puolustus on kuitenkin kokonaisuutena hyvässä kunnossa. Esimerkiksi Matias Haaranen on lyönyt itsensä läpi Nuorten SM-liigassa.

− Pakistossa on kiekollista taitoa riittämiin. Se ei ole tietenkään pakiston ainoa tehtävä, vaan se on puolustaminen, ja sitäkin löytyy. Järkevää ja jämäkkää puolustamista, analysoi Salo.

− Alkukaudesta näkyi, että meillä on ollut A-ikäiseksi nuori ja kokematon ryhmä. Yksittäiset kokeneemmat pelaajat ovat tuoneet johtajuutta. Patrik Virta on noussut pistepörssin kärkinimiin.

Markus Haapanen on yksi HPK-liigavauhtia maistaneista pelaajista.
Markus Haapanen on yksi HPK-liigavauhtia maistaneista pelaajista.
Kuva © Pekka Rautiainen - www.illcommunications.fi

"Valmentajathan eivät pelaa jäällä"

Viime aikojen puheenaihe tasapainosta yksilövalmennuksen ja joukkuevalmennuksen sekä pelitapojen välillä on Salon mukaan ollut jo pitkään keskiössä.

− HPK:ssa on kiinnitetty myös yksilövalmennukseen huomiota. Siihen pyrimme, että jätämme tilaa myös pelaajille. Annamme tilaa hengittää.

Salo muistuttaa, että oma tila on tärkeää nimenomaan yksilön omien vahvuuksien kehittymisen kannalta.

− Valmentajathan eivät pelaa jäällä. Kysehän ei ole sinällään uudesta aiheesta, mutta se on nyt taas noussut tapetille, kertoo Salo.

Hänen mielestään valmennusta ei saa viedä tuuliviirinä liian pitkälle kumpaankaan suuntaan.  

− Meillä on ollut se tapa toimia jo monta vuotta. Et voi antaa kaikkia ohjaksia pelaajille. Suomikiekossa mennään helposti ääripäästä ääripäähän.

"Yhdessä tekemisessäkin on tilaa yksilön kehittymiselle"

Toimittajan kysyessä pohjoisamerikkalaisesta tavasta harjoitella ja valmentaa Salo muistuttaa, että myös joukkueharjoittelussa on tilaa yksilönkehitykselle.

− Yhdessä tekemisessäkin on tilaa yksilön kehittymiselle. Viisikkopelaamisessa pitää olla selvät sävelet ja tietyissä tilanteissa, tietyissä pelin osa-alueissa tulevat sitten ne yksilön vahvuudet esille.

Harjoittelevatko pelaajat sitten tarpeeksi? Salo kertoo, että esimerkkejä molemmista ääripäistä löytyy. Hänen näkemyksensä mukaan on tärkeintä, että jokaiselle pelaajalle luodaan omat tavoitteet pelaajatyypin ja kehityskaaren mukaan.

− On tärkeää, ettei tekeminen ole vain valmentajalähtöistä. Pelaajalla on mahdollisuutta käydä läpi omaa uraansa ja tehdä myös omatoimisesti asioita.

− Onhan se kiinni yksilöistä. En täysin allekirjoita harjoituksen puutteellisuutta. Minun mielestäni pelaajat ovat hyvässä kunnossa ja luotamme pelaajiin. A:n tasolla menestyäkseen pelaajan pitää olla kuitenkin kunnossa ja pelata kovalla tasolla. Joitain pelaajia pitää kannustaa ja joitakin jopa rauhoitella. Nämä ovat tyyppikysymyksiä, Salo miettii.

Pelimäärät ovat toisilla pelaajilla kovia, kun mukaan lasketaan 48 runkosarjaottelun päälle maajoukkueen tekeminen sekä koulunkäynti. Salo pitää itse ottelumäärää sopivana, mutta vaativassa sarjassa otteluohjelmaa voisi hänen mielestään järjestellä paremmin siten, että joka viikolle jäisi aikaa myös levolle.

Myös Santeri Vuoti on kolkutellut edustusjoukkueen ovia.
Myös Santeri Vuoti on kolkutellut edustusjoukkueen ovia.
Kuva © Pekka Rautiainen - www.illcommunications.fi

"Suomalaiseen jääkiekkoon on tullut liikaa kiirettä"

Salon mielestä pelaajien hoputtaminen edustukseen on paikoittain ongelma, joka ei ole aina paras asia pelaajalle.

− Suomalaiseen jääkiekkoon on tullut liikaa kiirettä. Kun pelaa yhden hyvän kauden pitäisi heti päästä eteenpäin. Ei se ihan niinkään mene, miettii Salo.

