Yksi lännen suursuosikeista, Blues, voitti yhdeksännen kerran divisioonansa. Blues teki kesällä vain onnistuneita hankintoja, kun Jori Lehterä, Paul Stastny ja Carl Gunnarsson saapuivat joukkueeseen.
| Tilastovertailu runkosarjasta | ||
|---|---|---|
| Tilasto | Blues | Wild |
| Voittosaldo | 51-24-7 | 46-28-8 |
| 10 viimeistä | 6-3-1 | 6-3-1 |
| Maalisuhde | 248-201 | 231-201 |
| Ylivoima-% | 22,3 % | 15,8 % |
| Alivoima-% | 83,7 % | 86,3 % |
| Corsi 5 vs 5 close | 51,2 % | 50,8 % |
| Fenwick 5 vs 5 close | 52,3 % | 52,0 % |
| PDO close | 100,9 | 100,6 |
| Keskinäiset voitot | 2 | 2 (1 vl. -tappio) |
Maalivahtiosasto Brian Elliottin johdolla oli ennakkoon joukkueen ongelmatekijä, mutta toistaiseksi se ei ole sellaiseksi muodostunut, vaikka Elliott kärsikin loukkaantumisista. Tällöin tilalla hääri Martin Brodeur.
Joukkue oli viime kauden tavoin koko kauden aivan kärkijoukkueita, mutta nyt loppukautta ei varjostanut samanlainen loukkaantumisputki. Se saa näin ollen paremmat lähtökohdat pudotuspeleihin, verrattuna viime kauteen. Vastustaja Wildin tarina on erilainen, vaikka siihenkin liittyy olellisesti maalivahdit.
Viime kauden jälkeen Wildiltä odotettiin paljon. Alku olikin lupaava, mutta vuodenvaihteessa vaikutti todella pahalta. Tällöin joukkue hankki laajaan, mutta epäonnistuneeseen maalivahtiosastoonsa Devan Dubnykin. Nimetön veskari onnistui täydellisesti ja hänen olemuksensa nosti koko joukkueen tasoa.
Wild oli lähellä kiriä aivan divisioonan kolmen parhaan joukkoon asti, mutta vastusten etumatka vain oli liian suuri ja näin Wild sijoittui neljänneksi. Hyvästä loppukiristä kertoo parhaiten joukkueen vierasvoittoputki, joka kesti 12 ottelua, kunnes se päättyi runkosarjan päätöskierroksella. Bluesia vastaan.
Blues - pudotuspelien untuvikot ja veteraanit
Bluesin ennakko-odotuksia hieman heikentää joukkueen huono pudotuspelikokemus, niin pelaajien kuin myös koko joukkueen osalta. Organisaatioon on rakennettu vahvaa joukkuetta viime vuodet, mutta pudotuspelimenestys on kiertänyt Missouria kaukaa.
Hyvä esimerkki pelaajien kokemattomuudesta kertoo kesken kauden joukkoon liittynyt Olli Jokinen. Vaikka hän on pelannut yli 1 200 runkosarjaottelua, pudotuspelikokemusta on vain kuuden ottelun verran. Toiseksi eniten runkosarjaotteluita pelannut Jay Bouwmeester on pelannut 12 pudotuspeliottelua, eikä koko joukkueesta löydy yhtään Stanley Cup -voittajaa.
Suurin untuvikko on KHL:stä saapunut Lehterä. Uran avauskausi oli runkosarjan osalta onnistunut, mutta entä sitten nämä pudotuspelit?
Wild - pudotuspelien untuvikot ja veteraanit
Wild on selviytynyt pudotuspeleihin nyt kahtena perättäisenä vuotena. Sitä ennen oli neljän vuoden kuivempi kausi. Menestys on jäänyt vaisuksi. Viime keväänä Blackhawks pudotti Wildin toisella kierroksella.
Ainoa Stanley Cup -voittaja Wildin riveissä on Matt Cooke, joka pelasi Penguinsin mestariryhmässä 2009. Myös Zach Parise ja nelosketjun Ryan Carter ovat päässeet haistelemaan finaalitunnelmia, kun miesten silloinen joukkue Devils hävisi Kingsille 2012.
