Corsi-kuningas ja lunastamatonta tulivoimaa - JYP-HPK-sarjan avainpelaajat

LIIGA / Artikkeli
Kultakypärät ovat jälleen avainasemassa.
Kuva © Vesa Pöppönen www.facebook.com/VesaPhoto

Marko Palo, Sinuhe Wallinheimo, Jarkko Immonen, Ville Viitaluoma... JYPin ja HPK:n välisistä kohtaamisista on muistissa monia unohtumattomia pelimiehiä. Pudotuspelikevät on otollinen vuodenaika uusille hahmoille ottaa paikkansa kiekkohistoriassa.

JYPin ja HPK:n puolivälieräsarjan alla on hyvä ottaa katsaus katsaus joukkueiden kokoonpanoihin. Jatkoajan toimittajat Jere Korkalainen ja Lauri Meriläinen nostavat esiin mielenkiintoisia nimiä, joihin kannattaa kiinnittää huomiota.

Otetaan aluksi tarkasteluun kultakypärät. Mitä pelaajat merkitsevät joukkueilleen?

Lauri Meriläinen: Sakari Manninen oli runkosarjassa HPK:n hyökkäyspelin sielu. Vaikeillakin hetkillä juuri juonikkaan Mannisen ketju oli se, joka painoi pelin vastustajan päätyyn vaihto toisensa jälkeen ja loi vaarallisimmat maalipaikat.

Tätä tukevat myös tilastot: Manninen oli Liigan kärkihyökkääjistä ylivoimainen ykkönen, kun mitataan laukaisutasapainoa tasaviisikoin pelatessa. Mannisen Corsi-lukema oli erinomainen 62,7 %.

Mannisen tärkeydestä HPK:lle kertoo myös se, että hän pelasi hyökkääjistä selvästi eniten. Keskimäärin lähes 20 minuuttia ottelua kohden ja kolmansissa erissä hän oli koko joukkueen toiseksi eniten peliaikaa saava hyökkääjä heti puolustaja Petteri Nikkilän jälkeen.

"ylivoimapelissä Suomela kuuluu sarjan kuumimpiin pelaajiin"

Kovasta kuormasta ja ratkaisuhetkien pitkistä vaihdoista huolimatta Mannisen jalka ei ole painanut. HPK:n satsaus urheilullisuuteen kiteytyy kultakypärässä.

Koska kaikki kulminoituu niin vahvasti yhteen pelaajaan, on JYPillä ainakin paperilla helppo työ mankeloida suurin uhka pois HPK:n hyökkäyspelaamisesta.

Jere Korkalainen: JYPillä ei samanlaista kulminoitumista yhteen pelaajaan ole, vaikka kultakypärä olikin hyökkäyspelillisesti ylitse muiden.

Antti Suomela siirtyi Bluesin raunioilta JYPiin täksi kaudeksi. Vaikka tehopotentiaali olikin nähtävillä jo viime kaudella, 22 maalin ja 45 tehopisteen saldo tuli yllätyksenä. Tuolla saldolla irtosivat maalipörssin viides ja pistepörssin seitsemäs sija.

Suomela oli erityisesti hyökkäyssuuntaan varsinainen kantava voima. JYPin kyntäessä syksyllä sentteri oli harvoja valopilkkuja aneemissa hurrikaaniryhmässä. Myös suoritustaso pysyi tasaisena läpi runkosarjan.

Erityisesti ylivoimapelissä Suomela kuuluu sarjan kuumimpiin pelaajiin. Tulisen laukauksen lisäksi valikoimasta löytyy laadukas syöttörepertuaari.

Hytönen johtaa joukkojaan edestä.
Kuva © Vesa Pöppönen www.facebook.com/VesaPhoto

Ketkä ovat joukkueidensa suurimmat liiderit?

Meriläinen: Jos Sakari Manninen heiluttelee tahtipuikkoa hyökkäyspäässä, on Niko Kapanen kokonaisvaltaisesti koko Kerhon liideri. Kovissa liemissä keitetty veteraani on meriiteiltään yksi kovimmista tämän kauden liigapelureista.

Pelillisestikin Kapanen, 38, on edelleen Liigan eliittiä. Kliseisesti sentteri tekee kaikki pienet asiat oikein. Vaikka jalkanopeus ei olekaan nuorempien kanssa samalla tasolla, tulevat ratkaisut silti nopeasti ja lähes poikkeuksetta oikein.

"Kapanen saattaa olla myös ratkaisu HPK:n heikon ylivoimapelin korjaamiseksi"

Yhdellä kosketuksella puolustusta halkova Kapanen yllättää monet kanssapelurit myös fyysisellä voimallaan. Konkari on erittäin väkevä kamppailupelaaja, mikä onkin tärkeä ominaisuus erityisesti JYPiä vastaan.

Kapanen saattaa olla myös ratkaisu HPK:n heikon ylivoimapelin korjaamiseksi: siinä missä Manninen pitää kiekkoa pitkään ja hakee oivalluksia, rytmittää Kapanen peliä huomattavasti nopeammin ja aiheuttaa enemmän vaikeuksia alivoimanelikolle.

