Pelillinen merkitys
Avs sai kovaa ampuvan ja taklaavan, parhaassa peli-iässä olevan, tähtiluokan puolustajan. Blake tuo Avsien ylivoimaan rightin viivatykin, joka siitä on puuttunut. Alivoimaan ja tasakentällisin peliin tulee fyysinen pelote, sillä Blake on yksi liigan kovimpia taklaajia. Samalla Blaken lisääminen joukkueeseen tarkoittaa että olkapäävammasta toipuvaa Adam Footen tervehtymistä ei tarvitse kiirehtiä.
Lisänä tuli nuorehko kolmos-nelosketjun rookie laituri-sentteri, joka luottaa enemmän taitoon ja nopeuteen kuin voimaan. Coloradolta on puuttunut kolmos-nelosketjusta taitoa, vaikka tahtoa ja voimaa on ollut. Reinprechtiä voidaan käyttää sekä kolmosketjussa loukkaantumisherkän Yellen tilalla että nelosketjussa esim. Parkerin ja Reidin välissä tuomassa ketjuun luovuutta ja nopeutta.
Colorado menetti ainoan voimahyökkääjä-tyypin mitä joukkueessa oli. Deadmarsh on nopea, kokoiseksen kova ja erinomaiseen asenteen omaava hyökkääjä. Quebecin/Coloradon aikana hän pelannut pääasiassa laidassa mutta tehdessään parhaat pisteensä kaudella 96-97 hän pelasi pääasiassa sentterinä.
Joukkuepelaajana Adam on esimerkillinen ja pelaa mukisematta sitä paikkaa ja roolia mitä valmentaja määrää. Coloradon ylivoimassa hän on pelannut maskimiehen paikkaa ja on yksi NHL:n parhaita siinä roolissa. Peräänantamattoman pelityylinsä vuoksi Deadmarsh onkin kärsinyt loukkaantumisista parina viime vuotena. Ville Niemisen nopea kehitys ja helppo sopeutuminen Forsbergin rinnalle kakkosketjuun on vähentänyt Deaderin pelillistä merkitystä joukkueessa.
Lisäksi Avalanche menetti Millerissä luotettavan reilun 20 minuutin rightin peruspuolustajan, joka on varsinkin pudotuspeleissä ollut mies paikallaan. Toissa kesänä (-99) Aaron Millerillä ja GM Lacroixilla oli erimielisyyksiä sopimusneuvotteluissa ja lopulta mentiin Millerin vaatimuksesta välitysratkaisuun, jossa Millerin katsotaan voittaneen kiistan. GM Lacroix on aina katsonut pahalla silmällä pelaajia, jotka vievävät neuvottelut välittäjän ratkaistavaksi. Lisäksi Miller pelasi tämän kauden alussa alle valmennusjohdon odotusten ja putosikin toisella neljänneksellä top four-pakiston ulkopuolelle. Viime peleissä hän on saanut runsaammin peliaikaa johtuen Footen loukkaantumisesta, mutta Miller on vastannut kasvaneeseen vastuuseen mainiosti. Peliajan lisäys on osittain voinut johtua ”näytillä” olosta.
Arvioni: Colorado hyötyi kaupasta.
Taloudellinen merkitys ja sopimustilanne
Kaupalla ei ole välitöntä taloudellista merkitystä, koska kaudesta ei ole kuin neljännes jäljellä. Deadmarsihin peruspalkka on 2,5 miljoonaa kaudessa ja Millerin 0,9 miljoonaa, kun Blaken palkka on tällä kaudella 5,3 miljoonaa ja Reinprechtin 0,4 miljoonaa. Sopimustilanteesta en ole varma, mutta muistaakseni Deadmarshilla on menossa ensimmäinen vuosi 2 + 1 sopimuksesta, Miller olisi RFA ensi kesänä ja UFA kesällä 2002. Kuten kaikki tietävät Blake on UFA ensi kesänä, mutta rookiena Reinprectin neuvotteluasema on heikko sopimuksen (pituus?) päättyessä.
