Linköpingissä syksyn alun kiekkoillut Joakim Eriksson saapui Espooseen maanantaina. Hän on harjoitellut Bluesin mukana siitä lähtien.
– ”Jockella” on erittäin hyvä asenne. Hän on täynnä innokkuutta, Blues-valmentaja Lauri Marjamäki kuvailee.
Eriksson teki Bluesille 49 pistettä 55 ottelussa kaudella 2005–2006. Hän oli kaikin puolin A-luokan vahvistus. Sillä oli suuri merkitys siihen, että Blues hankki Erikssonin myös kuusi vuotta myöhemmin.
Marjamäki sanoo, että Erikssonin myötä Bluesilla on Teemu Ramstedtin tueksi toinen hyökkäävä keskushyökkääjä. Tomi Sallinen ja Joni Töykkälä täydentävät puolustuskyvyillään nelikon.
Marjamäki odottaa Erikssonista johtajaa. Hän on ollut kaikkialla kapteeni – myös Bluesissa. Hän esiintyy edukseen yli- ja alivoimalla. Kun tuomari pudottaa kiekon jäähän, Eriksson ottaa sen omilleen. Nämä ovat Södertäljen kasvatin vahvuudet.
– Hän tuo rauhallisuutta ja uuden ulottuvuuden, Marjamäki uskoo.
Erikoista on se, että Eriksson, 35, on vanhempi kuin valmentaja Marjamäki – vuoden verran. Eriksson kasvattaa nuoren Blues-ryhmän keski-ikää eikä se ole pahitteeksi.
Mieluummin Mr. Eriksson kuin Mr. Beginner
Blues tiedotti Erikssonin vuoden sopimuksesta syyskuun lopussa. Se oli yllätys, sillä tuskin kukaan odotti, että Bluesin kanssa sopimuksen keväällä 2006 purkanut Eriksson tekisi enää paluun Espooseen.
Yllätys oli Blues-kannattajille myönteinen, mutta miten ja miksi se tapahtui?
Kun Jere Karalahti lähti kauden kynnyksellä KHL:ään, Blues sai Marjamäen mukaan rahaa käyttöön. Tärkein tehtävä oli täydentää puolustusta ja Blues hankki vapaana olleen Suomen mestari Ari Vallinin.
– Meille jäi rahaa myös toiseen hankintaan ja totesimme, että tarvitsemme keskushyökkääjän, Marjamäki kertoo.
Bluesilla oli muutaman ulkomaalaisen ehdokkaan nimi paperilla.
– Onneksi emme hosuneet.
Se kannatti, sillä Erikssonin nimi ilmestyi ehdokkaaksi, kun oli selvää, että hän ei jatka Linköpingissä lokakuuta pidemmälle. Siinä olisi varma vahvistus eikä mikään arpa. Mieluummin Mr. Eriksson kuin Mr. Beginner – niin sanoo Marjamäkikin.
– Tiesimme heti, mitä saamme.
Blues palkkasi Erikssonin.
Perhe mukaan
Ikävä iski Erikssoniin keväällä 2006. Se johti kahden vuoden sopimuksen purkamiseen yhden kauden jälkeen. Eriksson palasi Ruotsiin.
Sama ikävä tuskin enää tulee, sillä Erikssonin perhe, mukaan lukien kolme lasta, muuttaa myös Espooseen.
Espoossa Bluesin kauden alku on ollut tyydyttävä. Se on sijalla kahdeksan, mikä vastaa sitä, mitä media ennakoi ennen kauden alkamista. Blues on saanut 13 ottelusta 19 pistettä.
Tyydyttääkö se valmennusta?
– Eihän se ikinä tyydytä. Huippu-urheilussa pyrimme erinomaisuuteen. Rima on korkealla, Marjamäki vastaa.
Eniten on parannettavaa tehokkuudessa.
– Totuus on, että olemme tehneet maalit ylivoimalla.
Blues on tehnyt maaleja 26 kappaletta, kaksi per ottelu. Ylivoimalla se on osunut yhdeksän kertaa.
– Puolustukseen olen tyytyväinen.
Blues on päästänyt 30 osumaa omiin. Marjamäki huomauttaa, että paljon on mennyt tyhjään maaliin, kuten SaiPa-ottelussa viime lauantaina.
Erikssonin sopii odottaa tekevän parannuksen molempiin määriin. Niin hän teki myös kaudella 2005–2006.
Marjamäki paljastaa, että Erikssonin paikka on Tommi Huhtalan ja Petri Lammassaaren välissä, kun Blues kohtaa perjantaina TPS:n Turussa. Siinä sopii tehdä tulosta ja Erikssonin voi ennakoida siihen pystyvän.
Kysymys on vain siinä, onko 35-vuotiaalla Elitserien-jyrällä enää tarpeeksi vauhdikkuutta SM-liigaan.