Korpela tunnettiin HPK:ssa peruspakkina, joka kuului usean kauden ajan joukkueen vakiokokoonpanoon. Peliuran jälkeen kokemusta kertyi seurassa markkinointitehtävissä sekä myös joukkueenjohtajana. Heikki Hietasen siirryttyä Jääkiekkoliiton toimitusjohtajaksi oli Korpelalla edessään ylennys hämeenlinnalaisseuran toimitusjohtajaksi.
Matti Liljaniemi: Joukkue on nyt ollut kasassa muutaman viikon, harjoitusmatseja on pelattu kahdeksan kappaletta – melkoisen voitollisesti. Mitkä ovat tunnelmat?
Risto Korpela: Tunnelmat on ihan hyvät, luottavaisesti ja positiivisena katsotaan tulevaisuuteen. On otettu oppia viime kaudesta, mietitty mitä virheitä tehtiin ja koitettu niitä sitten tietysti korjata. Eihän siinä ole tietysti mitään hyvää, että ei menesty, mutta oli meillä ainakin tavallaan aikaa enemmän miettiä. Ja tietysti oli miettimisen aihetta enemmän, koska viime kausi meni niin kuin meni. Ja lähdettiin sitten hakemaan tiettyjä profiilipelaajia tuohon ryhmään. Johtajuutta, liidereitä tavallaan. Se oli tietynlainen ongelma meille joukkueen kasaamisen puolella, että meillä ei siinä sellaisia johtajia ollut.
Tietysti meiltä vietiin viime vuonna heinäkuussa johtajat pois, kun sieltä lähti esimerkiksi Simicek. Simicek ja Junkka oli molemmat – vaikkakin he olivat ulkomaalaisia pelaajia -, niin tällaisia selkeitä johtajahahmoja meidän joukkueessa. Kun he lähtivät pois, niin tietysti se hierarkiakin siellä joukkueen sisällä vähän hajosi. Siellä joutui sitten uudet miehet uuteen rooliin ja se varmasti sotki viimevuotista juttua. Tietysti kun tämänvuotista joukkuetta mietitään, niin se kuitenkin kasaantui lopun kaiken suhteellisen hyvin. Kun mentiin jäälle, niin joukkue oli kasassa. Nyt ei ole jengin tarvinnut miettiä, että ketäköhän tähän vielä tulee ja ne on saaneet keskittyä vaan siihen pelaamiseen ja tekemiseen. Ja samalla pojat on siellä sitä omaa juttuaan tehneet. Niin kuin sanoin, niin näyttää ihan hyvältä, mutta jalat maassa. Ehdottomasti jalat maassa. Nämä harjoituspelit ovat kuitenkin vain harjoituspelejä. Antaahan tämä tietenkin jotain suuntaa. Mutta nöyrinä lähdetään ja kovalla työnteolla, selkeästi haastajina.
ML: Tämä oli nyt sinun ensimmäinen kesäsi HPK:n toimitusjohtajana ja sitä myöten joukkuetta kasaamassa. Millainen tehtävä se itse asiassa on ja mitä kaikkea siihen kuuluu?
RK: Kyllähän kaiken kaikkiaan, niin tähän kuuluu joukkueen rakentamisen lisäksi paljon muita töitä. Mutta kyllä se tietysti mielenkiintoinen, haasteellinen, vastuullinen tehtävä on. Sanotaan näin, että painettakin täytyy pystyä sietämään aika paljon. Ja vallankin, kun meillä oli alkukesästä se tilanne, että tuntui, että me ollaan ainoa joukkue, joka ei saa ryhmää lopulliseen formaattiin. Muilla alkoi näyttämään suhteellisen selkeältä. En minä tässä unettomia öitä ole viettänyt, mutta kyllä tässä tätä juttua on mietitty. Olit siellä tai täällä, niin kyllä se koko ajan raksuttaa takaraivossa, että pitäisi sitä ja sitä vielä saada aikaiseksi ja tehdä. Nyt tietysti helpotti kaikkea työtä huomattavasti se, että saatiin joukkue kasaan. Kyllä tosi haasteellinen ja mielenkiintoinen tehtävä on.
ML: Onko HPK jo tässä vaiheessa asettanut tulevan kauden tavoitteita, sekä urheilullisia että taloudellisia?
RK: On. Jos urheilupuolelle mennään ensin, niin meidän tavoite on olla SM-liigan runkosarjassa kuuden parhaan joukossa. Se on ihan selkeä. Me tavallaan pikkaisen sitä kynnystä nostettiin siitä mikä on perinteisesti ollut eli, että play-off paikka. Kyllä me myös nähdään se mahdollisuus mikä tällä joukkueella on. Meidän täytyy olla realistisia, mutta meidän täytyy myös olla rohkeita. Sitä pari pykälää siitä pelkästä play-offista nostettiin, niin että saatiin täsmennettyä.