Arvioni: Colorado menetti kaupassa
Joukkuehenki, pukukoppi
Blake on ollut LA:n kapteeni ja johtohahmo jo neljä vuotta. Tämän kauden mediatemppuilut ovat kuitenkin laskeneet minun käsitystäni Blakesta huomattavasti. Blaken ja hänen agenttinsa jatkuva kitinä ja otsikoissa pyöriminen ovat vahingoittaneet joukkuetta ja Los onkin tällä hetkellä pudotuspeliviivan alapuolella. Huonosta menestyksestä on turha syyttää pelkästään maalivahteja - kyllä Robert Blake jr. on tehnyt vahingosta oman osuutensa.
Deadmarsh ja Miller olivat molemmat joukkueen luottopelaajia sekä pelillisesti että henkisesti ja suosittuja muiden pelaajien keskuudessa. Toissa vuoden pudotuspeleissä Milleriä kuvattiin jopa puolustuksen henkiseksi johtohahmoksi, mutta itse uskon pikemmin Adam Footen hoidelleen sitä roolia. Molemmat kaupatut pelaajat ovat olleet uransa aikaisemmassa vaiheessa joukkueensa kapteeneja (D. juniorina ja M. AHL:ssä). Hankkimalla Blaken Lacroix myös osoitti epäsuorasti epäluottamustaan nykyiselle joukkueelle.
Arvioni: Colorado menetti kaupassa
Merkitys Coloradon tulevaisuuden miehistölle
Kolmantena vuonna peräkkäin Pierre Lacroix teki suuren UFA-kaupan ja nosti Coloradon pudotuspelilippujen kysynnän pilviin. Ihan sama mitä vaihdoksia muut seurat tekevät, tällä kaupalla Avalanche varmisti olevansa ehdoton ennakkosuosikki Stanley Cupin voittajaksi. Samalla hän torpedoi pahimpien kilpailijoiden (St. Louis, Philadelphia, New Jersey) haaveet Blaken saamisesta omiin riveihinsä.
Ensimmäiset uutiset eivät ole kertoneet tehdyn kaupan kaikkia yksityiskohtia. Vielä on epäselvää mitä muuta Deadmarshin, Millerin ja ensimmäisen kierroksen varauksen (2001) lisäksi Losille joudutaan antamaan. En ole vielä nähnyt missään pelaajalistaa, mistä Los saa valita ”myöhemmin nimettävän lupauksen”, mutta jos vanhoja muistaa niin ei hyvältä kuulosta. Fleury-kaupan yhteydessä samanlaisen ehdon vuoksi menetettiin Robyn Regehr, nyt vaarassa voi olla huippulupaus Vaclav Nedorost. Jo kolmantena vuonna peräkkäin Lacroix käyttää hyväkseen Avalanchen loistavan kykyjenetsintäorganisaation tekemää työtä ja luopui osasta tulevaisuutta saadakseen paremman mahdollisuuden voittaa heti.
Arvioni: Colorado menetti kaupassa
Ei mestaruutta ilman uhrauksia
Tavoitellessaan toista mestaruutta organisaatiolle Lacroix on tehnyt melkoista jälkeä. Vanhoista mestaruuskauden runkopelaajista ainakin Simon, Leschyshyn, Lemieux, Ozolinsh, Wolanin, Ricci, Gusarov, Corbet, Fiset ja nyt Deadmarsh on myyty ja Krupp, Kamensky, Young, Keane ja Leafevbre ovat jättäneet joukkueen vapaina agentteina. Siinä sivussa on mennyt yksi jos toinenkin huippulupaus ja varausvuoro.
Pitää kuitenkin muistaa että GM:n tehtävänä on voittaa joukkueen omistajalle mestaruus - ja kukaan ei kysele jälkeenpäin ketä pelaajia tai junioreita siinä matkalla uhrattiin. Jos Colorado Avalanche saavuttaa perimmäisen tavoitteensa ja voittaa tällä kaudella Stanley Cupin, niin Blake-kauppaa voi pitää onnistuneena. Ja silloin sillä tekeekö Rob Blake Avalanchen kanssa voiton jälkeen sopimuksen ei ole kaupan arvionnin kannalta mitään merkitystä. Pelaajia tulee ja menee, mutta nimet Kannun kyljessä pysyvät.
