Viime kaudella alkanut rakennustyö jatkuu
Columbuksen ensimmäinen kausi maailman kovimmassa liigassa sujui joka suhteessa hienosti. Kaupunki otti seuran omakseen, ja yleisöä riitti joka pelissä mukavasti. Kun tähän vielä lisätään tyydyttävä menestys viime kaudella ovat lähtökohdat tulevaan vuoteen hyvät. Joukkuetta ei ole paljonkaan muutettu; pitkälti senkin vuoksi, että viime kaudella yhteen hioutunut joukkue pystyy jatkamaan siitä mihin se pelien päättyessä jäi. Muutamia pelaajahankintoja on tehty lähinnä niille osa-alueille, joilla oli puutteita. Myös uusia tulokkaita tullaan näkemään; heistä varmasti yhtenä mielenkiintoisimmista erittäin lupaava puolustaja Rostislav Klesla. Kattavampi kooste viime kaudesta löytyy täältä.
Joukkue pysyi melko samana
Kesän aikana ei GM Doug MacLean suuria muutoksia joukkueeseensa tehnyt. Omien vapaiden agenttien kanssa tehtiin luonnollisesti jatkosopimukset ja muutama uusikin pelaaja ryhmään hankittiin. Ehkä merkittävin heistä on sentterin paikkaa pelaava Mike Sillinger, joka siirtyi Bluejacketsiin Ottawasta. Sillingerin hankinnalla pyrittiin saamaan seuraan tarpeeksi tasokas kakkos-sentteri viime kaudella itsensä läpi lyöneen Espen Knutsenin tueksi. Tälle kokeneelle hyökkääjälle on kaavailtu roolia Ray Whitneyn ja David Vybornyn keskellä. Sillingerin vahvuuksiin kuuluvat hyvä peliäly ja ja aloitukset. Mies tuntee ennestään Floridan ajoilta todennäköisen tulevan ketjukaverinsa Whitneyn, ja heiltä onkin lupa odottaa tulosta kun kausi alkaa. Juttujen mukaan Whitneylla oli paljon osaa asiaan kun sopimus Sillingerin kanssa tehtiin.
Aivan loppukesästä MacLean teki Dallasin kanssa kaupan, jossa fyysinen hyökkääjä ja taitava roolipelaaja Grant Marshall siirtyi Columbuksen vahvuuteen. Miehelle ei enää löytynyt käyttöä Texasissa ja ilmeisesti myös välit valmentaja Ken Hitchkockiin olivat melko tulehtuneet. Kun CBJ taas oli hänen kaltaisensa pelaajan tarpeessa oli kauppa täysin perusteltu. Uudessa seurassaan Marshall pääsee tekemään sitä työtä, mikä hänelle parhaiten sopii eli pelaamaan alivoimaa ja keskittymään lähinnä fyysiseen rooliin. Marshall on uransa aikana tullut kaupatuksi monta kertaa, mutta vaikuttaa siltä että Columbuksessa miehelle on paikka valmiina eikä "treidiä" muualle ole odotettavissa. Samantyyppisen pelaajan kuin Marshall seura hankki myös Pittsburghista kun Sean Pronger liittyi "Sinitakkien" vahvuuteen. Pronger on takuuvarma checking-line pelaaja, jolla asenne on aina kohdallaan.
Joukkueessa viime kaudella pelannut suomalaispuolustaja Petteri Nummelin sai NHL:stä tarpeekseen ja palasi takaisin Sveitsiin. Seuralla olisi ollut jonkin verran kiinnostusta pitää "Numppa" joukkueessa, mutta lopulta katsottiin siirtymisen takaisin Eurooppaan olevan paras ratkaisu.
Off-season oli siis Bluejacketsin tapauksessa melko rauhallista aikaa, koska mitään suuria muutoksia ei tarvinnut tehdä. Tämä on hyvä asia ajatellen toiminnan jatkuvuutta. Jos joukkue joudutaan joka vuosi kokoamaan uudestaan on selvää, että jotakin on tehty väärin. Aikaisempien vuosien tulokasjoukkueille on näin käynyt melko usein; esim. Tampa Bay Lightning haki monta vuotta oikeaa koostumusta, josta rakentaa. Vasta viime kausina Tampa on nyt saanut koottua rungon, joka koostuu sopivasti sekoitettuna nuorista pelaajista sekä kokeneemmista kiekkoilijoista.
