Blackhawksin valtakaudelle ei näy loppua

NHL / Artikkeli
Chicago Blackhawks juhlii Stanley Cupia - kolmannen kerran kuuden vuoden sisään.
Kuva © Getty Images
Chicago Blackhawks on Stanley Cup-mestari vuosimallia 2015. Joel Quennevillen johtamaa ryhmää voidaan nyt viimeistään kutsua modernin ajan dynastiaksi. Kolme mestaruutta kuuden vuoden sisään on nykyajan NHL:ssä käsittämättömän kova suoritus, eikä Blackhawksin menestykselle näytä löytyvän pysäyttäjää. Mikä tekee tästä joukkueesta niin hyvän? Miksi se menestyy vuodesta toiseen?

Nykyisen Chicago Blackhawks-joukkueen juuret ulottuvat vuoteen 2005 asti. NHL:n työsulku oli juuri taakse jäänyttä elämää ja ikään kuin uuden ajan symbolina Blackhawks palkkasi Dale Tallonin joukkueen GM:ksi.

Tallonin tehtävänä oli palauttaa perinteikäs seura pudotuspeleihin pitkän kuivan kauden jälkeen. Ensimmäiset vuodet työsulun jälkeen eivät olleet tuloksellisesti kovin hyviä, mutta varauspuolella Tallon osui kultasuoneen.

Jonathan Toews oli joukkueen ensimmäisen kierroksen varaus vuonna 2006 ja vuotta myöhemmin Blackhawks-paidan puki päälleen muuan Patrick Kane. Tallon rakensi näiden kahden supertähden ympärille ydinryhmän, joka on pysynyt kasassa aina tähän vuoteen asti. Patrick Sharp, Duncan Keith ja Marian Hossa ovat kaikki 64-vuotiaan Tallonin hankintoja.

Bowmanin aikakausi

Kesällä 2009 Tallonin aikakausi päättyi ja hänen työnsä hedelmiä alkoi korjata Stan Bowman. Legendaarisen Scotty Bowmanin poika aloitti yhteistyön edelliskaudella penkin taakse tuodun kokeneen Jack Adams -voittaja Joel Quennevillen kanssa.

Q:na tunnettu valmentajanero oli aiemmin urallaan St. Louis Bluesin konferenssifinaaliin, mutta tuosta saavutuksesta oli kulunut jo seitsemän vuotta. Jo ensimmäinen vuosi Quennevillen alaisuudessa lähenteli jo jättipottia, mutta lopulta Detroit Red Wings kukisti Chicagon läntisen konferenssin finaalissa.

Bowman on pelannut siirtomarkkinoilla ja varaustilaisuuksissa upporikasta ja rutiköyhää - käsittämättömän hyvällä menestyksellä. Kesällä 2010 mies vaihtoi Andrew Laddin rohkeasti puolustaja Ivan Vishnevskiin ja toisen kierroksen varaukseen kesän 2011 varaustilaisuudessa.

Vishnevsky ei pelannut otteluakaan Blackhawks-paidassa, mutta varaus toi joukkueeseen Brandon Saadin, joka on ollut tärkeä osa sekä vuoden 2013 että 2015 mestaruuksia.

Toisena hyvänä täysosumana voidaan pitää puolustaja Nick Leddyn hankkimista. Vuoden 2013 mestaruusjoukkueen eliittipuolustaja irtosi Minnesotasta vaihtokaupassa Cam Barkeriin

Tuoreimpana onnistumisena voidaan pitää Antoine Vermetten hankintaa joukkueeseen maaliskuun siirtorajalla. Arizona Coyotesista siirtynyt hyökkääjä iski pudotuspeleissä neljä maalia ja kolme syöttöpistettä.