Runkosarjan polvioperaation jälkeen verkkaisesti aloittaneella Kapasella on kyky nostaa tasoaan tarpeen vaatiessa, mutta JYPiä vastaan pitää ottaa iso ruutu heti ensimmäisestä ottelusta alkaen.

Korkalainen: Vastaus on helppo: Juha-Pekka Hytönen. Hytönen aloitti kauden vaikeroiden, ja epäilyitä vajaakuntoisena pelaamisesta riitti. Melkoinen ihme nähtiinkin syyskauden puolella, kun vuodenvaihteessa luottosentterin tehotilasto oli pakkasen puolella.

Mutta tammikuusta lähtien jyväskyläläiset ovat nauttineet tutusta ja turvallisesta kapteenista. Hyökkäyspään tehokkuus pysyi alkukauden tasolla, mutta tehotilasto kipusi 11 astetta plussan puolelle.

Hytönen on ollut myös tärkeä mentori nuorelle ketjukaverilleen, Jerry Turkulaiselle. Kokonaisvaltaisuudellaan Hytönen kuuluu ehdottomasti liigan parhaisiin pelaajiin

35-vuotias hyökkääjä kuuluu niihin pelaajiin, jotka eivät pidä meteliä itsestään. Tästä huolimatta jokainen tietää hänen pelityylinsä, mikä omalta osaltaan kertoo näyttöjen laadusta.

Kenellä on eniten petrattavaa runkosarjan jälkeen? Nouseeko kevään korvalla esiin uusia ratkaisijoita?

Meriläinen: Janne Lahdella on kyky.

Hän nostaa tasoaan pudotuspeleissä. Se nähtiin jopa Raumalla, jossa tekeminen oli muutoin tahmeaa. Kaudella 2014-15 Lahti teki runkosarjassa tehopisteet 8+11, mutta iski pudotuspeleissä 14 otteluun lukemat 5+4.

Suoraviivainen ja röyhkeä Lahti kadotti kuuman syksyn jälkeen maalijyvänsä lähes kokonaan. Kerhon onneksi hän tuntuu löytäneen sen jälleen kevään lähestyessä.

Toinen, keneltä odotetaan paljon, on juniorivuosiensa seuraa vastaan pelaava Oula Palve. Viime kaudella Mestistä dominoinut sentteri pelasi Lahden tavoin vahvan syksyn, mutta hiipui sitten. Palveen pelaamista loppukaudesta on leimannut yliyrittäminen kiekollisena ja lepsuus puolustuspäässä.

Potentiaalia on huomattavasti nähtyä parempaan, mutta riskinä on se, että Palveen peli menee juuri JYPiä vastaan entistä pahempaan takalukkoon.

Janne Lahdelta odotetaan tehoja.
Kuva © Aleksi Manninen aleksi.manninen@jatkoaika.com

Korkalainen: Mikko Salmio lähti kauteen kovin odotuksin vahvan viime kauden jälkeen. Osa odotti häneltä jopa murtautumista ainakin bubbling under -osastolle, kun puhutaan liigan parhaista kahden suunnan hyökkääjistä.

Mutta aina asiat eivät mene ajatellulla tavalla. Salmio ei onnistunut edes vakiinnuttamaan paikkaansa JYPin kokoonpanossa, eikä pelaaminen pudotuspeleissä ole kirkossa kuulutettua, vaikkakin jokunen peli vyölle todennäköisesti kertyykin.

Vaikka kyseessä onkin ennenkaikkea työteliäs hyökkääjä, viisi syöttöpistettä ja nolla tehtyä maalia on karu saldo.

Toinen mielenkiintoinen nimi on Joonas Nättinen. Vaikka kasaan kertyi 31 tehopistettä 46 ottelussa, kahdeksan maalin saldo on melko vaatimaton. Nättisen laukaisuprosentti 4,7 on JYPin vakiohyökkääjistä huonoin.

Lisämaaleja odotetaan eritoten ylivoimalla, sillä Nättisen laukaus on tulinen. Oikea käsi alhaalla pelaava hyökkääjä onkin tehnyt paljolti maaleja suoraan syötöstä.

Jos joku pelaaja pystyy yksin ratkaisemaan ottelusarjan, on se...

Meriläinen: Emil Larmi.

Mikäli saa jumalmoodin päälle JYPiä vastaan, antaa se hyökkäyspään tehottomuuden anteeksi. Larmi on kohdannut JYPin kolme kertaa runkosarjassa. Saldona yksi nollapeli, torjuntaprosentti 95,0 ja päästettyjen maalien keskiarvona 1,33.

Kovat odotukset ja kova taakka 20-vuotiaalle liigatulokkaalle.

Korkalainen: Michel Miklíkin nimeä on vaikea sivuttaa.

Slovakialainen tuli ryminällä sisään iskemällä kuuteen peliin viisi maalia. Tuon jälkeen mies Joe Finleyn jyrän alle ja oli sivussa yli puolitoista kuukautta. Miklíkin ja JYPin onneksi mies kerkesi saada pelituntumaa vielä ennen pudotuspelien alkua.

Laitahyökkääjä on alati vaarallinen, profiililtaan ennen kaikkea maalintekijä, vaikkei hän puolustuspelaamisesta juuri lipsukaan. Kun maali on pakko tehdä, JYPin katseet kääntyvät häneen.

» Lähetä palautetta toimitukselle