Maalivahtipuoli hyvässä kunnossa
Yksi joukkueen viime kauden selkärankoja oli vahva maalivahtipeli. Kokenut Ron Tugnutt ja lupaava Marc Denis muodostivat tasokkaan kaksikon, jolta voi odottaa vähintäänkin saman tasoista esitystä myös ensi kaudella. Tugnutt oli koko kautta ajatellen ehkä joukkueen paras pelaaja ja piti heikkoinakin hetkinä seuraa pystyssä. Mies pelasi suurimman osan kaudesta ja Denis paikkasi aina silloin tällöin. Asetelma tullee olemaan melko samantyyppinen myös tulevaisuudessa. Tugnutt ei välttämättä pelaa Blue Jacketsissa enää kuin ensi kauden, koska sen jälkeen alkaa olla Marc Denisin aika näyttää kykynsä NHL-joukkueen ykkösmaalivahtina. Huhuja "Tuggerin" kauppaamisesta muualle tulee varmasti ensi kaudella esiintymään paljon, koska miehellä on kallis sopimus ja pudotuspeleihin paikkansa varmistaneet seurat haluavat hankkia maalilleen laadukkaan pelaajan. Miehellä on fanien keskuudessa kuitenkin todella kova suosio, ja siirto johonkin muuhun organisaatioon olisi monelle pettymys.
Kaksikon takana on mahdollista paikkaa lisäksi kyttäämässä pääosin farmissa esiintynyt Jean-Francois Labbe, joka on hänkin kyvykäs maalivahti. Miestä pidettiin aikanaan hyvinkin lupaavana, mutta ura on jäänyt polkemaan paikalleen. Mahdollisten loukkaantumisten aikana Labbe voisi saada mahdollisuutensa näyttää kykynsä ylhäällä. Viime kesänä varattu Pascal Leclaire ei ole valmis pelaamaan NHL:ssä todennäköisesti vielä muutamaan vuoteen. Seura tekeekin viisaasti antaessaan tähden kehittyä rauhassa ja tulee antamaan hänelle vastuuta vasta joidenkin vuosien päästä. Rookie Training Campilta kuuluneiden tietojen mukaan Leclaire oli siellä esittänyt hyviä otteita ja johto on mieheen erittäin tyytyväinen.
Puolustus pysynyt lähes ennallaan
Joukkueen alakerta ei viime kauden jälkeen kovin suuria muutoksia kokenut. Runkopelaajista lähti oikeastaan vain Petteri Nummelin, joka suuntasi yhden NHL-kauden jälkeen takaisin Sveitsiin. Uusina pelaajina ensi kauden vakiokokoonpanossa esiintyvät edelliskesän ykkösvaraus Rostislav Klesla sekä jo viime kaudella muutaman pelin mukana ollut Radim Bicanek. Molemmat tulevat saamaan vastuuta kiekollisessa pelissä, jossa he ovat joukkueelleen parhaimmillaan todella hyödyllisiä. Klesla on esiintynyt viime vuosina edukseen mm. Tsekin nuorten maajoukkueessa. Kyseessä on taitava puolustaja, jolle uskaltaa antaa vastuuta niin ylivoimalla kuin tasakentällisinkin; nuoresta iästä huolimatta. Myös liike on miehellä kovaa tasoa. Bicanek taas on kiertänyt NHL-ympyröissä jo jonkin aikaa, mutta nyt on tarjolla ensimmäinen kunnon tilaisuus vallata pelipaikka maailman kovimmassa kiekkoliigassa. Aikaisempia organisaatioita miehen uralla ovat olleet ensiksi Ottawa ja sen jälkeen Chicago, joissa pelejä kertyi pääasiassa vain farmitasolla.
Näiden kahden nuoren apuna Blue Jacketsilla tulee olemaan kovan kokemuksen omaava varma puolustus. Sen henkisenä selkärankana tulee varmasti tälläkin kaudella olemaan fyysinen peruspakki Lyle Odelein, jonka viime kausi sujui vaihtelevissa merkeissä. Mies sai osakseen kritiikkiä fanien keskuudessa johtuen välillä melko heikoista esityksistä kaukalossa, mutta tunnustusta taas kertyi suuresta roolista kentän ulkopuolella. Alkukaudesta liikkuneiden huhujen mukaan "puolalainen vasara" Krysztof Oliwa kävi Odeleinin kanssa välillä fyysiseksikin äitynyttä riitaa joukkueen sisällä. Tilanne johti lopulta Oliwan kauppaamiseen Pittsburghiin.
