NHL-historian lyhyin maalivahti oli vuosina 1925-37 kolmea eri NHL-seuraa edustanut Roy "Katkarapu" Worters, joka oli kokonaiset 160 senttimetriä pitkä. Tämä ei estänyt Wortersia menestymästä, sillä kaappiin ehtivät uralta niin Hart Trophy kuin Vezina Trophykin.
Pittburgh Piratesia, Montreal Canadiensia ja New York Americansia liigassa edustanut maalivahti valittiin NHL:n kunniagalleriaan vuonna 1969. Lyhyitä tai ainakin keskimittaa lyhyempiä maalivahteja on nähty NHL:n huipulla muitakin. 170-senttisiä 90-luvulla edustivat Tommy Söderström ja Freddie Braithwaite. Myös nykymittoihin verrattuna lyhyet Stanley Cupin voittaneet maalivahdit Andy Moog, Grant Fuhr ja Mike Vernon muiden muassa olivat alle 180-senttisiä varreltaan.
Liigan keskimitta oli 90-luvulla 180 sentin hujakoilla. Silloin pisin oli Sean Burke (193 senttimetriä), mutta nyt liigan kärjessä on viitisen senttiä pidempi Ben Bishop (198 senttimetriä). Hänen kannoillaan tulevat vielä Scott Darling, Devan Dubnyk ja Anders Lindbäck. Viime vuosina aikaisin varatut maalivahdit ovat olleet toistuvasti pitkiä maalivahteja, ja Juuse Saroksen kaltaisella lupauksellakin varausnumero valui alemmaksi paljolti pituuden takia.
Vuoden 2016 varaustilaisuudessa merkillepantavaa on se, että NHL:n viime vuosien trendiin verrattuna kesän lupaavimmat maalivahdit ovat lyhyempiä, mutta pääsääntöisesti silti yli 180 senttiä. Jatkoaika esittelee kesän maalivahtiosaston kärkeä sekä mielenkiintoisia nimiä.
Tämän vuosikerran maalivahdeissa varsinaisia superlupauksia ei ole. On jopa todennäköistä, että yhtään maalivahtia ei huudeta tilaisuuden ensimmäisellä kierroksella. Maalivahdit kehittyvät kuitenkin omaa polkuaan ja tasaisesti myös kauempana varatuista pelaajista pompahtaa esiin NHL:n kärkeä − esimerkiksi tämän kauden Stanley Cup -finaaliin.
Nousussa - pienemmät maalivahdit
Carter Hart, 183 cm, Everett (WHL)
Hart edustaa varaustilaisuuden alle 190-senttisiä maalivahteja parhaimmillaan. Hart on perhostyylillä pelaava maalivahti, joka korvaa koon puutetta erittäin nopeilla reflekseillä ja liikkumisellaan. Myös räpyläkäsi on hänen vahvuuksiaan. Hart oli kauden puolivälissä pohjois-amerikkalaisten maalivahtien ykkösenä, mutta joutui kesäkuussa tekemään paalupaikalla tilaa Evan Fitzpatrickille.
Tyler Parsons, 185 cm, London (OHL)
Toinen urheilullisuudellaan jyräävä maalivahti on London Knightsin Memorial Cupin voittoon johdattanut Tyler Parsons. Ketteryytensä ansiosta kehuja saavat Parsonsin räpyläkäsi ja kiekonkäsittelytaito. Parsons nousi kevään saavutuksillaan Central Scoutingin listalla sijalta kuusi sijalle kolme. Parsonsin varusteista löytyy kirjainyhdistelmä HAP (Have a purpose), joka oli vain 15-vuotiaana viisi vuotta sitten auto-onnettomuudessa kuolleen seura- ja maalivahtikaverin Ian Jenkinsin käyttämä sanonta. OHL:n finaaleissa Parsons kukisti Carolina Hurricanesin varaaman nuorten MM-vahdin Alex Nedeljkovicin.
Zachary Sawchenko, 183 cm, Moose Jaw (WHL)
Uransa parhaan kauden pelannut calgaryläislähtöinen maalivahti oli WHL:n itäisen konferenssin ehdokas sarjan parhaaksi maalivahdiksi. Hänet valittiin myös idän tähdistöön. Kesän varaustilaisuudessa Sawchenkoa on arvioitu toisen ja neljännen kierroksen välille, mutta maalivahti itse tiedostaa sen, että esimerkiksi tänäkin vuonna Stanley Cupin finaaleissa nähtiin maaleillaan Matt Murray (3. kierroksen varaus) sekä Martin Jones (NHL:ään varaamaton pelaaja). Sawchenkon vahvuuksia ovat urheilullisuus, tekniikka, luovuttamaton asenne ja hanskakäsi, heikkoutena paluukiekkojen kontrollointi.
Filip Gustafsson, 185 cm, Luulaja (SWE jr.)