Taloudellisella puolella tavoitteena on tietysti pitää HPK Edustusjääkiekko ry. edelleenkin suhteellisen vakavaraisena. Meillähän velkaa tällä hetkellä on, mutta se on hyvin hallinnassa olevaa velkaa. Totta kai sellainen pidemmän tähtäimen tavoite on, että me saadaan seura kokonaan velattomaksi. Ja sitä kautta sitten tehdään ratkaisuja eteenpäin. Mutta taloudellisella puolella tietysti, kun ry:nä toimitaan, niin pyritään siihen plus-miinus-nolla tulokseen. Itse asiassa meidän virallinen tulostavoite on vähän reilu satatuhatta markkaa plussalla.
ML: Tähän liittyen, niin onko yleisötavoite määritelty.
RK: Yleisötavoite on itse asiassa markkamäärän mukaan asetettu. Me katsottiin tätä kokonaisuutta, kun budjettia mietittiin. Yleisötavoite on 3505 katsojaa. Eli sangen realistinen sekin.
ML: Siitä päästiinkiin tuohon yhdistyspuoleen. Eli HPK on yhä ainoana liigajoukkueena rekisteröitynä yhdistyksenä. Millä aikataululla muutos osakeyhtiöksi on tulossa ja mitä selvitettäviä asioita siihen vielä liittyy?
RK: Kyllä se siis varmaankin tulevaisuutta on. Sehän on aina silloin tällöin pompannut esiin tämä meidän yhdistyksenä toimiminen. Tosin ne velvoitteet esim. verottajaa kohtaan ei siitä juurikaan muutu. Mehän toimitaan arvonlisäveron piirissä, se kriteerihän me täytetään. Eli me emme sinällään ihan pelkkänä aatteellisena yhdistyksenä toimita. Meillä ei ole aikataulua sille. Meillä on edelleenkin työ käynnissä sen yhtiöitymisen suhteen. Se tausta-ajatus on kuitenkin koko ajan, että tätä tehdään tälle koko maakunnalle. Tässä ei sellainen bisneksen haku ja bisneshenki ole, että täytyisi HPK:sta saada sellainen yhtiö, joka tuottaa valtavia voittoja. Se on sangen vaikeata.
Kuitenkin täytyy muistaa, että me ollaan kilpaurheilussa mukana. Ei bisneselämässä mukana sillä lailla mitä se on pohjimmiltaan. Toki talousasiat täytyy olla kunnossa. Kyllä minä sanoisin, että ihan loistava taloudellinen suoritus Kärpiltä – ja tietysti myös urheilullinen menestys oli aivan loistava heiltä. Ja se toi tietysti sitten taloudellista menestystä vielä enemmän kuin mitä he edes itse varmasti odottivat. Se että siellä on sitten osinkoja jaettu, niin sanotaanko että se ei ole kovin yleistä. Ei muut liigayhtiöt ole sitä tehneet. Kyllä se tahtoo mieluummin kääntyä niin päin, että sitten kun saat sitä voittoa ja niitä taloudellisia resursseja parannettua, niin kyllä ne yleensä siirretään sinne kilpailulliselle puolelle, jotta olisit kilpailussa mukana edelleenkin.
Jo tämä kilpailuhenkisyys aiheuttaa sen ettei tästä sellaista suoranaista bisnestä välttämättä ole mahdollisuuskaan saada aikaiseksi – ja vallankaan Hämeenlinnassa. Se varmaankin jossain vaiheessa tulee vastaan se yhtiöittäminen, mutta se että missä muodossa ja millä lailla, niin nämä kysymykset on meille vielä avoimia. Ja se on tietysti ihan taloudellinen kysymys. Me halutaan kuitenkin pitää tämä yhdistys, niin että siinä vaiheessa kun lähdetään yhtiötä rakentamaan meillä on puhdas pöytä. Sillä ei ole ajallista suunnitelmaa, että esimerkiksi kahden vuoden päästä HPK olisi yhtiö. Niin tarkkoja suunnitelmia meillä ei ole. Varmaankin se on tulevaisuutta.
ML: Liigan sulkeminen. Yhden kauden kokemukset nyt takana. Mitä merkitystä tällä oli liigajoukkueen johdolle? Näetkö jatkossakin liigan suljettuna sarjana?
RK: No nyt täytyy heti korjata, että liigahan ei varsinaisesti ole suljettu sarja. Vaan liigaanhan pystyy tulemaan lisää joukkueita, jos niin urheilulliset kuin taloudelliset resurssit antaa sen myöten.
ML: Mutta kuitenkin julistettiin tällainen muutaman kauden seisokki, jonka aikana ei uusia joukkueita oteta.
RK: Silläkin asialla, että nyt pelataan pari vuotta tällä systeemillä, niin senhän luulisi antavan pelivaraa niille mahdollisille Mestis-seuroja, jotka miettivät liigaan liittymistä. Kun liigaa nyt alettiin pelaamaan niin ettei sieltä nouse eikä tipu, niin heillekin rupesi kello käymään, että heillä on nyt kolme vuotta aikaa rakentaa se oma organisaatio siihen kuntoon, että silloin olisi mahdolliset resurssit pelata liigassa. Mutta toisaalta sillä toisella puolella, niin onhan se sillä lailla hyvä asia, että se luo jatkuvuutta.