Tärkeä pelaaja seuralle tulee olemaan myös Deron Quint, joka pääsi sopimukseen vain muutamia viikkoja ennen kauden alkua. Quintin viime kauden alku oli täysi katastrofi kun pelit eivät lähteneet kulkemaan ollenkaan. Vastuun lisäämisen ja pienen henkisen herättelyn jälkeen mies kuitenkin sai jälleen juonesta kiinni, josta hyvänä osoituksena oli mm. puolustajalle harvinainen kolmen maalin ilta. Hänen roolinsa ensi kauden joukkueessa on pitkälle saman tyyppinen kuin mitä se oli viime kauden lopussakin; jääaikaa kertyy ylivoimalla ottelusta toiseen paljon. Toivottavasti mies pystyy tällä kertaa vastaamaan odotuksiin koko pitkän kauden ajan. Tasaisia peruspakkeja löytyy Jacketsista myös riittävästi. Mattias Timander, Jamie Heward, Jean-Luc Grand-Pierre sekä Jamie Pushor tekevät illasta toiseen omassa päässä vakuuttavaa jälkeä.
Kaiken kaikkiaan uskoisin, ettei ensi kaudella ongelmia synny ainakaan alakerran kanssa. Viime kauteen verrattuna se on hieman monipuolisempi kun sinne ovat uusina pelaajina tulleet kiekollisesti taitavat Klesla ja Bicanek.
Tasaisempi hyökkäys
Viime kaudella suurimman vastuun Columbuksen tehoista kantoi kaksikko Sandersson-Knutsen, jonka toisella laidalla mies vaihtui melko usein kun sopivaa pelaajaa paikalle ei tahtonut löytyä. Nämä miehet ovat suuressa vastuussa edelleen, mutta apua on luvassa nyt myös muista ketjuista. Kesän kovin värväys Mike Sillinger tulee tukemaan Ray Whitneyn ja David Vybornyn kanssa ykkösketjua joka suhteessa. Nyt joukkueella on kaksi ratkaisuihin pystyvää kolmikkoa, eli tilanne on moneen muuhunkin seuraan verrattuna mielestäni erittäin hyvä. Whitney ja Sandersson ovat kokeneita maalintekijöitä ja jos he säästyvät loukkaantumisilta, voi kaksikolta ensi kaudella odottaa yhteensä ainakin 60 maalia. Knutsen ja Sillinger ovat ennen kaikkea monipuolisia senttereitä, jotka ovat aivan yhtä hyödyllisiä niin ali-kuin ylivoimallakin. Vyborny taas oli GM MacLeanin löytö Euroopasta ja osoitti, että pystyy pelaamaan myös NHL:ssä. Miehen vahvuuksiin kuuluvat mm. taitavat kädet ja hyvä liike joka puolella kenttää.
Edellisen kauden joukkueessa läpimurtonsa tekivät nuoret Serge Aubin ja Tyler Wright. Wright tunnetaan puolustavana sentterinä, joka on kuitenkin hyvä myös hyökkäyspäässä Hänkin kuuluu viime kaudella hattutempun tehneisiin pelaajiin; nyt odotukset ovat kasvaneet jonkin verran ja alkavalla kaudella häneltä odotetaan varmasti näkyvämpää esiintymistä. Aubin on alunperin Coloradon varauksia ja siirtyi expansion-draftissa Ohioon. Mieheltä ei paljoakaan odotettu, mutta hän pelasikin yllättävän hyvän kauden ja sai valmennusjohdolta luottamusta odotettua enemmän. Aubin on fyysinen laituri, joka käy iholle aina kun se on mahdollista; sen lisäksi tehojakin syntyy tasaisin väliajoin. Viime kaudella hän oli tulokkaiden pistepörssissä melko korkealla. Aubin ja Wright tulevat molemmat olemaan kolmos-ja nelosketjun miehiä, jotka saavat pelata pääasiassa vastustajan parhaita miehiä vastaan. Viime vuonna pahasti flopanneen Oliwan paikan ottanee Syracusesta nostettu nuori ja innokas Jody Shelley. Saatuaan näyttöpaikan muutamassa pelissä hän otti yhteen mm. Steve McKennan ja juuri entisen seurakaverinsa Oliwan kanssa. Ensi kaudella Columbuksen kannattajat saavat todennäköisesti nähdä paljon fyysisiä yhteenottoja Shelleyn toimesta.