Eurooppalaisten maalivahtien listaykkönen löytyy tällä kertaa Ruotsista. Gustafssonia on joissain arvioissa sijoitettu jopa ykköskierrokselle, mutta todennäköisempää on varaus toisella tai kolmannella kierroksella. Hänen liikkumistaan maalinedustalla kehutaan taloudelliseksi ja vaivattomaksi. Gustaffsonin kerrotaan rauhoittavan koko joukkuetta olemuksellaan. Gustafsson sijoittuu ampujiin nähden hyvin, mikä auttaa ruotsalaislupausta nappaamaan laukauksia haltuunsa ja päästämään vain vähän paluukiekkoja. Gustafsson pelasi viime kaudella myös kuusi ottelua SHL:ssä ja edusti maataan alle 18-vuotiaiden kisoissa.
Daniel Marmenlind, 186 cm, Örebro (SWE jr.)
Eurooppalaisten kakkosena on lopullisessa NHL-rankingissa niin ikään ruotsalainen maalivahti. Örebrota edustava Marmenlind on Arlandassa syntynyt lupaus, joka valittiin kaudella 2014-15 Ruotsin J18-ikäryhmän parhaaksi maalivahdiksi. Miesten tasolla Marmenlind on ehtinyt pelata muutaman ottelun lainalla Ruotsin ykkösdivisioonassa ja yhdessä ottelussa SHL:ää.
Matthew Murray, 183 cm, Spruce Grove
Penguinsissa pelaavaa nimikaimaansa muutaman vuoden nuorempi Murray pelaa tulevan kauden Massachusettsin yliopistossa NCAA-liigaa. Murray on Edmontonin alueelta kotoisin oleva kanadalaisvahti, joka pelasi Spruce Grovessa nyt toisen kautensa edelliskaudella tulokkaana voitetun mestaruuden päälle. Murray valittiin kuluneella kaudella sarjan parhaaksi maalivahdiksi. Penguinsin nimikaimaa kymmenen senttiä lyhyempi yliopistovahti on erittäin kilpailullinen ja temperamenttinen maalivahti. Hänen vahvuuksiaan ovat hyvä sijoittuminen sekä paluukiekkojen kontrollointi, ja hänen kerrotaan toistuvasti ottavan muutaman haamukopin perustorjuntojen päälle.
Isossa vara parempi?
Evan Fitzpatrick, 193 cm, Sherbrooke (QMJHL)
Pohjois-Amerikan listoilla ykköseksi maalivahdeista nousseen Fitzpatrickin tilastot eivät mairittele. Numeroiden takaa löytyy kuitenkin kova juniorisarja QMJHL, jonka ottelut ovat hyvin runsasmaalisia. Fitzpatrickin vahvuutena pidetään teknisyyttä ja hyvää pelin lukemista. Fitzpatrickin varausta odotetaan arvioiden mukaan toisen kierroksen alkupuolella.
Colton Point, 193 cm, Carleton Place (CCHL)
107 torjuntaa! Siinä on yksi syy muistaa Colton Point, joka venyi kyseiseen suoritukseen yhdessä juniorisarjan pudotuspeliottelussa viime keväänä. Kykyjenetsijät ovat kehuneet muistiinpanoissaan Pointin keskittymistä ja malttia, vaikka otteissa näkyy kokonaisuutena vielä myös siivu ailahtelua.
Stephen Dhillon, 193 cm, Niagara (OHL)
Buffalo Sabersin fanina kasvaneen yhdysvaltalaisvahti Dhillonin suuren koon lisäksi hänen vahvuutenaan pidetään henkistä puolta sekä kykyä lukea peliä erinomaisesti. Palkittiin OHL:n parhaiten opiskeluissaan pärjänneenä pelaajana. Hänen lapsuuskaverinsa Austin Osmanski (puolustaja) on myös tässä varaustilaisuudessa ehdolla (Pohjois-Amerikan 135. NHL:n listalla).
Wouter Peeters, 193 cm, Jokerit (A-nuoret/KHL)
Eräs varaustilaisuuden jännitettävimmistä kasvoista on Jokerien tuore nuorisovahvistus Peeters, joka tulee vähemmän jääkiekkomaana tunnetusta Belgiasta. Viime kaudet Itävallan Salzburgia edustanut pelaaja on eurooppalaisten lopullisessa rankingissa kuudentena. Onnistuessaan Peetersistä voisi tulla toinen Belgiassa syntynyt NHL-kiekkoilija − ensimmäinen oli yhdeksän ottelua 90-luvulla Washington Capitalsissa pelannut Jan Benda, joka tosin edusti jääkiekkoilijana Saksaa ja on ollut koko aikuisikänsä Saksan kansalainen.
Lähteet: TSN.ca, csnphilly.com, Sports Illustrated, ESPN, McKeen's hockey, mjwarriors.ca, calgaryherald.com, NHL.com, USA Today, ecrbs.redbulls.com, hockeysverige.se, sabres.nhl.com