Wildin puolustuksessa finaalikokemusta on Jordan Leopoldilla jo yhdentoista vuoden takaa, kun Flames otti takkiinsa Lightningilta 2004. Täyttä kokemattomuutta edustaa puolustaja Matt Dumba.
Blues voittaa...
Elmeri Salo: Jos joukkueen yhteispelaaminen pysyy kasassa. Blues on joukkueista vahvempi niin hyökkääjien, puolustuksen kuin valmennuksenkin osalta, mutta vaarana on paletin hajoaminen yhdessä hetkessä. Maalivahtipeli jos rakoilee, se tulee vaikuttamaan koko joukkueeseen.
Joukkuepelaaminen toimi täydellisesti runkosarjassa, varsinkin sen lopussa, mutta jos pelaaminen muuttuu väkinäiseksi ja tietyt yksilöt pelaavat liikaa itselleen, Blues on suurissa ongelmissa. Jos joukkue vain pysyy yhtenäisenä, se voi hyvinkin voittaa Stanley Cupin. Sinne on kuitenkin vielä pitkä matka ja haasteita on luvassa.
Wild voittaa...
Virpi Puumalainen: Jos se pystyy horjuttamaan Bluesia ensimmäisissä otteluissa ja aiheuttamaan sille pudotuspelipeikon paluun. Wildilla on edellytykset lyödä kiillaa Bluesin menestyshaaveille. Runkosarjassa voitot menivät tasan, joten marginaalit ovat pienet, vaikka Blues paperilla näyttää kovemmalta ja jopa mestarisuosikilta.
Henkinen kantti ratkaisee. Ja tietysti maalivahtiosasto. Dubnyk on paljon vartijana, mutta myös Bluesin maalivahtiosasto on pudotuspelejä ajatellen kysymysmerkki.
Bluesin ratkaisija ja yllättäjä
Erinomaisesti runkosarjassa pelannut Vladimir Tarasenko on noussut jengin ykköstykiksi. Taiturimainen venäläispelaaja loisti videokoosteissa erityisesti alkukaudesta, mutta sai muutenkin koko kaudelta kokoon 73 tehopistettä. Tarasenko muodostaa hyvän kentällisen Lehterän ja Jaden Schwartzin kanssa.
Maalivahdit ovat oma ongelmakohtansa, mutta kummallakin vaihdeista on täysi potentiaali torjua joukkue menestykseen. Elliott on tasaisen vahva, mutta nuori Jake Allen voi hyvinkin viedä hänen paikkansa ja johtaa joukkoa. Oletettavasti Elliott pysyy kuitenkin ykköstorjujana kauden loppuun asti.
Wildin ratkaisija ja yllättäjä
Parisella ja Ryan Suterilla on kohdattujen henkilökohtaisten tragedioidensa vuoksi entistä kovempi lataus johtaa joukkojaan. Kentän ulkopuoliset tapahtumat myös hitsaavat joukkueen tiukemmin yhteen niin, että jokainen pelaa toiselle. Parise oli joukkueen paras pistemies runkosarjassa ja jatkaa siitä mihin jäi.
Erik Haulan ja Sean Bergenheimin kaudet eivät olleet niin hyvät kuin olisi odottanut, mutta pudotuspelien ei tarvitse sujua yhtä mollivoittoisesti.
Arvio lopputuloksesta
Salo: Bluesilla on kaikki edellytykset pelata niin pitkä kausi, kuin vain voi NHL:ssä pelata. Viime runkosarjat ovat myös onnistuneet, mutta nyt joukkue on entistä vahvempi. Dubnyk ei herätä luottamusta runkosarjasta huolimatta ja hyökkäyksessä on isoja rakoja. Wild kyllä haastaa ja voittaa yhden tai kaksi ottelua, mutta Blues menee jatkoon ja Stanley Cupiin.
Puumalainen: Wild on pudotuspeleissä henkisesti Bluesia vahvempi, kun sillä ei ole rasitteena yhtä suurta painetta menestymiseen. Joukkue on yhtenäinen ja pystyy pelaamaan hyvää hyökkäys- ja puolustuspeliä. Tehojakin se saa laajalta rintamalta. Kaikki edellytykset on parantaa viime kaudesta, kun maalinsuullekin on löydetty oikea mies. Blues floppaa jälleen kerran. Wild jatkoon voitoin 4–3.