Kokemusta ja tasaisuutta CBJ:n hyökkäyspäässä pitävät yllä kesällä hankittu Grant Marshall sekä vielä ainakin yhden kauden verran uraansa jatkava Kevin Dineen. Miesten mukanaolon ansiosta hyökkääjistö on ensi kaudella tasokas ja tehoja löytynee viime kauteen nähden paljon laajemmalta rintamalta.
Valmennuksen taso taattu
Seuran historian ensimmäisenä valmentajana jatkaa kokenut ja arvostettu kanadalainen Dave King. Miehen ensimmäinen kausi Jacketsin penkin takana sujui enemmän kuin hyvin; tuloksena oli monia expansion-joukkueelle harvinaisia saavutuksia, mm. yli piste per peli -keskiarvo kotiotteluissa sekä 71 kokonaispistettä sarjan päätyttyä.
Ennen työtään Columbuksessa King työskenteli kolme kautta Montreal Canadiensin apuvalmentajana sekä vaikutti myös seuran scouting-osastolla. Päävalmentajana hän on nyt toisessa organisaatiossa oltuaan kaudet 1992-95 Calgary Flamesin penkin takana. Myös kansainvälisissä kaukaloissa Dave King on saavuttanut hyvää menestystä. Vuonna 1982 hän valmensi Kanadan nuoret maailmanmestaruuteen, kun taas vuotta myöhemmin Sarajevon olympialaisissa oli tuloksena neljäs sija Team Canadan oltua Kingin komennossa. Suurimman menestyksensä olympiatasolla Dave King saavutti vuonna 1992 Albertvillessä, jossa hänen joukkueensa saavutti hopeaa.
King sopii Blue Jacketsin nuoren joukkueen peräsimeen todella hyvin. Mies tunnetaan hyvästä työstään lupaavien pelaajien kanssa, joita seurassa onkin todella paljon. Tästä todisteena lukuisat menestykset Kanadan nuorten maajoukkueitten valmentajana. Tällä hetkellä organisaatio on täysin aikataulussa menestyksensä suhteen ja King saa rauhassa tehdä työtään joukkueen kanssa - mitään uhkakuvia potkuista ei ole olemassa. Mikään pakko ei edes ole päästä pudotuspeleihin, mutta luonnollisesti hyvin menneen viime kauden jälkeen sitä odotetaan sekä fanien että omistajien puolelta.
Kakkosvalmentajana seurassa toimii Gerard Gallant, joka muistetaan hieman yli 600 ottelua Detroit Red Wingsissä pelanneena.
Menestymisarvio
Columbus Blue Jackets pelaa Central-divisioonassa Läntisessä konferensissa, jossa sen vastustajina ovat Detroit, Chicago sekä Nashville. Viime kaudella joukkue pelasi monia tasaisia pelejä Predatorsia vastaan ja ne jäivätkin monen Jackets-fanin mieleen. Chicagoa ja Detroitia vastaan ottelut olivat myös tasaisia ja Columbus onnistui ottamaan niistä itselleen tärkeitä pisteitä. Aivan niin hyvin se ei kuitenkaan Centralissa menestynyt, että pudotuspelipaikka olisi saavutettu.
Hyvän kauden jälkeen kaikki luonnollisesti odottavat seuralta paikkaa pudotuspeleissä, mutta aivan niin helppoa se ei kuitenkaan tule olemaan. Jos kausi lähtee hyvin käyntiin voi CBJ olla yksi ensi kauden yllättäjiä. Lieväksi yllätykseksi joukkueen meno pudotuspeleihin kuitenkin ehkä laskettaisiin, koska läntinen konferenssi on tasoltaan sen verran kova. Omassa divisioonassaan sille on ennakkoon ajateltuna jaossa sijat 2-4, koska Detroit tulee erittäin todennäköisesti olemaan Centralin joukkueista kaikkein kovin. Chicagon ja Nashvillen Blue Jackets pystyy täysin haastamaan.