Vaikka Bowman onkin onnistunut siirroissaan lähes täydellisesti, on hänen ja edeltäjänsä Tallonin varaushistoria vertaansa vailla. Tämän kauden mestareista peräti 12 pelaajaa on Chicagon omia varauksia. Suurin osa mestareista on ensimmäisten kierrosten varauksia, mutta mukaan mahtuu myös isolla numeroilla varattuja yllätyksiä. Kaksinkertaiset Stanley Cup -voittajat Marcus Kruger ja Andrew Shaw ovat molemmat vasta viidennen kierroksen varauksia.

"Näyttää käytännössä siltä, että kaikki mihin Toews koskee muuttuu kullaksi - lukuunottamatta hopean kiiltävää Stanley Cupia."

Henkinen yliote

Finaalisarja Tampa Baytä vastaan oli loistava esimerkki Chicagon kyvystä kääntää otteluita, joita se ei hallitse. Monessa ottelussa Blackhawks-ryhmä oli purjeissa, ja näytti siltä, ettei joukkue millään kykene voittamaan. Toisin kävi - ja näin on käynyt lähes poikkeuksellisesti viimeisen seitsemän kauden ajan.

Kapteeni Jonathan Toewsin merkistystä joukkueen menestyksessä ei voi korostaa liikaa. 27-vuotias Winnipegistä kotoisin oleva Toews on urallaan voittanut kaiken mahdollisen ja vielä useampaan kertaan.

Mies on kaksinkertainen nuorten maailmanmestari, aikuisten maailmanmestari, kaksinkertainen olympiavoittaja, nyt kolminkertainen Stanley Cup -voittaja ja kirsikkana kakun päällä Conn Smythe -voittaja. Näyttää käytännössä siltä, että kaikki mihin Toews koskee muuttuu kullaksi - lukuunottamatta hopean kiiltävää Stanley Cupia. 

26-vuotiaan Patrick Kanen ansiolista on lähes yhtä pitkä kuin Toewsin, mutta yhdessä kategoriassa Buffalosta kotoisin oleva jenkkitähti on kapteeniansa edellä. Kane on pelannut urallaan 116 pudotuspeliottelua ja iskenyt niissä käsittämättömät 114 tehopistettä.

Jo näiden herrasmiesten varaan olisi hyvä rakentaa menestystä, mutta kun tähän listaan lisätään Sharpin, Keithin, Brent Seabrookin, Brad Richardsin ja Hossan kaltaiset nimet - on dynastia valmis. 

Joel Quenneville oli loistava NHL-valmentaja jo ennen vuotta 2009, mutta vuodet Blackhawksin penkin takana ovat tehneet miehestä valmentajalegendan. 754 NHL-voitollaan Quenneville on kaikkien aikojen voittotilastossa sijalla kolme, edellään vain Al Albour (782) ja Scotty Bowman (1244). "Q" tunnetaan räväkästä valmennustyylistä ja hän saa pelaajistaan parhaan irti tärkeimmällä hetkellä. 

Kaikki loppuu aikanaan?

Los Angeles Kings on hyvä esimerkki siitä, että menestyksen ja epäonnistumisen raja on varsin häilyvä nykypäivän NHL:ssä. Kaksi mestaruutta kolmen kauden sisällä voittanut Kings jäi tällä kaudella kokonaan ulos pudotuspeleistä ja puheet "nykyajan dynastiasta" voidaan ainakin hetkeksi unohtaa.

Kolme mestaruutta ja kaksi konferenssifinaalia seitsemän vuoden sisällä tekevät Chicagosta nykyaikaisen dynastian sekä malliorganisaation. Joukkueella on kesällä monia hankalia valintoja tehtävänään, ja jälleen kerran pelaajia on myytävä palkkakaton edessä.

Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, GM Bowman on varsin aktiivinen vapaiden agenttien ja siirtojen suhteen, mutta ydinryhmä säilyy. Blackhawksilla on mietittävää, mutta niin on myös muilla joukkueilla - kuinka pysäyttää Chicagon valtakausi?

» Lähetä palautetta toimitukselle