HPK:n valmentaja ei lähde arvostelemaan seuroja liiallisesta ahnehtimisesta nuorten pelaajien suhteen. Nuori pelaaja saa joskus ison sopimuksen eteensä, vaikka kehitys saattaisi vaatia enemmän malttia. Onko tämä Suomessa ongelma?

− Seurat tekevät päätöksiä. Ne kokevat, että pelaajan nostaminen nuorena tuottaa hedelmää. Se on kokonaisuutena isomman luokan kysymys, johon en ota kantaa.

"En kannata Mestistä farmisarjana"

Omavarainen ja nuori joukkue koetaan markkinoinnin kannalta yleensä hyvänä asiana. Salo muistuttaa kuitenkin, että nopea nousu ei ole aina yksilön kehittymisen kannalta oikea valinta.

− Omavaraisuus ei aina ole paras asia pelaajalle. Jokaisella tie on erilainen. Jollekin sopii Mestikseen lähtö, jotkut menevät suoraan Liigaan. Se on mielestäni eniten kiinni henkisestä kapasiteetista. Omilla vahvuuksilla pitää selvitä.

Mestiksen muuttamista farmisarjaksi hän ei kannata. Hänen mukaansa aikuisten tasolle tarvitaan runsaasti tasokkaita joukkueita. Mestistä ei saa hänen mielestään muuttaa kokonaisuutena A-nuorten vakiosarjaksi.

− En kannata Mestistä farmisarjana. Suomessa pitää olla kaksi tasokasta miesten sarjaa, Mestis kirittämässä Liigaa. Pitää ottaa kiirettä pois ja kunnioittaa A-sarjaa.

Yksilöiden kohtelu on mennyt eteenpäin

Yksi valmennukselle haasteellinen pelaajatyyppi on varhain kasvava pelaaja. Varhain pitkäksi ja vahvaksi "humahtava" pelaaja pärjää aikansa hyvin koollaan, mutta jää kehityksessään paikoilleen tallaamaan, kun muut ottava fyysisellä kasvullaan tämän kiinni. Siinä vaiheessa varhain kasvaneen pelaajan muut ominaisuudet ovat saattaneet jäädä muista jälkeen.

Salo muistuttaa, että asia koskee eniten nuorempia juniorijoukkueita. Vastikään asiasta Yle Puheen haastattelussa maininneen Jukka Jalosen tavoin Salo on sitä mieltä, että kyseiset pelaajat otetaan nykyisin paremmin huomioon. Kookkaita junioripelaajia ei enää tiputeta entiseen malliin joukkueesta siksi, että heillä on esimerkiksi luistelussa ja ketteryydessä isoja puutteita.

− 98-ikäluokassa mukana on nyt hyviä isokokoisia maajoukkuepelaajia. Isot eivät ole vain isoja kohmoja, jotka päästelevät menemään miten sattuu. Siellä on hyvin liikkuvia pelaajia. Olemme tehneet siinä nyt hyvää työtä.

Joona Monto on kehittänyt pelaamistaan myös Mestiksen puolella.
Joona Monto on kehittänyt pelaamistaan myös Mestiksen puolella.
Kuva © Timo Savela

Virta lähimpänä Liiga-paikkaa ensi kaudella

Ketkä nykyisestä HPK-nuorten joukkueesta sitten pelaavat ensi kaudella Liigassa?

− Se on aina eniten edustuksesta kiinni, siitä miten edustusjoukkue muodostetaan. En lähde vielä sanomaan.

Heitettäessä Patrik Virran nimen Salo suostuu kuitenkin kommentoimaan pelaajan vahvuuksia ja kehityskohteita.

− Patrik on tehnyt huikean määrän pisteitä. Ei kannata lähteä vielä huutelemaan, mutta lupaava pelaajahan hän on.

− Virran vahvuuksia ovat taito, viimeistelykyky ja pelin ymmärrys. Hän näkee kentän hyvin ja käsien taito sekä viimeistely ovat huippuluokkaa.

Kehityskohteiksi Salo nimeää vielä toistaiseksi luistelun ja voimapuolen.

− Patrik on tehnyt määrätietoisesti työtä. Hän tiedostaa itsekin, että sillä puolella pitää tehdä hommia.

Salo muistuttaa vielä toistamiseen siitä, että miesten sarjaan nousu on aina yksilökohtainen projekti.

− Jokainen kulkee omaa matkaansa. Toisilla se on vuoden, toisella kahden vuoden päästä. Henkisen kantin pitää olla kova. Omia hyviä ominaisuuksia pitää saada esille.

» Lähetä palautetta toimitukselle