Tietysti meillä on vähän helpompi olla, kun me ei olla oltu ihan siellä viimeisillä sijoilla viime vuosina. Mutta ei sitä koskaan tiedä mitä maailma tuo tullessaan, niin kyllä se kuitenkin tietyllä tavalla luo jatkuvuutta ja auttaa tekemään pitempiaikaisia suunnitelmia sekä luo turvallisempaa pohjaa yhteistyösopimuksille. Ei tarvitse kauheasti olla klausuuleja ”mikäli pelaa pääsarjassa...”. Kyllä minä näen tämän nykyisen järjestelmän tosi hyvänä. Ja niin kuin sanottu, niin painotan, että liiga ei ole suljettu. Jos jollain seuralla on taloudelliset ja urheilulliset resurssit, niin ei muuta kuin ilmottautuu liigaan ja sen jälkeen päätöksiä liigahallituksessa sitten tehdään.
ML: Ulkomaalaiskiintiön pienentämisestä ollaan puhuttu jo monen vuoden ajan. HPK on useimmiten kuulunut siihen ryhmään, jolla on kiintiö täynnä, tänä vuonna viisi tsekkiä. Montako ulkomaalaista mielestäsi joukkueessa saisi olla ja mitkä olisivat kiintiön pienentämisen vaikutukset pienempien joukkueiden menestymismahdollisuuksiin?
RK: Siis ihan henkilökohtainen mielipide on, että viisi on ihan ok luku ulkomaalaisten määrälle. Ne tuovat tietyllä tavalla kuitenkin väriä. Kuten sanottua, niin sitä kiintiötähän ei ole pakko täyttää, ei ole pakko ottaa viittä ulkomaalaista. Mutta sitten taas toisaalta, niin pienemmillä resursseilla pelaavilla joukkueilla on sitä kautta mahdollisuus löytää ulkomaalaisista lahjakkaita huippupelaajia, joita sitten pystyy tuomaan tänne. Koska välttämättä me ei pystytä kilpailemaan – eikä pystytäkään – ihan maan huippupelaajista suurseurojen kanssa, heidän palkkaamisestaan HPK:hon. Onhan tämä liikehdintä vuosien saatossa nähty, että useimmiten meiltä lähtee pelaajia suurseuroihin päin ja siitä jatkavat urallaan eteenpäin, mahdollisesti NHL-jäille. Niin kuin nyt muutamalle pelaajalle on käynyt. En minä pidä sitä huononakaan.
ML: Siitä päästiinkiin tähän NHL-aiheeseen. Kesän NHL-siirrot olivat paljon otsikoissa. Rehellinen mielipiteesi nykyisestä siirtojärjestelmästä? Entä odotukset ja toiveet uutta systeemiä kohtaan?
RK: Kyllä minä nämä nyt tapahtuneet siirrot niin sillä tavalla ymmärrän, että NHL:nkin päässä reagoidaan siihen, että uusi sopimus on syntymässä. Se mahdollisesti heittää rajoja siihen kuinka paljon pelaajia pystytään sitten jatkovuosina ottamaan ja he ikään kuin ennakoivat sitä. Niin tämähän on vain tiettyä pelisilmän käyttöä. Kyllähän tämä tuleva järjestelmä on ilman muuta kehitystä. Kyllä siinä nämä Suomen edustajat , niin kuin muutkin kansaivälisen Jääkiekkoliiton edustajat, ovat hyvää työtä tehneet.
Kyllähän se vanha sopimus selkeästi jälkeenjäänyt jo olikin. Se kehitys mikä sen sopimuksen aikana on tapahtunut pelaajapalkkioissa ja muutenkin, niin eihän se kata ollenkaan. Jos heinäkuussa lähtee pelaaja pois, niin niillä korvauksilla ei kyllä uutta pelaajaa, ainakaan vastaavantasoista, saa tilalle. Vaikea tässä vaiheessa sanoa, mutta näyttää eteenpäin menolta se sopimus eli hyvää työtä siellä on tehty. Paljon on sopijaosapuolia ja jokainen lähtee ensisijaisesti omista intresseistään liikkeelle ja sen jälkeen vasta miettii kokonaisuutta. Näinhän se useimmiten menee ja aina jotain kompromisseja joudutaan tekemään, mutta kyllä minä näkisin, että nämä herrat, jotka ovat ikään kuin meidän puolesta olleet neuvottelemassa, niin ovat hyvää työtä tehneet.
ML: Siinä olivat minun kysymykseni. Jos sinulla on vielä jotain sanottavaa HPK:n kannattajille, niin anna palaa vaan.
RK: Ei tässä varmaan muuta kuin pidetään pää kylmänä. Me tehdään kaikkemme sen eteen, että yleisö viihtyy ja että me menestytään. Tehdään se kovalla työllä ja nöyrinä. Katsotaan sitten, että kuinka pitkällä sillä keväällä ollaan.
Kiitos paljon haastattelusta!