TAP - KAL
VGK - MIN 1.00
FLA - SJS 2.00

Buffalo Sabres: rimanylittäjiä ja -alittajia

NHL / Artikkeli
Vaikka kyseessä onkin joukkuepeli, on mielenkiintoista seurata eri yksilöiden vaiheita kauden mittaan. Buffalostakin on jo muutama pelaaja erottunut muusta joukkueesta, sekä positiivisessa että negatiivisessa mielessä. On ollut mukava seurata kuinka pelaaja, joka on vaeltanut pelistä toiseen aivan muissa maailmoissa, on yht’äkkiä löytänyt kadoksissa olleen punaisen langan pelistään. Seuraavassa analyysiä analysoiaan muutaman merkittävän Sabres-pelaajan viime aikojen otteita.

Slava Kozlovin hyökkäyspään esitykset eivät ole tyydyttäneet ketään. Kuusi maalia ja neljä syöttöä eivät täysin vastaa sitä mitä häneltä odotettiin, niinpä vietettyään puolentoista kuukauden kuivan kauden maalinteon suhteen, Lindy Ruff päätyi laittamaan Kozlovin Rangers-matsissa vilttiin. Kozlovin vahvuudet ovat kuitenkin hyökkäyspäässä, jolloin tehojakin pitäisi syntyä. Yhden pelin seuraaminen puku päällä katsomon puolelta sai Kozlovin laukomaan lehdistölle muutamia harkitsemattomia lauseita. Joukkuetovereiden arvostelut ja uhkailut halustaan siirtyä muualle ellei pääse pelaamaan, tulisi pitää sisällään eikä toitottaa kovaan ääneen medialle ensimmäisen vastoinkäymisen osuessa kohdalle. Seuraavassa matsissa Torontoa vastaan Kozlov kuitenkin palasi jälleen kokoonpanoon ja teki sen näyttävästi tekemällä pitkästä aikaa maalin, ensimmäisen sitten lokakuun puolivälin.

Vaclav Varadasta on kovaa vauhtia tulossa Bryan Marchmentin veroinen kaikkien, paitsi omien, vihaama pelaaja. Viimeisimmän kommelluksen, jonka seurauksena Eric Lindrosin silmäkulmaan ommeltiin tikkejä, johdosta Varada kärsi kolmen ottelun pelikiellon. Taas kerran seurauksena oli tiukkasanaista väittelyä Varadan pelityylistä, huipentuen Theo Fleuryn kommenttiin, jossa hän toteaa Varadan olevan häpeäksi koko liigalle. Ruff puolestaan vastasi tähän huonon maun rajoja hipoen, ottamalla kantaa Fleuryn viimekautisiin ongelmiin. Lindy Ruff kuitenkin myönsi olevansa osasyyllinen Varadan ongelmiin, koska oli kauden alussa toivonut hänen pelaavan kovaa laittomien otteiden rajamailla. Vapauduttuaan viimeisimmästä pelikiellostaan Varada onkin pelannut paljon puhtaammin ja jo heti ensimmäisessä pelissään reilun parinkymmenen minuutin peliajallaan valittiin ottelun tähdistöön. Peräänantamattomalla asenteellaan ja loppuun saakka yrittämisellään Varada on tärkeä osanen sapelipaletissa, sillä hänen tyylisiä kavereita jokainen joukkue tarvitsee menestyäkseen.

Alkukauden pahin alisuorittaja on ollut kovin odotuksin kauteen lähtenyt Chris Gratton. Viime kevään erinomaisesti sujuneet pudotuspelit antoivat odottaa paljon tästäkin kaudesta, mutta Gratton onkin löytänyt itsensä nelosketjun sentterin paikalta reilulla 13 minuutin peliajalla. Ei ihan sitä mitä joukkueen neljänneksi parhaiten palkatulta pelaajalta voisi odottaa (Satan, Zhitnik ja Kozlov tienaavat enemmän), mutta kun Grattonin tehot ovat jääneet alhaisiksi 3+6 29:ssä ottelussa, ovat Barnes, Brown ja Connolly ajaneet ison miehen ohitse. Grattonin valittaessa peliajan ja näyttöpaikkojen puutteesta, on häneltä varmaan unohtunut alkukausi jolloin peliaikaa tuli, mutta tehoja ei. Kun joukkueesta löytyy vielä sellaisia sentterinäkin pelaamaan kykeneviä kavereita kuin Rasmussen, Hamel ja Kotalik, alkaa miehen paikka joukkueessa olla uhattuna. Huhujen mukaan aina kaikista ylipalkatuista pelaajista kiinnostunut Rangers olisikin kiinnostunut Grattonista ja tarjoaisi vaihdossa ainakin nuorta Manny Malhotraa.

Sen jälkeen kun Stu Barnes palasi jälleen sentteriksi, on joukkueen ehdoton tehoketju ollut hänen johtama ykkönen laidoillaan Jean-Pierre Dumont ja Miroslav Satan. Sabresin nousukausi on käynnistynyt ennenkaikkea tämän tehonyrkin piristymisen myötä, kuuden pelin putken aikana kolmikko on mättänyt 26 tehopistettä. Miro painaa pelistä toiseen reilut kaksikymmentäyksi minuuttia, ei pelkästään tehopisteitä haalien, vaan myös antaumuksella puolustaen. Dumont on taasen pitkän kuivan kauden jälkeen alkanut tehdä sitä, minkä parhaiten osaa eli tykittämään maaleja. Hän on kolmellatoista maalillaan joukkueen paras maalintekijä. Ketjun moottori Barnes on omien sanojensa mukaan koittanut vain pysyä poissa vauhtikaksikon tieltä, joka on mielestäni turhaa vaatimattomuutta. Hänen ympärilleen on helppo koota minkälainen ketju hyvänsä, sillä Barnesin voi laittaa kentälle puolustamaan ketä tahansa vastaan tai vastaavasti tekemään viimeisellä minuutilla se ratkaiseva maali. Toinen viime peleissä pelinsä kulkemaan saanut ketju on muodostunut Tim Connollyn ympärille. Ketju on varsin mielenkiintoinen koostumus, sillä sen laidoilla viilettävät Slava Kozlov ja Erik Rasmussen. Jo lähtöä muihin maisemiin suunnitellut Kozzie ja koko alkukauden alavireisesti ja turhautuneesti esiintynyt Rasmussen ovat saaneet pelinsä aivan uusiin uomiin. Rasmussen sai alkukauden reilussa kahdessakymmenessä pelissä sentterin roolissa aikaan vain yhden maalin ja syötön, mutta on kolmessa viimeisessä pelissä kerännyt viisi tehopistettä.

Puolustajista paluun kaukaloon kuukauden sairaslomalta teki oman puolustuspään johtohahmo Rhett Warrener. Kauan odotettu paluu onkin sujunut erinomaisesti, perusvarmaa puolustamista, taklauksia ja tehotilastossa pelkkää plussaa. Tutun ja turvallisen pakkipariin palattua kaukaloon myös Jay McKee on odotetusti parantanut otteitaan. Myös toinen sairaslistalla reilun kuukauden majaillut puolustaja Dimitri Kalinin palaa kehiin jo seuraavassa ottelussa perjantaina 7.12. Coloradoa vastaan. Kalinin paluu tiesi Brian Campbellin paluuta Rochesteriin, eli vieläkään ei nähty Campbellin lopullista läpimurtoa. Ykkösketjun viimeaikojen murhaavan tehokkaat otteet ovat näkyneet myös hyökkäävän pakin Alexei Zhitnikin tilastoissa, paljon peliaikaa erityisesti ylivoimalla saavan venäläisen pistepussi näyttää kahdeksaatoista, mutta niistä vain yksi on maali.

Kaiken kaikkiaan koko joukkueen peli on loksahtamassa paikoilleen, tappioputki saatiin taitettua voitolliseksi, Martin Biron torjuu koko ajan paremmin, puolustus pitää ja kun hyökkäyspäässä eksyksissä olleet pelaajat ovat löytämässä parhaan vireensä, ovat ilmeet niin joukkueen sisällä kuin fanien keskuudessa kääntyneet hymyyn. Vaikka Buffalo onkin tällä hetkellä pudotuspeliviivan paremmalla puolella ja pitkästä aikaa piste per peli tahdissa, on pleijareihin vielä pitkä matka, sillä takana hengittää esimerkiksi muutaman ottelun vähemmän pelannut alisuorittaja Washington.

» Lähetä palautetta toimitukselle